| Mitkä tarinat kuuluvat Edward Goreyn kokoelmaan "Sekopäiset serkukset ja muita tarinoita", siis mitkä ovat kirjan sisältämät alkuperäiset (englanninkieliset)… |
710 |
|
|
|
Sekopäiset serkukset ja muita tarinoita sisältää seuraavat kahdeksan Gorey-tarinaa: The deranged cousins (Sekopäiset serkukset), The doubtful guest (Kummallinen kyläilijä), Ghastlegrumb tinies (Kalmanmurun kakarat), The west wing (Länsisiipi), The pious infant (Hurskas lapsukainen), The blue aspic (Sininen syltty), The eleventh episode (Yhdestoista episodi) ja The disrespectful summons (Ylimielinen manaus).
|
| Eräs henkilö väittää, että hänen kissansa synnytti normaalisti muutama viikko sitten muutaman poikasen ja sitten viikon päästä vielä yhden pennun. Voiko tämä… |
3010 |
|
|
|
Kysymyksessä kuvatussa tapauksessa voisi olla kyse superfetaatiosta eli lisähedelmöityksestä. Noin yhdessä tapauksessa kymmenestä naaraskissat ovat parittelunhaluisia tiineyden aikana. Kissojen tiineys kestää yhdeksän viikkoa, ja lisäkiima ilmaantuu tavallisesti 3-6 viikon kuluttua sen alusta. Jos eläin parittelee lisäkiiman aikana, se hedelmöityy jälleen ja kantaa sitten kahta pentuetta, jotka ovat eri kehitysvaiheessa.
Molemmat pentueet kehittyvät rinta rinnan, ja jälkimmäinen on kolmesta kuuteen viikkoa jäljessä edellisen kasvusta. Kun naaras synnyttää vanhemman pentueen, samalla voivat syntyä nuoremmatkin pennut, ja jos niin käy, ne ovat siinä määrin epäkypsiä, että ne lähes aina kuolevat. Jos niiden onnistuu pysyä kohdun sisässä, ne... |
| Minkalaista valoa/lamppua kaytettiin reessa hevosella ajaessa talvella ja kesalla 1800 luvulla? Esim. jos talvella pimeassa ajoi hevosella pitempiakin matkoja,… |
1519 |
|
|
|
Lyhty, jonka sisällä paloi kynttilä, oli 1800-luvulle tultaessa vakiintunut arkiseksi käyttövalaisimeksi niin sisätiloissa kuin ulkona. Ennen lyhtyä keinotekoista valaistusta - jota erään laskelman mukaan tavallisessa talonpoikaistalossa tarvittiin yli 1300 tuntia vuodessa - saatiin polttamalla päreitä. Kotitekoinen talikynttilä on myös ollut pitkään käytössä, mutta sitä tuskin on maalaisoloissamme milloinkaan käytetty pääasiallisena saati yksinomaisena valaisimena. Maalaisoloissa lyhty alkoi yleistyä vasta 1850-luvun jälkeen. Monella syrjäisellä seudulla siirryttiin kynttilälyhdyn ohi suoraan valopetrolilyhtyyn, joka oli käyttönsä mukaan esimerkiksi tallilyhty, navettalyhty tai saunalyhty. Kulkutietä valaistiin ajurinrattaiden kahdella... |
| Mikä on Vikke nimen alkuperä ja onko yleistä nimipäivää vaikka nimeä ei löydy almanakasta? |
3960 |
|
|
|
Vikke on sekä Viktorin että Ludvigin kutsumamuoto, minkä lisäksi sitä on käytetty ainakin Vilhelmistä johdettujen Vilhon ja Villen lempinimenä. Vikke-nimelle on siis mahdollista esittää monta vaihtoehtoista taustaa ja monta potentiaalista nimipäivää.
Viktor on yleinen muunnelma latinan nimestä Victor, joka tarkoittaa 'voittajaa'. Viktor oli Suomen almanakassa 1700-luvulta alkaen, ja nykyisin se on ruotsinkielisessä almanakassa. Suomenkielisessä almanakassa sitä edustaa Vihtori. Vikke voisi siis viettää nimipäiväänsä Vihtorin päivänä 22. maaliskuuta.
