| Luimme lukiossa muistaakseni venäläisen novellin, jossa lapset/nuoret laskivat mäkeä. Oletan, että teos on tunnettu. Onko teillä mitään käsitystä kenen… |
2490 |
|
|
|
Venäläinen mäenlaskunovelli on Anton Tšehovin Leikkiäkö vain? kokoelmasta Tarpeettomia ihmisiä. Se on julkaistu suomeksi myös nimillä Leikinlasku (kokoelmassa Kaksikymmentä) ja Mäenlaskun hurma (Valittuja kertomuksia ja novelleja. 2). Leikkiäkö vain? löytyy kokonaisuudessaan myös Äidinkieli ja kirjallisuus -oppikirjasarjan Käsikirjasta, jossa sen avulla esitellään kertomakirjallisuuden rakenteita ja analyysin välineitä.
|
| Mikä lastenkirja, 90-luvulla tai aikaisemmin kirjoitettu, kertoo siilin ja kyyhkysen yhteisestä pakomatkasta? Muistaakseni juoni menee jotenkin niin, että… |
1318 |
|
|
|
Herra Köntysestä ja Liviasta kertova kirja on Tarja Heikkilän Kaupunkisiilin maallemuutto (Lasten keskus, 1990).
|
| Runo: ...älä kieri kermassa voissa, pysy poissa, ei sinua kukaan kestä, kun et viitsi edes varpaitas pestä... . Aiheena on kärpänen |
3239 |
|
|
|
Kaivattu kärpäsaiheinen runo on Eric O. W. Ehrströmin Kärpänen. Suomennos on Otto Mannisen. Se löytyy esimerkiksi seuraavista kirjoista:
Eläinrunojen kirja
Pieni aarreaitta. 3, Runoaitta
Aukusti Salo, Meidän lasten aapinen
|
| Olen kiinnostunut pohjoismaisista dekkareista, suomenkielisinä. Mitä kirjailijoita suosittelet lainattavaksi? |
11022 |
|
|
|
Tässä joitakin suosittuja pohjoismaisia dekkaristeja.
Ruotsi:
Edwardson, Åke (Erik Winter -sarja)
Jansson, Anna (Maria Wern -sarja)
Jungstedt, Mari (Anders Knutas -sarja)
Kepler, Lars (Joona Linna -sarja)
Larsson, Stieg (Millennium-sarja)
Läckberg, Camilla (Patrik Hedström -sarja)
Mankell, Henning (Wallander-sarja)
Marklund, Liza (Annika Bengtzon -sarja)
Nesser, Håkan (Van Veeteren -sarja, Gunnar Barbarotti -sarja)
Roslund, Anders & Hellström, Börge (Ewert Grens -sarja)
Sjöwall, Maj & Wahlöö, Per (Komisario Beck -sarja)
Theorin, Johan (Davidsson-sarja)
Tursten, Helene (Irene Huss -sarja)
Norja:
Fossum, Karin (Konrad Sejer -sarja)
Holt, Anne (Hanne Wilhelmsen -sarja, Inger Johanne Vik -sarja)
Enger, Thomas (Henning Juul -sarja)... |
| Olen kuullut, että joissain autoissa nopeusmittari näyttää joko tahattomasti tai tarkoituksella korkeampaa nopeutta kuin oikeasti ajetaan. Tällä tavoin… |
1451 |
|
|
|
Autojen nopeusmittarit näyttävät useimmiten hieman todellista korkeampaa nopeutta. Tämä siksi, että lain mukaan mittari ei saa näyttää todellista alempaa lukemaa, ja siksi siihen säädetään yleensä hieman pelivaraa. Renkaiden koko (ja myös kuluminen) vaikuttaa mittarilukemaan, sillä auton nopeus mitataan pyörien pyörimisnopeudesta. Tämä vaikuttaa myös matkamittarin lukemaan, kuten kysymyksessä arveltiinkin. Vaikutus on kuitenkin sen verran pieni, ettei sillä ole käytännön merkitystä esimerkiksi käytetyn auton arvioinnissa.
Trafi: http://www.trafi.fi/tietoa_trafista/ajankohtaista/1741/tarkista_renkaid…
Helsingin Sanomien juttu nopeusmittarin virheestä: http://www.hs.fi/artikkeli/Nopeusmittarin+virhe/1135222994485
|
| Mitä etunimi Eimi tarkoittaa? |
4960 |
|
|
|
Sana "eimi" esiintyy ainakin kreikan kielessä, jossa se on (olemassa)olemista tarkoittava verbi: "ego eimi" - "minä olen, olen olemassa".
