| Mitä tarkoitetaan mustaksi muuttumisella sanonnassa "Suutun ja mustaksi muutun"? Onko sanonta rasistinen? Muuttuuko sanoja tummaihoiseksi henkilöksi vai… |
4568 |
|
|
|
Tutkimani lähteet eivät valitettavasti tarjonneet selitystä suuttuneen mustaksi muuttumiselle. Pitäisin kuitenkin luultavana, että sanonta perustuu paljolti kielellisiin seikkoihin: yhtäältä loppusointuun (suutun/muutun), toisaalta alkusointuun (mustaksi muutun). Rasistinen se tuskin on; uskoisin, että musta tässä on tarkoitettu ymmärrettäväksi enemmän kuvaannollisessa kuin kirjaimellisessa merkityksessä ('synkkä, ankea, lohduton, toivoton, surullinen, murheellinen').
"Alakuloinen ihminen on apea, murheellinen, masentunut, tarmoton ja muodoltaankin musta", kirjoittaa Juha Kuisma kirjassaan Tupenrapinat : idomeja ajan uumenista (kursiivi lisätty). Suuttumista seuraava mustaksi muuttuminen lienee juuri tällaista "muodon mustumista... |
| Mistä materiaalista valmistettiin 1700-luvun Ruotsissa ns. piiskaperuukit? |
180 |
|
|
|
1700-luvulla peruukit valmistettiin tavallisesti oikeista hiuksista tai eläimen karvoista (yleisimmin hevosen jouhista tai vuohen karvoista). Vähävaraisimmat saattoivat teettää peruukkinsa jopa villalangasta. Kalleimpia ja arvokkaimpia olivat aidosta hiuksesta sidotut peruukit.
Lähteet:
Richard Corson, Fashions in hair : the first five thousand years
Jaakko Selin, Kiinalaiset jalat ja muita tarinoita vartalomme koristeista
Encyclopedia of hair : a cultural history
|
| Onko 1910-luvulla kansanedustajana toiminut August Vatanen koko nimeltään August Veli Vatanen? Wikipediassa nimi on kirjoitettu August (Veli) Vatanen eli tämä… |
430 |
|
|
|
Eduskunnan verkkosivuilta löytyvien tietojen mukaan August Vatasen (kansanedustajana 2.2.1914–3.4.1917) koko nimi oli August Veli Vatanen.
https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/911706.aspx (ks. CV) |
| Mistä on peräisin sanonta "ruoka oli hyvää, ja sitä oli riittävästi" ja mitä sanonnalla tarkoitetaan? |
1579 |
|
|
|
Sanonta vaikuttaisi olevan peräisin armeijan ruokahuollon "sotapäiväkirjoista", joihin tällä fraasilla on ollut tapana merkitä se, että sotilaille tarjottu ravinto on ollut "ehtottomasti vaatimukset täyttävää" ja että sitä on ollut tarpeeksi.
Esimerkkejä:
"Armeijassa ollessani päivystäjä kirjoitti aina ruokalan päiväkirjaan, että ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi." (Timo Airaksinen, Parasta kaikille! : onnen ja hyvinvoinnin ehdot)
"Keittiön 'sotapäiväkirjaan' merkittiin perinteisesti 'ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi', -- ." (Voitto Kiviharju, Teppo Suikkari, Jussi Tuominen, Alhaalla. Osa 1, UNEF I - UNIFIL)
"Siitä upseerit päättelivät, että muona oli kelvollista ja vihkoissa oli sitten merkintöjä: Ruoka oli hyvää ja sitä... |
| Etsin kirjaa, jonka luin 90-luvulla. Kirja oli ainakin Leppävaaran kirjaston kokoelmissa ja hämmentävästi lastenosastolla, sillä aihe oli rankka, eli lasten… |
279 |
|
|
|
Kirja on norjalaisen kirjailijan Erna Oslandin Punaisen huoneen tyttö (Tammi 1994).