Ludvigin kantanimi on muinaissaksan Chlodowehc, jonka merkitys on 'ylistetty taistelija'. Kansainvälisiä vastineita ovat muun muassa saksan Ludwig, englannin Lewis, ranskan Louis, espanjan... |
| Jos vaimo kuoli lapsivuoteeseen ja lapsi syntyi kuolleena, haudattiinko heidat ei-siunattuun maahan 1800-luvulla? Jos kuoli talvella, voitiinko haudata maahan… |
2541 |
|
|
|
"Kirkottamattomana" kuollut lapsensynnyttäjä, kuten kastamaton lapsikin voitiin haudata kirkkomaalle muista erilleen, "pohjoisen puolen paikoille" (pohjoinen oli kristityille pimeyden ja paholaisen ilmansuunta).
Ajatus naisesta saastaisena lapsen syntymän jälkeen ja synnytyskulttuuriin kuulunut synnyttäjän puhdistautuminen kirkottamalla alkoi vähitellen hiipua 1800-luvun loppua lähestyttäessä. Murrosvaihe oli vuosisadan vaihteen kahden puolen. Helsinkiläisissä sivistyneistöpiireissä käytäntö oli tuntematon jo 1880-luvulla. Pisimpään tapa eli puhtaalla maaseudulla. 1920-luvulla kirkotus alettiin yleisesti yhdistää kastetilaisuuteen, kun se aikaisemmin oli ollut selkeästi erillinen toimitus.
Talvisaikaan kuolleita varten oli vainajien... |
| Minua kiinnostaisi seuraavanlainen asia. Miten tekojärvi saadaan tehtyä. Esim. Lokka ja Porttipahta. Vesihän tietenkin otetaan joesta, mutta tehdäänkö… |
3246 |
|
|
|
Tekojärviä muodostuu varastoitaessa vesiä patorakennelmilla sopivaan maaston painanteeseen. Vedenkorkeutta voidaan säädellä patolaitteilla. Pato on siis tärkein osatekijä tekojärven syntymisessä, minkä vuoksi tekojärvet usein nimetäänkin niiden rakentamiseksi tehdyn pääpadon mukaisesti. Kanavien ja muiden rakenteiden tarve riippuu täysin järven tyypistä. Rakenneominaisuuksiensa perusteella voidaan erottaa kolmenlaisia tekojärviä: jokialtaat, järvimäiset altaat ja vuoristoaltaat. Jokialtaat ovat jokiuomien porrastuksessa syntyneitä, pituuteensa verrattuna kapeita tekojärviä. Järvimäiset altaat ovat laakean maljamaisia tekojärviä, joiden pohja-alasta vain pieni osa on ennen patoamista ollut veden peittämää aluetta (ellei pohjalla ole... |
| Etsin suomenkiielistä, 1990-luvun alkupuolella (ennen v. 1996) julkaistua kirjaa, joka sisältää yhden tarinan eri tyylilajein kirjoitettuna. Itse tarina on… |
1372 |
|
|
|
Tyylilajeilla leikitellyt Raymond ei ollut Carver, vaan Queneau. 1991 suomeksi julkaistussa Tyyliharjoituksia-kirjassa Queneau kertoo saman ulkoisesti lyhykäisen ja yksinkertaisen tapahtumasarjan 99 eri tavalla.
|
| Kuka oli Oriveden Sanomien päätoimittaja 40-luvulla ? |
1388 |
|
|
|
Lokakuussa 1929 Orivesi-nimisenä aloittaneen Oriveden Sanomalehti Oy:n julkaiseman Oriveden Sanomat -lehden päätoimittaja oli lehden perustamisesta aina vuoteen 1953 saakka opettaja Väinö Paavola. Paavola oli ollut myös paikkakunnalla vuodesta 1926 ilmestyneen Oriveden Sanomien ensimmäinen päätoimittaja. Oriveden Sanomalehti Oy osti alkuvuodesta 1930 taloudellisissa vaikeuksissa kuihtuneen vanhemman lehden julkaisuoikeudet ja vuoden 1933 alusta Orivesi-lehti otti käyttöönsä sen nimen Oriveden Sanomat.
Lähde:
Suomen lehdistön historia. 6, Hakuteos Kotokulma - Savon lehti : sanoma- ja paikallislehdistö 1771-1985. Kustannuskiila, 1988
|
| Mitä nuorten ja nuorten aikuisten fantasiasarjoja Suomessa on julkaistu viimeisen viiden vuoden aikana? Haluaisin erityisesti tietää kirjasarjoista, joiden… |
1899 |
|
|
|
Tässä vuosina 2008-2012 ilmestyneitä kotimaisia lasten ja nuorten fantasiasarjoja. Otin mukaan sarjat, joihin on ilmestynyt osia kysymänäsi aikana, vaikka ensimmäinen osa olisikin tullut jo aiemmin.
