Tampere

Tilaa aihepiirin Tampere RSS-syöte

Viimeisimmät vastaukset

7338 osumaa haulle. Näytetään tulokset 2821–2840.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Jos maapallo olisi litteä, niin näkyisikö Näsinneulan tornista kaukoputkella Puijon torni vai onko niiden välissä niitä korkeampia maastonmuotoja, jotka… 338 Tampereen ja Kuopion välillä on useita korkeita maastokohtia, jotka saattaisivat heikentää Näsinneulaan nousseen tähystelijän mahdollisuuksia nähdä Puijon torni. Korkeimmat huiput osuvat nimittäin hänen kannaltaan harmillisesti juuri kaupunkien väliselle linjalle (ja sen tuntumaan) Jämsän ja Jyväskylän tienoilla: Etelä-Suomen korkeimmaksi paikaksi mainittu Korpilahden Moksin kylän Uutelanmäki (257,8 m), Jyväskylän Pirttimäki (248,9 m), Muuramen Tikkamäki (236,7 m) ja Kaipolanvuori Jämsässä (230 m). Kuopion alueella Puijoa korkeammalle kohoaa Rytkyn Oinosenmäki (240 m). Se on kuitenkin hieman sivussa suoralta Tampere-Kuopio-linjalta. Suomen korkeimmat huiput https://www.savonsanomat.fi/paikalliset/3317898 https://www.pokokorpilahti.fi/...
Mikä olikaan se 2000-luvun alkupuolen englanninkielinen ja suomennettu romaani, jossa tyttö syntyy vammaisena ja äidille sanotaan että vauva kuoli (olisko… 372 Taitaapa olla Kim Edwardsin Muisto tyttärestäni (Bazar, 2008). https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_10080
Mikä oli Sakari Topeliuksen silmien väri? 192 Topeliuksella oli ruskeat silmät. "Runeberg kuuluu nähneen poikasen kerran tämän ollessa yhden vuoden ikäinen, ja hän sanoi, että Sakke oli harvinaisen hiljainen, vakava sekä lihava. Sakke oli hänen mielestään 'kuin joulupulla, jossa oli ruskeita korintteja'. (S. oli ruskeasilmäinen.)" Lähde: A. J. Sarlin, Zacharias Topelius : elämä ja toiminta
Onko Tampereen jossain kirjastossa palvelua, missä 70-luvulla kasettinauhurilla äänitetyn sisällön saa siirrettyä esim. tietokoneen muistitikulle tms… 328 Lielahden kirjastossa sekä Sampolan ja Hervannan kirjastojen tietotoreilla voi digitoida C-kasetteja joko CD-levyille tai mp3-tiedostoiksi. https://www.tampere.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjastot/asiakaskoneet-ja-laitteet/digitointi-editointi.html
Kysyn vanhaa iskelmää 40-50 luvulta. Sanoista on tiedossa vain jotenkin näin; Ensisuudelman kun huulillesi painoin, rakkauden tiesin syttyvän... Äitini ja… 335 Veikko Tuomen vuonna 1949 levyttämässä tangossa " Ensi suudelma" (tai "Ensisuudelma") lauletaan: "Kun ensisuudelman huulillesi painoin, niin liekin rinnassa tunsin syttyvän." Kappale alkaa: "Sä olit lapsuuden ystävistä kainoin, ja siksi kai minä sinuun rakastuin." Nuotissa "15 ikivihreätä tangoa. 3" (Scandia-musiikki, [19-?]) kappaleen säveltäjäksi ja sanoittajaksi on merkitty Kullervo Kurki, mutta todennäköisesti se on salanimi. Kansalliskirjaston hakupalvelussa kappaleen säveltäjiksi on nimetty Tapio Lahtinen ja Klaus Salmi ja sanoittajiksi Tapio Lahtinen ja Klaus Salmi. Onko tämä kenties etsitty kappale? Veikko Tuomi: Ensi suudelma YouTubessa: https://www.youtube.com/watch?v=Mt6dH0oPsd0 Kansalliskirjaston hakupalvelu: https://...