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa teosta kuvaillaan näin:
"Rikkan elämää varjostaa raskas salaisuus. Rikkan isä käy yötöissä. Hän on aina kotona iltapäivisin, kun Rikka tulee koulusta. Rikka ei puhu asiasta edes parhaalle ystävälleen Rigmorille. Mutta Rigmor aavistaa asioita ja antaa Rikkan äidille vinkin." |
| Mikä on sanan pullikoida etymologia? Siis alkuperä. |
641 |
|
|
|
Suomen sanojen alkuperä -kirjan mukaan pullikoiminen ('niskuroida, vastustella') pohjautuu 'pulista'-sanan merkitykseen 'väittää vastaan'.
Lähteet:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 2, L-P
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/pulista?searchMode=all
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/pullikoida?searchMode=all
|
| Milloin Atte Kaleva, Suldaan Said Ahmed ja Jari Kinnunen aloittavat kansanedustajan työnsä? Tällä viikolla mutta onko tarkempi päivä tiedossa? |
188 |
|
|
|
Eduskunnan verkkosivujen mukaan Kaleva, Said Ahmed ja Kinnunen aloittavat kansanedustajina 9.9.
https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/1481.aspx
https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/1479.aspx
https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/1480.aspx |
| Kenen runo. Kuvaa elämää nähneiden esineiden huutokauppaa. On mekko, ilotytön sormus ym. Katkelmia: paljonko tarjotaa kohta paukahtaa yks kaks kol ja hahhaa |
241 |
|
|
|
Etsitty runo on Larin-Kyöstin Paholaisen huutokauppa, alun perin kokoelmasta Unta ja totta (1901). |
| Miten tämä koulussa opittu runo menee kokonaisuudessaan: Baikal, Balkas, Araljärvi, älä niistä vettä särvi. Jos sä vettä tahdot juoda, joet suuret sen voi… |
371 |
|
|
|
Einar Fieandtin runonäytelmästä Karttaleikki peräisin oleva runo Aasian joista löytyy esimerkiksi Pääskynen-lehden numerosta 7/1915, sivulta 12.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/959137?page=12 |
| Kalevi Hartti on säveltänyt huikean jazzillisen Dolorosa-nimisen kappaleen, mm. Olavi Virta on sen laulanut levylle. En ole mistään onnistunut jäljittämään sen… |
330 |
|
|
|
Tästä Kalevi Hartin säveltämästä ja Tauno Rautiaisen sanoittamasta kappaleesta on julkaistu erillisnuotti, jonka löysin Finnan kautta vain Kansalliskirjastosta. Kappale alkaa: "Kun ensi kerran sinut kohtasin". Nuotin julkaisija on T:mi Olavi Virta [1950?]. Nuotti ei ole lainattavissa, mutta sen voi tilata lukusalikäyttöön.
Nuotin tiedot Finna.fi-hakupalvelussa:
https://finna.fi/Record/fikka.4990411/Details#holdings |
| Nyt on tosi huteralla pohjalla tiedot, mutta muistan vuosien takaa runon sisällissodasta, josta vaikutuin kovasti. Runossa muistaakseni teloitettiin jotakuta… |
444 |
|
|
|
Viidalla ei ole montaakaan runoa, jotka suoranaisesti liittyvät vuoden 1918 tapahtumiin. Yrjö Varpio nimeää kirjassaan Lauri Viita : kirjailija ja hänen maailmansa kuitenkin kaksi Betonimylläri-kokoelmaan sisältyvää tekstiä: "Aiheita 'Vallankumous' ja 'Kapina' -runoihin Viidan ei tarvinnut hakea kaukaa. Kansalaissota, 'kapina', oli ollut Pispalassa Viidan nuoruusvuosina vielä tuoreessa muistissa ja lukuisten tarinoiden kohteena." Näistä lyhyt ja ytimekäs Vallankumous saattaisi jopa käydä etsitystä runosta. Ensimmäinen sen kahdesta säkeistöstä kuuluu seuraavasti: "Monttunsa reunalla metsikön takana / silmillä likainen liina tai lakana / 'Eläköön vapaus!' huusi mies." (s. 33) "Vaikka runo aiheensa puolesta liittyy kansalaissodan tapahtumiin... |
| Nähtävää ja koettavaa Tampereella? |
228 |
|
|
|
Kannattaa tutustua Visit Tampere -sivustoon, josta löytyy paljon vinkkejä Tampereelle tulijalle: https://visittampere.fi/.