Nimikirjoista ja -hakemistoista en Eimiä löytänyt eikä sanaa esiintynyt tutkimissani suomen kielen sanakirjoissakaan, joten on mahdollista, että kyseessä on pelkkä analoginen uudismuodoste eli nimi, joka on muodostettu muiden nimien mallin mukaan, ja yhteys kreikan kieleen on pelkkää sattumaa. Analogisesti muodostetuilla nimillä ei välttämättä ole "merkitystä" samalla tavalla kuin monilla perinteisillä etunimillä.
Noin puolet (60) kaikista Väestörekisterikeskuksen tilastoimista Eimi-nimen saaneista on syntynyt 2000-luvulla. Tätä ennen nimeä on annettu tytöille satunnaisesti 1900-luvun alusta lähtien,... |
| Etsin 1-2 runoa tai tarinaa. Ne olivat muistaakseni lukukirjassamme kansakoulussa v.67-68. Saattaa olla että kysessä on yksi runo/tarina tai sitten kaksi eri… |
2224 |
|
|
|
1960-luvulla käytössä olleista lukukirjoista etsityt Pekka-runot löytyvät Maunu Niinistön, Aulis Ojajärven ja Aimo Turusen toimittamasta oppikoulun ensimmäisen luokan lukemistosta Keskikoulun lukukirja 1 (WSOY, 1962). Ensimmäinen runo on Oiva Paloheimon Auttamaton Pekka (s. 14), toinen Theodor (T. H.) Körnerin Maailman tekijä (s. 128).
Auttamaton Pekka ilmestyi alunperin Paloheimon vuonna 1935 julkaistussa esikoiskokoelmassa Vaeltava laulaja. Sittemmin se on päätynyt myös lukuisiin runoantologioihin (esim. Runojen runot : satayksi kauneinta, Tunteellinen siili ja muita suomalaisia eläinrunoja, Eläinrunojen kirja, Eläköön koira, Runon vuosikymmenet : valikoima suomalaista runoutta vuosilta 1897-1947, Lausuntarunoja nuorelle väelle :... |
| Törmäsin internetissä sellaiseen ruokalajiin kuin rössymaito, mutta en löytänyt selitystä sille, että minkälaista ruokaa se on ja mitä se sisältää? |
1761 |
|
|
|
Rössymaito on etenkin Pohjanmaalla tunnettu perinneruoka. Sen ainesosat ovat rössy eli veripalttu, vesi, suola, perunalohkot ja maito.
Perunalohkot lisätään suolalla maustettuun veteen ja keitetään puolikypsiksi. Veripalttu leikataan paloiksi ja lisätään keittoon. Kypsään keittoon lisätään maito. Keitto saa vielä kiehahtaa ennen tarjolle tuontia.
Rössyn voi valmistaa monella eri tavalla, mutta yleensä siinä on ainakin verta, kaljaa tai maitoa, suolaa, jauhoja, sipulia, voita ja silavaa.
Lähteet:
Perinneruokia. Marttaliitto, 1976
Rieskaa ja rössypottuja : maakuntaruokia Pohjois-Pohjanmaalta. Pohjoinen, 1999
|
| Kuka sanoi tuntemattomassa sotilaassa: rukoilkaa te minä en jaksa? |
1594 |
|
|
|
Vänrikki Kariluotoa pyytää rukoilemaan Tuntemattoman sotilaan kuudennen luvun I jaksossa hänen lähettinään toiminut vapaaehtoinen poika, jonka nimeä ei mainita.
- Vänrikki... rukoilkaa te... minä en jaksa... muista... polttaa... minä kuolen.
|
| Tuulikki Otsola Onko kirjailijasta muuta tietoa kuin hänen viisi teostaan. Miksi hän lopetti kirjoittamisen tai onko hän julkaissut muilla pseudonyymeillä… |
1309 |
|
|
|
Tuulikki Otsolan oikea nimi oli Elli Tuulikki Ylitalo. Varsinaiselta ammatiltaan hän oli kansakoulunopettaja. Elli Ylitalo opetti Pellon Orajärven kansakoulussa yli 30 vuoden ajan (Suomen kansakoulukalenterissa varhaisin maininta hänestä on vuoden 1948 laitoksessa) - Orajärven kyläkirjakin (2010) mainitsee hänet "koulun pitkäaikaisena opettajana". Kirjan tietolähteenä on käytetty vuonna 1995 julkaistua Pellon koulun satavuotishistoriikkia Pellon koulu 100 vuotta; sitä ei valitettavasti ollut käytettävissäni, joten en osaa sanoa, löytyisikö siitä mahdollisesti lisätietoa Ylitalosta.