Muistatko missä laulussa oli sanat; Elo on vakkadii vakkadaa Huoleton vakkadii vakkadaa 643 Aaron (oikealta nimeltään Aaro Laukkonen) on levyttänyt vuonna 1972 kappaleen "Wakadi wakadu", johon kuvaus sopii. Sen on säveltänyt André Popp ja suomenkieliset sanat on tehnyt Chrisse Johansson. Laulusta on erikielisiä versioita ja sen nimestä on erilaisia versioita, esim. "Wakadi wakadou", "Uakadi uakadu" ja "Uakadi-uakadu". Aaron: Wakadi wakadu YouTubessa: https://www.youtube.com/watch?v=fn1ZOvTi5to
Mummoni on karjalan evakko ja kotoisin läheltä Salmin kylää Laatokan rannalta. Evakkomatkaa tehdessä hän muistelee laulaneensa kaupunkilaulua äitinsä pyynnöstä… 1762 Tarkoittanet laulua, jonka avulla on opeteltu Suomen rannikkokaupungit ja jota lauletaan ”Suomen salossa” -laulun melodialla. Sen on säveltänyt Juhana Ennola. Laulu alkaa: ”Tornio, Kemi, Oulu ja Raahe”. Rannikkokaupunkien nimet luetellaan järjestyksessä pohjoisesta alkaen. Nykyversiossa, joka sisältyy nuottiin ”Laulutunti : lauluja luokille 3-6” laulu on nimellä ”Rannikkokaupunkeja” ja päättyy: ”nämä ovat rannikkokaupunkeja". 1930-luvulla lopussa laulettiin: ”Viipuri, Käkisalmi, Sortavala”. Löytämissäni ”sanoituksissa” on pieniä eroja. ”Laulutunti”-nuotissa teksti on tällainen: "Tornio, Kemi, Oulu ja Raahe, Kokkola, Pietarsaari, Uusikaarlepyy, Vaasa, Kaskinen, Kristiina, Pori, Rauma, Uusikaupunki, Naantali, ja Turku kuuluisa ja...
Mitä Tampereen Iidesjärven 'lempinimi' Iidesmotari tarkoittaa ja mistä järvi on saanut tämän nimen? Eli mihin sana 'motari' viittaa? 1670 Iidesmotari-nimi lienee johdettu Iidesjärven toisesta kutsumanimestä Iidesmotti, jossa 'motti' tarkoittaa monttua. Tällä on ilmeisesti haluttu viitata järven pieneen kokoon, jota Kalle Päätalon Tammerkosken sillalla -kirjassa kommentoidaan seuraavasti: "Päästin Lainan käden ja kysyin edessämme välkehtivää lampea näyttäen: - Minkä niminen lampi tuo on? - Iidesjärvi... - Järveksi kuttutaan, vaikka kyllä toi on oikeesti lampi! Heikinkallio sanoi." (s. 85) Iidesjärven nimen alkuperää ei osata varmuudella sanoa. Suurin osa vakavasti otettavista selityksistä viittaa iilimatoon, joka kansan suussa oli iiles tai iileskotti. Jälkimmäinen tarkoittaa myös siiliä. Iidesjärven nimi on esiintynyt erilaisissa murteellisissa muodoissa, mm. Iiles- ja...
Kun suuri määrä laavaa purkautuu La Palman tulivuoresta, niin mitä maan alla tulee tilalle? 824 Tulivuoren laava eli magma on sulaa kiviaineista, joka sisältää myös kaasuja. Magman koostumus vaihtelee, ja erityyppiset magmat käyttäytyvät purkautuessaan eri tavoin. Magman lämpötila vaihtelee tyypistä riippuen 700 ja 1300 asteen välillä. Jäähtyessään se jähmettyy. Magmaa syntyy maan alla kohdissa, joissa mannerlaatat joko työntyvät toistensa alle tai erkanevat toisistaan, sekä maankuoren niin kutsutuissa kuumissa pisteissä. Syvemmällä maapallon sisällä vallitsee niin kova paine, että korkeasta lämpötilasta huolimatta kiviaines ei sula. Vasta kun se maapallon vaipassa tapahtuvien konvektiovirtausten vuoksi nousee lähemmäs pintaa, se muuttuu sulaksi. Magma kerääntyy magmasäiliöihin, ja kun kammion paine nousee, se purkautuu maan...