Aarnio, Reetta: Maan kätkemät, Veden vanki, Virvatulen vartijat
Aho, Tuuli: Kuikansulka, Pääsky ja Yötuuli, Lumen tytär
Auer, Ilkka: Sysilouhien sukua, Varjoissa vaeltaja, Hyinen hauta, Ikitalvi (Lumen ja jään maa -sarja)
Holopainen, Anu: Welman tytöt, Sisarpuut, Viinikauppias, Yölaakso, Varjoja, Matkalaiset (Syysmaa -sarja)
Honkapää, Päivi: Viides tuuli, Meren alku, Taivaan paino
Kanto, Anneli: Tähystäjäneito, Korkea puoliso (Kuparisaari-sarja)
Karri, Meri-Pilvi: Taikakypärän ryöstö, Pahan paluu, Uusi uhka
Kauhanen, Karoliina: Caroline ja... |
| Löysin internetistä sitaatin Milan Kunderan kirjasta Elämä on toisaalla. Englanniksi se kuuluu näin: "He was no longer quite sure whether anything he had ever… |
1542 |
|
|
|
Kirsti Sirasteen Elämä on toisaalla -suomennoksessa kysymyksessä siteerattu kohta romaanin ensimmäisen osan 7. luvusta kuuluu seuraavasti:
"Jaromil ei ollut enää lainkaan varma, oliko se, mitä hän oli joskus ajatellut ja tuntenut, hänen alkuperäistä omaisuuttaan vai olivatko kaikki maailman ajatukset olleet valmiina jo ammoisista ajoista niin että ihmiset vain lainailivat niitä kuin yleisestä lainaamosta." (s. 42)
|
| Olisi mukava tietää, mikä on tälläisen lasten kuvakirjan nimi. Kirjassa on 2 karhua, isompi ja pienempi karhu. Muuta en siitä muista, että siinä olivat… |
977 |
|
|
|
Kyseessä lienee Lennart Hellsingin kirjoittama Lentävä kurpitsa. Se on ilmestynyt suomeksi vuonna 1976 Weilin+Göösin kustantamana.
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta (http://www.lastenkirjainstituutti.fi/tietokannat/) kertoo kirjan juonesta näin: "Pikkukarhu ja Isokarhu syövät keittiössä päivällistä kun Pikkukarhu huomaa saaneensa suuhunsa siemenen. Ne istuttavat siemenen puutarhaan, jossa sataa! Isokarhu ottaa suojakseen kultaisen sateenvarjon, Pikkukarhu hopeisen (myös lapiot, saappaat, onget ja kirveet ovat toisella kultaiset, toisella hopeiset). Siemenestä kasvaa kurpitsa, ja siitä tulee niin iso että ne tekevät kotinsa sen sisälle ja lähtevät seikkailemaan kurpitsan kanssa, joka on alussa vene, mutta lämmityskauden alkaessa siitä... |
| Kysyisin mikä on sukunimen Surakka alkuperä? Entä Erkkilä? |
4274 |
|
|
|
Pohjois-Karjalassa yleisestä Surakka-nimestä löytyy mainintoja jo 1600-luvulta. Karjalaista nimistöä tutkinut Viljo Nissilä on tulkinnut nimen juontuvaksi venäjänkielisestä sukulaisuusnimityksestä šurak, "vaimon (naisen) veli" samoin kuin venäjän Šurak ja Šurakov. Vaihtoehtoiseksi tulkinnaksi Nissilän näkemykselle Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala esittävät, että nimen taustalla ovat Aleksanteri-nimen puhuttelumuodot Sura ja Surkka (venäjässä Šura, Šurka): Surakka on voitu johtaa Surasta -kka-johdinta käyttämällä.
