| Osaatteko kertoa kuka on toimittanut kirjan Esteistä mahdollisuuksiin: Vammaistyön perusteet. Tekijöitä ovat Malm, Matero, Repo ja Talvela (2004, WSOY)? |
714 |
|
|
|
Kirjan nimiösivulla toimittajaksi nimetään Anu Stormi.
|
| Jos lentokoneen musta laatikko kestää mitä tahansa, niin miksi koko lentokonetta ei tehdä samasta materiaalista? |
2647 |
|
|
|
Liikennelentokoneissa on yleensä kaksi niin kutsuttua mustaa laatikkoa eli lentotietotallenninta. Niistä toinen tallentaa ohjaamossa käytyä keskustelua, toinen taas tietoja mm. lentokoneen asennosta, nopeudesta ja korkeudesta. Puhekielisestä nimestään huolimatta laitteet eivät ole mustia, vaan kirkasvärisiä. Niitä ympäröi kuori, jonka tarkoitus on suojata sisältö sekä iskuilta, kuumuudelta että paineelta. Mustat laatikot selviytyvätkin usein onnettomuuksista, ja niiden sisältämät tiedot auttavat selvittämään tapahtuneen syytä.
Täysin tuhoutumattomia nekään eivät silti ole. Monissa lento-onnettomuuksissa myös lentotietotallentimet ovat joko tuhoutuneet tai vaurioituneet käyttökelvottomiksi. Tärkeämpi syy sille, että koko lentokonetta ei... |
| Luin muutama? vuosi sitten kirjan, missä Linkosuon johtajaksi kohonnut Pentti Nieminen kertoi elämäntarinansa, ja siinä kirjassa oli muittenkin muisteloita… |
1409 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla kirja nimeltä Kauaksi kotoa - muutoksen sukupolvi kertoo (toim. Anja Salokannel ja Kaija Valkonen, Kirjapaja 2012). Siinä Pentti Niemisen ohella tarinansa kertovat parikymmentä muutakin suuriin ikäluokkiin kuuluvaa, elämänsä aikana suuria maantieteellisiä tai sosiaalisia muutoksia kokenutta suomalaista. Esittely kustantajan sivuilla: http://www.kirjapaja.fi/tuotteet/2240-kauaksi-kotoa.
Jauhopojasta johtajaksi -otsikolla löytyy Yleisradion Pentti Niemistä käsittelevä uutinen: http://www.nostot.com/browser/web/616092/MkFsUCAyQWx0IDJBa0cgMkFrMyAyQW….
Nieminen on kirjoittanut myös Johtamisen paineet -nimisen artikkelin kirjaan Kokemus johtaa! (Tampere University Press, 2012) sekä oman muistelmateoksensa Isäntärenkinä (... |
| Mitkä ovat Joel Lehtosen Putkinotko-kirjan juutas Käkriäisen ja tämän vaimon lasten nimet ikäjärjestyksestä vanhimmasta nuorimpaan? Entä omko heidän ikänsä… |
8753 |
|
|
|
Juutas Käkriäisen malli oli Lehtosen velipuoli Aleksander Muhonen. Vastaavasti hänen vaimonsa Rosina Käkriäinen muistuttaa Muhosen puolisoa Otteljaanaa, ja samoin on Käkriäisten lapsilla vastineensa Muhosen perheessä.
Kaikkien Käkriäisten lasten tarkka ikä ei Putkinotkon sivuilta selviä, mutta kirjasta löydettävissä olevien tietojen perusteella kunkin ikä on määriteltävissä parin-kolmen vuoden tarkkuudella.
Juutas ja Rosina Käkriäisen lapset ikäjärjestyksessä vanhimmasta nuorimpaan:
Malakias ("ihan aikamies", pari vuotta Ananiasta vanhempi)
Ananias ("jo melkein aikamies", viitisen vuotta Topia vanhempi)
Saara
Leja
Topi (12 v.)
Sanelma (7 v.)
Jopi
Repekka (4 v.)
Ester
Luukas (vauvaikäinen)
Putkinotkon tausta -kirjassaan Pekka Tarkka... |
| Miten Matti Rossi on suomentanut Shakespearen näytelmän Henry V:n kuuluisan sitaatin "Once more unto the breach, dear friends"? |
1093 |
|
|
|
Matti Rossin käännöksessä (WSOY 2009, s. 77) säe kuuluu näin: "Ystävät, vielä kerran mars murtoaukkoon".
|
| Onko Robert Kursonin kirja Shadow Divers suomennettu kokonaan? Lyhennelmänähän se on Valittujen Palojen Kirjavalioissa nimellä Syvissä Vesissä. |
687 |
|
|
|
Suomen kansallisbibliografia Fennican (https://finna.fi mukaan Shadow divers -teoksesta on olemassa ainoastaan Kirjavalioiden lyhennetty käännös.
|
| Onko vielä jossain jemmassa C-kasettina tai vastaavana audiomuotona Leena Laulajainen Taikarumpu kertoo: Lapin aiheisia satuja? |
714 |
|
|
|
Taikarumpu kertoo -c-kasettia vuodelta 1989 löytyy vielä monista yleisistä kirjastoista ympäri Suomen. Voit saada sen lainaksi kääntymällä oman kirjastosi kaukopalvelun puoleen.