Keitä tunnettuja henkilöitä kuoli Hiroshiman ja Nagasakin atomipommihyökkäyksissä? 413 Hiroshiman uhreista tunnetuin lienee ollut japanilainen näyttelijä Midori Naka. Hän selvityi atomipommin räjähdyksestä, mutta menehtyi 18 päivää myöhemmin. Nakasta tuli ensimmäinen virallisesti säteilysairauteen kuollut ihminen. Hiroshiman ja Nagasakin pommitusten kuolonuhrien määrää ei tiedetä tarkasti, mutta arviot liikkuvat yli 200 000 uhrissa. Monet kuolivat säteilyn aiheuttamiin sairauksiin vasta myöhemmin, ja joidenkin tavallisten ihmisten tarinat nousivat julkisuuteen atomipommi-iskujen vuoksi. Yksi heistä oli pommituksen aikaan 2-vuotias Sadako Sasaki, joka menehtyi leukemiaan 12-vuotiaana. Hänet on ikuistettu patsaaseen, joka pystytettiin kaikkien atomipommin vuoksi kuolleiden lasten muistoksi Hiroshimaan. Wikipedia: https://en....
Kuka on tuottanut Juju artistin Yks Lisää Biisin ? 218 Discogs-äänitetietokannan mukaan Jujun "Yks lisää" -kappaleen on tuottanut Jazzy-O eli Jani Ojala, joka on myös kappaleen säveltäjä. Discogs-äänitetietokanta: https://www.discogs.com      
Onko Harry Belafonten laulusta "cu cu ru cu cu paloma" tehty suomenkielistä versiota? 237 Fono-tietokannan mukaan suomenkielisen version "Kaikki hoituu" on levyttänyt Taljanka. Kappaleen, jonka alkuperäinen nimi kirjoitetaan eri lähteissä eri tavoin, on säveltänyt ja sanoittanut Tomás Méndez Sosa. Suomenkieliset sanat on tehnyt Aappo I. Piippo. Yleisradion Fono-tietokanta: http://www.fono.fi/  
Mikä elokuva? 164 Kyseessä voisi olla Terrence Malickin ohjaus Julma maa (alk. Badlands). Se on vuodelta 1973, mutta esitetty televisiossa useampaankin otteeseen 90-luvulla. Lisätietoa elokuvasta esim. IMDB:ssa: https://www.imdb.com/title/tt0069762/.
Onko miehen etunimestä Fedde mitään suomalaista vastinetta ? 217 Fedde-nimen alkuperä on friisiläisissä Frid-alkuisissa nimissä, joissa 'frid' tarkoittaa rauhaa. Samaa juurta ovat myös Fredrick, jonka suomalaisena puhuttelumuotona on käytetty Veetiä. Lähteet: Behindthename.com: https://www.behindthename.com/name/fedde Kotimaisten kielten keskus: https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/nimien_alkuperasta/ve…
Olisiko mahdollista että "Muista, muista suur on Väinö" olisi alkujaan Lorenz Nikolai Achtén, melodia hänen Kalevala-aiheiseen alkuperäiseen… 279 L. N. Achté (1835-1900) on säveltänyt joitakin teoksia, ja hän ja Oskar Merikanto olivat perhetuttuja. Achtén ruotsinkielinen ”Ilmarinen”-käsikirjoitus, johon Oskar Merikannon ”Pohjan neiti” -oopperan libretto perustuu, on Kansalliskirjastossa. Hannele Ketomäki kertoo kirjassaan libreton valmistelusta ja oopperan säveltämisestä (s. 154-160). Hän kuvailee Achtén käsikirjoitusta, mutta ei mainitse, että siinä olisi tekstin lisäksi esimerkiksi nuotteja. Hän myös toteaa, ettei Achté nosta esiin kohtia, jotka voisivat sopia aarioiksi. Achté on kuitenkin saattanut keskustella Merikannon kanssa oopperasta, mutta näistä keskusteluista ei ole löytynyt muistiinpanoja Merikantoa koskevasta arkistomateriaalista. Kirjan alussa on katsaus Oskar...