Siihen, miksi "Tuulikki Otsola" lopetti kirjoittamisen, en onnistunut vastausta löytämään. Kenties kyse oli yksinkertaisesti päivätyön ja kirjailijanuran... |
| Onkohan Percy Jackson -sarjan kirjassa "Hirviöidenmeri" mahdollisesti suomennettu "Harmaiden sisarten" (the Gray Sisters) nimet, jotka ovat joidenkin tietojen… |
1171 |
|
|
|
Harmaiden sisarten suomenkieliset nimet Hirviöidenmeri-kirjassa ovat Viha, Myrsky ja Ampiainen.
|
| Nyt etsin runoa, josta muistan pari säettä. Muistelen, että runo olisi J.H.Erkon ja se kertoo hääparista. Säkeet ovat jotenkin "Ja he kulkivat kotia kohti/ oli… |
1473 |
|
|
|
J. H. Erkolta en ikävä kyllä aivan tällaista runoa onnistunut löytämään. Lähimmäs kaivattua runoa osuu ehkä Larin-Kyöstin Kuulutuksilta (alunperin kokoelmasta Kylän lauluja, 1898), jossa kuljetaan kotia kohti kirkkahimpana sunnuntaina. Kuulutuksilta on mukana myös Helena Anhavan toimittamassa Larin-Kyöstin runojen valikoimassa Ota sun kaunis kantelees (Otava, 1985).
|
| Haluaisin tietää, mistä tulee nimi Rauni ja mitä se tarkoittaa? |
3064 |
|
|
|
Rauni-nimelle on esitetty kaksi vaihtoehtoista tulkintaa. Sen on ajateltu olevan joko muunnos skandinaavisista "pihlajaa" merkitsevistä sanoista (reynir, raun, rönn) tai juontuvan niin ikään skandinaavisista Ragn-alkuisista nimistä (Ragna, Ragnhild), joiden taustalla ovat merkitykset "neuvo" tai "jumalan voima".
Lähteet:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
|
| Jos kerta mikään ei tartu TEFLONIIN, niin miten se saadaan tarttumaan pannuun ? |
1193 |
|
|
|
Teflon saadaan pysymään pannun pintana siten, että ensin paistinpannun pinta hiekkapuhalletaan, jotta siihen saadaan pikkuruisia naarmuja. Tämän jälkeen pintaan ruiskutetaan ohut päällyste nestemäistä teflonia, joka valuu naarmuihin. Tämä kuumennetaan korkeassa lämpötilassa, mikä kovettaa teflonin ja luo kohtalaisen vankan mekaanisen pidon. Sitten pinta päällystetään kyllästysaineella ja kuumennetaan taas.
Lähde:
John Lloyd & John Mitchinson, Tietoa kaikkitietäville. Otava, 2008
|
| Kun voileipä putoaa aina voipuoli alaspäin, ja kissa putoaa aina jaloilleen, niin mitä tapahtuu, jos voileipä sidotaan kissan selkään voipuoli ylöspäin ? |
2396 |
|
|
|
Putoamisten varalta kissoilla on erityinen "oikaisurefleksi", joka estää niitä katkaisemasta selkäänsä. Kun kissa alkaa pudota selkäpuoli edellä, sen ruumis reagoi tahattomasti aloittamalla kääntymisen pääpuolesta. Pää kiertyy ensin ylös, ja etujalat siirtyvät lähelle naamaa. Seuraavaksi kääntyy selkärangan etuosa siten, että eturuumis on samassa linjassa pään kanssa. Lopuksi takajalat taipuvat niin, että ne ovat yhdessä etujalkojen kanssa valmiina koskettamaan maata ja samalla kissa kiertää takaruumiinsa samaan linjaan eturuumiin kanssa. Juuri kun se on koskettamaisillaan maata, se oikaisee kaikki koipensa sitä kohti ja köyristää selkänsä vähentääkseen törmäyksen voimaa. Koko tapahtuma kestää vain murto-osasekunnin.