Erkkilä-nimen taustalla on yksinkertaisesti nimi Erkki. Erkki on ollut hyvin yleinen ja vakiintunut muunnos keskiajalla maahamme levinneestä skandinaavisesta henkilönnimestä Erik. Siitä tuli eri muunnoksineen 1500-luvulla... |
| Voisitteko suositella runokirjaa 23-vuotiaalle nuorelle miehelle? En ole oikeastaan koskaan lukenut runoja, joten en oikein tiedä mistä aloittaisin. |
1757 |
|
|
|
Koska runoja ja runoilijoita on moneen makuun, voisit kokeilla teosta, johon on koottu eri runoilijoiden tuotantoa. Sillä tavoin voit päästä itseäsi kiinnostavien kirjoittajien jäljille. Alla joitakin esimerkkejä tällaisista teoksista.
Uudempia ja jo pidempään vaikuttaneita kotimaisia runoilijoita:
Runo näytä hampaasi : suomalaista nykyrunoutta (WSOY 2004)
Tuoreempia kotimaisia kirjoittajia:
Uusi ääni : uuden runouden antologia (Otava 2006)
Perinteisempää suosikkirunoutta:
Tämän runon haluaisin kuulla 1-3 (Tammi)
Runoilijoita eri ajoilta ja eri puolilta maailmaa:
Runon suku : valikoima suomeksi elävää käännöslyriikkaa (Otava 1991)
Maailmankirjallisuuden mestarilyriikkaa (WSOY 1967)
Nuoren Voiman Liiton ylläpitämiltä Sähköiset säkeet -... |
| Olen lukenut, että Valentina Vassilyeva-niminen venäläisnainen synnytti 1700-luvulla 69 lasta. Hänestä tuntuu löytyvän erittäin vähän tietoa suomen kielellä,… |
9976 |
|
|
|
Venäläisen talonpojan Feodor Vassilyevin (1707 – n. 1782) ensimmäistä vaimoa pidetään maailman eniten lapsia synnyttäneenä naisena. Joissakin yhteyksissä vaimon nimeksi sanotaan Valentina, mutta esim. ennätyksen sivuilleen listannut Guinness World Records ei mainitse etunimeä lainkaan.
Rouva Vassilyeva synnytti yhteensä 69 lasta. Kaikki raskaudet olivat monisikiöisiä: 16 kaksoset, 7 kolmoset ja 4 neloset. Synnytyksiä kertyi näin ollen 27. Aikalaislähteiden mukaan lapset syntyivät vuosina 1725–65, ja vain kaksi heistä kuoli lapsuusiässä. Feodor Vassilyev meni myöhemmin uudelleen naimisiin, ja tästä avioliitosta syntyi vielä kuudet kaksoset ja kahdet kolmoset eli yhteensä 18 lasta.
Tapaus tuli laajemmin tunnetuksi, kun Nikolskin luostari... |
| Olen jo pitkään ihmetellyt sitä, onko sana "Pahus" kirosana vai ei. Joidenkin mielestä se ei ilmeisesti ole kirosana, mutta minusta se on jonkinlainen, ainakin… |
1108 |
|
|
|
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaiseman Kielitoimiston sanakirjan mukaan "pahus" on lievä kirosana. Sellaisena sen esittelee myös Jari Tammen Suuri kirosanakirja. Nykysuomen sanakirja määrittelee pahuksen lieväksi voimasanaksi; sitä vastaavia ilmauksia ovat esimerkiksi helkkari, hiisi, hitto ja lempo.
|
| Luin vastikään koulussa Kärpästen herran, ja sen on ollut siitä eteenpäin ehdoton lempikirjani. Mitä muuta William Golding on kirjoittanut? Voiko kirjan… |
1299 |
|
|
|
William Goldingilta on suomennettu Kärpästen herran lisäksi seuraavat kirjat:
Merimatka (1981)
Näkyvä pimeys (1983)
Paperimiehet (1985)
Perilliset (1985)
Vapaa putoaminen (1986)
Pyramidi (1987)
Laskusilta (1990)
Laiva tulessa (1991)
Muiden kirjailijoiden kirjoista voisit kokeilla vaikka näitä:
Boyne, John: Poika raidallisessa pyjamassa
Collins, Suzanne: Nälkäpeli (+ jatko-osat Vihan liekit, Matkijanärhi)
Condie, Ally: Tarkoitettu (+ jatko-osa Rajalla, 3. osa ei vielä ilmestynyt)
Dahl, Roald: Rakkaani, kyyhkyläiseni : jännityskertomuksia
Nothomb, Amélie: Antikrista
Sachar, Louis: Paahde
Steinbeck, John: Helmi
Teller, Janne: Yhtään
|
| Löytyykö mistään J. A. Balashovin kirjaa Karjalan kannas, tuntematon maa? Osa 1. En tiedä, onko teosta edes suomennettu. |
824 |
|
|
|
Hei!