Sivustolla on tuore artikkeli loppukesän ja alkusyksyn vinkeistä: https://visittampere.fi/artikkelit/loppukesan-ja-alkusyksyn-vinkit-tamp…. Samaten sivuille on koottu vinkkejä vegaanista ja gluteenitonta nautittavaa tarjoavista kahviloista ja ravintoloista: https://visittampere.fi/artikkelit/vegaani-gluteeniton-maidoton/.
Tampereen perinteikkäitä nähtävyyksiä ovat Tammerkosken kulttuurimaisema Finlaysonin ja Tampellan tehdasrakennuksineen, Pyynikinharju näkötorneineen ja munkkikahviloineen sekä Pispalan alue. Tampere on myös tunnettu teatterikaupunki. Särkänniemen huvipuisto on avoinna vielä syyskuun ajan lauantaisin... |
| Oliko Teuvo Tulio koskaan naimisissa tai oliko hänellä lapsia tai sisaruksia? |
2748 |
|
|
|
Aleksander Tugain ja Helene Garschinin, Tulion vanhempien, avioliitto ei kestänyt kauan: kun tuleva elokuvamies syntyi, nämä olivat jo eronneet. Theodor (Teuvo) oli heidän ainoa yhteinen lapsensa. Helene Garschin avioitui kahdesti uudelleen, ensin puolalaisen upseerin Peter Derodzinskyn, sitten suomalaisen Alarik Rönnqvistin kanssa, mutta sisarpuoliakaan Tuliolla ei ainakaan äidin puolelta ole. Tulion äiti "eli useiden ihailijoiden ja aviomiesten palvomana kahta ranskanbulldoggiaan hellien, mutta helli ilmeisesti eniten ainokaista poikaansa."
Tulio ei ollut naimisissa eikä hänellä omien sanojensa mukaan ollut lapsia. Tulio : levottoman veren antologia -kirjaan sisältyvässä kirjoituksessaan 'Fedja, ystävämme' Annikki Suni... |
| Olen kuullut joskus runon, jossa on kohta Hiekasta linnat, hiekasta lyhdyt, hiekasta penkit ja parvekkeet.....kenenkähän runo voisi olla. Kiitos! |
568 |
|
|
|
Yrjö Jylhä runoili Toiviotiellä-kokoelmansa (1938) runossa Pieni taikuri lähestulkoon näin - Jylhän linnat, lyhdyt, penkit ja parvekkeet olivat lumesta, eivät hiekasta. |
| Onko mahdollista, että Suomessa on joskus annettu orvoille lapsille sukunimeksi Valtio? Luin asiasta mielestäni jostain artikkelin, mutta nyt en löydä sitä… |
694 |
|
|
|
1920-luvulla sukunimen Valtio saaneesta löytölapsesta kerrotaan Apu-lehdessä 13/2015 ilmestyneessä Hannu Koskelan artikkelissa Ihmeellinen on elämä (verkkoversio nimellä Raiteille hylätty vauva).
Koskela kirjoittaa lapsen saamasta sukunimestä hieman tulkinnanvaraisesti: "Löytölapsi sai hätäkasteen ja lain määräämän sukunimen Valtio." Tätä ei tule tulkita niin, että laki olisi määrännyt antamaan nimeksi juuri "Valtio". Vuoden 1920 sukunimilaki määräsi, että jokaisella tuli olla sukunimi. Sille, jolla ei ollut sukunimeä, papin piti kirkonkirjaan merkitä sukunimeksi "sen talon, torpan tai muun asumuksen nimi, jota hän hallitsee, tahi se sukunimeä vastaava nimi, jolla hänet muuten paikkakunnalla tunnetaan -- taikka, milloin näitä... |
| Jos ajattelee pelkästään eläinten hyvinvointia, niin onko Ruotsissa, Suomessa vai Tanskassa eläinystävällisin eläintensuojelulaki? |
303 |
|
|
|
Tällä hetkellä näiden kolmen maan kesken järjestys taitaisi olla 1. Ruotsi, 2. Tanska, 3. Suomi.