Voileivällä ei ole... |
| Heippa! Minulla olisi etsinnässä eräs lastenkirja, jota siskoni luki minulle joskus vuosikausia sitten ollessani vielä pieni. Kirjan päähenkilö on muistaakseni… |
1087 |
|
|
|
Etsitty kirja on Tarja Lapintien Kiveen kätketty linna (Tammi, 1992). Se kertoo suuren metsän laidassa pienessä ja matalassa töllissä äitinsä kanssa asuvasta Sanni-tytöstä, josta tulee Kultaisen Auringonmaan prinsessa Kaarina Kultatukka.
|
| Onko Bertolt Brechtin runoa Ich will mit dem gehen, den ich liebe suomennettu? Jos on, missä se on ilmestynyt? |
1347 |
|
|
|
"Ich will mit dem gehen, den ich liebe" -runo on näytelmän Setšuanin hyvä ihminen viidennestä näytöksestä, jossa Šen Te sen lausuu (suomennos on Elvi Sinervon):
Minä seuraan sitä, jota rakastan.
En välitä siitä, mitä se maksaa.
En ajattele, onko se hyväksi.
En tahdo tietää, rakastaako hän minua.
Minä seuraan sitä, jota rakastan.
|
| Mitä "stock" tarkoittaa festivaalien yhteydessä? Ihmettelevä. |
937 |
|
|
|
Festivaalien nimissä usein tavattava "stock" lienee yksinkertaisesti viittaus Woodstockiin (virallisesti Woodstock Music & Art Fair, 15.-18.8.1969), joka on yhä yksi suurimmista ja legendaarisimmista koskaan järjestetyistä rockfestivaaleista.
Vastaavanlainen ilmiö on Watergate-skandaalin inspiroima "gate"-sanan käyttö poliitikkoja ryvettäneiden tapausten uutisoinnissa (Irakgate, Monicagate jne.).
|
| Kirjassaan "Huonemiehen poika" Kalle Päätalo kertoi, että kun hänen perheeleen rakennettiin omaa kotia Kallen ollessa noin 3-vuotias ja pirttiin piti rakentaa… |
5307 |
|
|
|
Seppo Porvalin Päätalo-elämäkerran mukaan hirsiarina oli uuneja muurattaessa niin sanotusti Antti "Satu-Setä" Lohilahden tavaramerkki:
"Lopulta uuni sentään valmistui, mutta koska se Lohilahden oppien mukaan muurattiin hirsiarinan, eikä suoraan kallion päälle, se rupesi aikaa myöten hojeltumaan puoleen jos toiseen. Uunimestari itse selvitti sen tällä tavoin ainoastaan 'hakevan paikkaansa'."
"Tämän jälkeen paikkakunnalla eli pitkään sanonta: 'Hakkoo paikkaasa kun Kallio-Herkon pirtinuuni.'"
Lähde:
Seppo Porvali, Kalle Päätalo : elämäkerta 1919-2000. Revontuli, 2000
|
| Mikä mahtaisi olla muurahaislaji joka jauhaa elävän kuusen sisuksen erittäin hienojakoiseksi sahajauhoksi, joka on kasaantuu puun juureen syntyneen aukon… |
1614 |
|
|
|
Muurahaisistamme pesäonteloita puunrunkoihin kaivertavat hevosmuurahaiset, joista tavallisin on koko maassa esiintyvä aitohevosmuurahainen (Camponotus herculeanus). Yleisimmin se tekee pesänsä kuuseen, yleensä eläviin ja terveisiin puihin, mutta sitä tavataan myös tyvilahon vaivaamissa puissa ja vanhoissa hirsissä.
Aitohevosmuurahainen aloittaa pesäontelon ja siihen kuuluvan käytäväverkoston kaivertamisen puun tyvestä ja pesä laajenee vuosi vuodelta ylöspäin, jopa 10 metrin korkeudelle.
Lähteet:
Antti Uotila & Ville Kankaanhuhta, Metsätuhojen tunnistus ja torjunta
http://www.metla.fi/metinfo/metsienterveys/lajit_kansi/caherc-n.htm
|
Kysy kirjastonhoitajalta