Tuota Jevgeni Balasovin kirjaa ei ole suomennettu, venäjän kielisenä se löytyy Itä-Suomen yliopiston kirjastosta.
Sen sijaan Balasovin tuotannosta on suomennettu teokset Karjalan Kannas sotien jälkeen v. 1940-1941, 1944-1950 ja Sellainen on Viipuri:
Viipuri ja Karjalankannas venäläisin silmin. Nämä molemmat kirjat löytyvät Kuopion Varastokirjastosta.
|
| Olen itse joskus nuorena lukenut ,silloin mielestäni paksun kirjan,missä kerrottiin 2 tytöstä joille alkoi tapahtumaan kaikenlaista kun ,muistaakseni joku… |
1219 |
|
|
|
Kysymyksessä kuvailtu kirja lienee Eric Linklaterin Kuussa tuulee. Se on tarina kahdesta sisaruksesta, Dinahista ja Dorindasta sekä merkillisistä asioista, joita tytöille alkaa tapahtua heidän oltuaan tuhmia pahan tuulen puhallellessa kuussa.
Taikajuoman avulla tytöt muuttuvat kenguruiksi ja pääsevät eläintarhaan kokemaan jännittäviä seikkailuja brasilialaisen Kultapuuman, harmaakarhu Bendigon, Grönlannin Hopeahaukan ja muiden eläinten kanssa. Lopulta tytöt joutuvat lentoretkelle Bombardiaan, missä paha tyranni kreivi Hulagu pitää heidän isäänsä vankina. Kirjan alussa tyttöjen isä, majuri Palfrey on lähdössä vuodeksi kauas vieraille maille.
"Kuussa tuulee", sanoi majuri. "Se ei näytä minusta lainkaan hyvältä. Kun kuussa tuulee, täytyy... |
| Mistä kirjoista löytäisin tietoa anoreksiasta? kiitos vastauksesta jo etukäteen |
2099 |
|
|
|
Tässä valikoima anoreksiaan liittyvää suomenkielistä tietokirjallisuutta:
Suzanne Abraham, Syömishäiriöiden luonne ja hoito : uutta tietoa anoreksiasta ja bulimiasta
Julia Buckroyd, Anoreksia & bulimia
Peggy Claude-Pierre, Syömishäiriöiden salainen kieli : miten ymmärtää ja hoitaa anoreksiaa ja bulimiaa
Sakari Koivunen, Jääprinsessa : anorektikon paranemiskertomus isän kertomana
Marya Hornbacher, Elämä kateissa : kertomus anoreksiasta ja bulimiasta
Kun lapsella on syömishäiriö : opas anorexia nervosaa ja bulimia nervosaa sairastavan lapsen vanhemmille
Lotta Hällström, Painajainen puntarilla : syömishäiriöt ja niiden ehkäisy
Marianne Käcko, Tapa minut, äiti! : äidin kertomus tytöstä joka kieltäytyi syömästä
Sheila Macleod, Miksi nuori... |
| Mitä kunnallisvaaliehdokkaan äänille tapahtuu, jos hän heti vaalien jälkeen vaihtaa ryhmää? Siirtyykö äänet vastaanottavalle ryhmälle tai vaalilistalle ja… |
1183 |
|
|
|
Kirjassaan Vaali- ja puoluelainsäädäntö Lauri Tarasti kirjoittaa: "Sen jälkeen kun ehdokaslistojen yhdistelmä on vahvistettu, eivät muutokset siinä enää ole mahdollisia. Äänestäminen tapahtuu ehdokaslistojen yhdistelmän pohjalta." Näin ollen vaalin tulosta laskettaessa ehdokkaan saamat äänet tulevat sen vaaliliiton, puolueen tai yhteislistan hyväksi, johon ehdokas kuuluu ja hänen vertauslukunsa määräytyy sen mukaisesti. Jos ehdokas kuitenkin valituksi tultuaan vaihtaa ryhmää vaalin tuloksen vahvistamisen jälkeen, hän yksinkertaisesti liittyy eri ryhmään kuin muut kanssaan samalta listalta valituiksi tulleet ehdokkaat. Tästä löytyy ennakkotapauksia niin kunnallis- kuin eduskuntavaaleistakin.
|
Kysy kirjastonhoitajalta