Vuodelta 2018 peräisin olevassa kansainvälisessä vertailussa lainsäädännöltään eläinystävällisimmistä maista Ruotsi sijoittui kuudenneksi ja Tanska seitsemänneksi. Suomen yhä voimaantuloaan odottavasta uudistetusta eläinsuojelulaista on ollut tarkoitus tehdä ei ainoastaan pohjoismaisen vertailun kestävä, vaan peräti "maailman paras". Hallituksen esitykseen 154/2018 kirjoitetut monet tuotantoeläimiä koskevat poikkeukset olisivat kuitenkin saaneet aikaan sen, että Suomi olisi tavoitteistaan huolimatta jatkossakin pysynyt Ruotsin ja Tanskan jäljessä eläinten hyvinvointia lainsäädännöllisesti vertailtaessa.... |
| Turvetta ja timantteja sarjassa, 4. jaksossa. Voivalin lausuu runoa, jonka kertoo olevan Yrjö Jylhän tuotantoa. "Hiekasta linnat, hiekasta lyhdyt, hiekasta… |
685 |
|
|
|
Kysymyksen runo on Yrjö Jylhän Pieni taikuri, vuonna 1938 ilmestyneestä kokoelmasta Toiviotiellä - sillä erotuksella, että Jylhä runoili lumesta, ei hiekasta: "Lumesta linnat ja lumesta lyhdyt, / lumesta patsaat ja parvekkeet, / lumesta ihmiset myös sä teet, / ihana lapsuus, ja mihinkä ryhdyt, / muotoon puhkee se viipymättä / totellen alttiisti pientä kättä." |
| Miksi Mount Rushmore -vuoressa on juuri näiden Yhdysvaltain presidenttien kasvot? George Washington, Thomas Jeffersson, Theodore Roosevelt ja Abraham Lincoln. |
638 |
|
|
|
Kuvanveistäjä Gutzon Borglum valitsi nämä neljä presidenttiä massiiviseen teokseensa sillä perusteella, että he edustivat hänen näkemyksensä mukaan Yhdysvaltain siihenastisen historian tärkeimpiä tapahtumia.
Washington oli "maan isä" ja amerikkalaisen demokratian perustuksen luoja. Hänet Borglum otti mukaan kuvastamaan Yhdysvaltain syntyä.
Jefferson oli Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksen pääasiallisin kirjoittaja. Tämän lisäksi hän järjesti Louisianan oston Ranskalta, mikä kaksinkertaisti Yhdysvaltain maapinta-alan. Borglumille Jefferson edustaa Yhdysvaltain kasvua.
Roosevelt johti maata menestyksekkäästi 1800- ja 1900-lukujen taitteen nopean taloudellisen kehityksen aikana; hän heikensi ratkaisevasti trustien... |
| Ruotsinkielinen "pelottava" lastenohjelma 70-luvun lopussa |
1168 |
|
|
|
Voiskohan kyseessä olla Vilda visarnas land eli Villit viisarit vuodelta 1979? Seitsenosaisen sarjan kehyskertomuksessa opettaja kertoi matematiikan tunnin lopuksi oppilaille tarinaa, jossa Leonard ja Viola seikkailivat salaperäisessä maassa. Maisemaa hallitsi suuri tornikello tikityksellään. Opettajaa esitti Mikael Huldén.
Villit viisarit on nähtävissä Yle Areenassa: https://areena.yle.fi/1-50473778. |
| Missä Pentti H Tikkasen kirjassa esiintyy kaukopartion jäsen Matti Olli? |
214 |
|
|
|
Matti Olli esiintyy ainakin kirjassa Salamapartio Kantalahteen.
"Suomalaisista kaukopartiomiehistä on sanottava, että suurin osa heistä oli ollut kaukopartio-osastossa heti sodan alusta. Heidät valittiin tarkoin. Täydennyksen etsinnän suorittivat kaukopartiomiehet itse. Osasto Paatsaloon oli tällä retkellä olleita miehiä täydennetty viimeksi elokuussa 1943. Nuorimmat osastoon hyväksytyt olivat vuonna 1923 syntyneitä. Ennen tätä retkeä nämäkin miehet olivat suorittaneet useita partiomatkoja, muun muassa kirjassa esiintyvä alikersantti Matti Olli kahdeksan retkeä." (s. 23-24) |