Missä keskiviikon jännityskuunnelmasarjassa vuosina 73-78 välillä, oli alkusoittona Bachin Toccata ja fuuga d-molli? Sarja oli luultavasti vanhempaa tuotantoa,… 2357 Radion ohjelmatiedot tuolta ajalta löytyvät Katso-lehdistä. Tuohon aikaan kuunneltavissa oli kolme Yleisradion kanavaa: Yleisohjelma, Rinnakkaisohjelma ja Ruotsinkielinen ohjelma. Kuunnelmia on esitetty Yleisohjelmassa keskiviikkoiltaisin. Joukossa on myös useita jännityskuunnelmasarjoja. Esimerkiksi vuonna 1975 on esitetty Olavi Linnuksen kirjoittamaa ”Vahtonen maksaa velan” -kuunnelmasarjaa (1. jakso 26.2.), Orville Leroyn ”Tauti, joka ei tartu” -kuunnelmasarjaa (1. jakso 23.4.) ja Roderick Wilkinsonin kirjoittamaa ”Tapaus Collinson” -kuunnelmasarjaa (1. jakso 10.9.). Ohjelmatiedoissa ei mainita mitään kuunnelmien musiikista. Selailemalla Katso-lehtiä ehkä tunnistatte etsimänne kuunnelman nimen. 1970-luvun Katso-lehtiä voi tilata oman...
Etsin 3 osaista kirjasarjaa. Kirjoittaja on muistaakseni britti nainen. 309 Kyseessä lienee Sally Greenin trilogia Puoliksi paha, Puoliksi villi ja Puoliksi poissa.
Löytyisikö tietoa siitä, kenen teksti ja missä julkaistu alkaa seuraavasti: KARTAN SISÄLLYS Alku........................................................00 I … 231 Kartan sisällys on Kari Aronpuron runo kokoelmasta Rihmasto : uutta iloista kirjoitusta (Kirjayhtymä, 1989). Se sisältyy myös Vesa Haapalan kokoamaan Aronpuro-valikoimaan Retro 1964-2008 (ntamo, 2010).
Miltä ajalta (ehkä 60-luvulta) on peräisin suosittu Santtu-vaatemallisto? Häme on jäljellä, pusero on aikojen puristuksessa mennyt rikki. 674 Santtu-mallisto on 80-luvun ensimmäiseltä puoliskolta. Aluksi Santtu keskittyi trikoovaatteisiin, myöhemmin valikoima laajeni kankaisiin ja neuleisiin. Santtu oli vuosina 1981-85 toiminut yritys, jonka perustivat vuosina 1960-82 Marimekon suunnittelijana työskennellyt Annika Rimala, hänen miehensä Ilkka Rimala ja graafinen suunnittelija Teemu Lipasti. "Santtu on Helsingin ensimmäinen perustuotteiden varaan rakennettu vaihtoehtoputiikki. Se jatkaa uudella tavalla sitä vaateajattelua, jota Annika erityisesti Marimekossa olonsa loppuvuosina toteutti tehdessään maritrikoot, hyttyssuojat ja peltomiessarjan. -- Santussa ei ole lähdetty soitellen sotaan, vaikka nyt myynnissä oleva pieni mallisto tehtiinkin neljässä kuukaudessa." (HS 27.9.1981...
Onko "Muista muista suur on Väinö" Oskar Merikannon Pohjan neiti-oopperassa alkujaan Merikannon sävel vai onko sen alkuperä jonkun muun säveltämä tai… 849 Oskar Merikannon oopperan ”Pohjan neiti” (joskus myös ”Pohjan neito”, teosluettelossa ”Pohjan neiti, OM206”) synnystä ja esityksistä löytyy tietoa, mutta löytämissäni lähteissä ei mainita muita säveltäjiä teokselle. Merikanto osallistui tällä sävellyksellään vuonna 1898 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran järjestämään ensimmäisen suomenkielisen oopperan sävellyskilpailuun. Oopperan libreton kirjoitti Antti Rytkönen. Se perustuu Lorenz Nikolai Achtén Kalevala-aiheiseen ruotsinkieliseen tekstiin. Kilpailuun ei tullut muita osallistujia, ja palkintolautakunta päätti 16.03.1899 antaa pääpalkinnon ”Pohjan neidin” säveltäjälle Oskar Merikannolle. Lausunnossaan palkintolautakunta toteaa sävellyksestä mm. näin: ”Sopivissa paikoin on suomalaisia...