Aineistojen saatavuuden eri kirjastoissa voi tarkistaa Frank-monihausta osoitteessa http://monihaku.kirjastot.fi/fi/.
|
| Missä runossa sanotaan:" Ei mikään ole somempaa kuin pieni marjatalo, panaiset seinät siinä on ja punainen kattovalo..." ja lopussa:"Minäkin muutan vaapukkaan… |
2617 |
|
|
|
Vaapukkatalosta runoili Marjatta Kurenniemi. Tämännimisenä runo on julkaistu ainakin Urho Somerkiven ja kumppaneiden Lasten omassa lukukirjassa (Otava, 1958). Tässä puhutaan nimenomaisesti "pienestä marjatalosta": "En tiedä mitään somempaa / kuin pieni marjatalo."
Myöhempi versio runosta kulkee nimellä Vattumadon talo. Se ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1968 Kurenniemen ja Kaija Pakkasen yhteisessä runo- ja lorukirjassa Kaksi kukkopilliä. Siinä somasta on tullut sievä ja pienestä marjatalosta vattumadon talo: "En tiedä mitään sievempää / kuin vattumadon talo." Tässä muodossa runo vaapukkatalosta on päätynyt myös useaan antologiaan, kuten Pikku Pegasos, Suomen lasten runotar, Tunteellinen siili ja muita suomalaisia eläinrunoja sekä Pieni... |
| Kuka kirjailija kirjoittaa samalta ajalta samanlaisista aiheista tyylillisesti samoin kuin catherine cookson? |
1345 |
|
|
|
Historiallisten rakkausromaanien kirjoittajista löytyy useita tarjokkaita. Löytyisiköhän kaivattu kirjailija tästä joukosta: Victoria Holt, Danielle Steel, Barbara Cartland, Georgette Heyer, Susan Howatch, Rosamunde Pilcher, Maeve Binchy, Jude Deveraux.
|
| Mikä mahtaa olla tämä (nuorten)kirja? Sain keirjan lainaan kaveriltani joskus 90-luvun alussa ja tahtoisin kovasti lukea sen uudelleen. Korjan nimestä ja… |
932 |
|
|
|
Kaivattu kirja voisi olla Joyce Strangerin Paimenkoira Rex (Tammi, 1967). Skotlantiin sijoittuvassa tarinassa Johnny-poika saa haltuunsa villinä syntyneen bordercollien pennun.
|
| Luimme lukiossa muistaakseni venäläisen novellin, jossa lapset/nuoret laskivat mäkeä. Oletan, että teos on tunnettu. Onko teillä mitään käsitystä kenen… |
2414 |
|
|
|
Venäläinen mäenlaskunovelli on Anton Tšehovin Leikkiäkö vain? kokoelmasta Tarpeettomia ihmisiä. Se on julkaistu suomeksi myös nimillä Leikinlasku (kokoelmassa Kaksikymmentä) ja Mäenlaskun hurma (Valittuja kertomuksia ja novelleja. 2). Leikkiäkö vain? löytyy kokonaisuudessaan myös Äidinkieli ja kirjallisuus -oppikirjasarjan Käsikirjasta, jossa sen avulla esitellään kertomakirjallisuuden rakenteita ja analyysin välineitä.
|
| Mikä lastenkirja, 90-luvulla tai aikaisemmin kirjoitettu, kertoo siilin ja kyyhkysen yhteisestä pakomatkasta? Muistaakseni juoni menee jotenkin niin, että… |
1252 |
|
|
|
Herra Köntysestä ja Liviasta kertova kirja on Tarja Heikkilän Kaupunkisiilin maallemuutto (Lasten keskus, 1990).
|
| Runo: ...älä kieri kermassa voissa, pysy poissa, ei sinua kukaan kestä, kun et viitsi edes varpaitas pestä... . Aiheena on kärpänen |
3089 |
|
|
|
Kaivattu kärpäsaiheinen runo on Eric O. W. Ehrströmin Kärpänen. Suomennos on Otto Mannisen. Se löytyy esimerkiksi seuraavista kirjoista:
Eläinrunojen kirja
Pieni aarreaitta. 3, Runoaitta
Aukusti Salo, Meidän lasten aapinen
|
| Olen kiinnostunut pohjoismaisista dekkareista, suomenkielisinä. Mitä kirjailijoita suosittelet lainattavaksi? |
10772 |
|
|
|
Tässä joitakin suosittuja pohjoismaisia dekkaristeja.
Ruotsi:
Edwardson, Åke (Erik Winter -sarja)
Jansson, Anna (Maria Wern -sarja)
Jungstedt, Mari (Anders Knutas -sarja)
Kepler, Lars (Joona Linna -sarja)
Larsson, Stieg (Millennium-sarja)
Läckberg, Camilla (Patrik Hedström -sarja)
Mankell, Henning (Wallander-sarja)
Marklund, Liza (Annika Bengtzon -sarja)
Nesser, Håkan (Van Veeteren -sarja, Gunnar Barbarotti -sarja)
Roslund, Anders & Hellström, Börge (Ewert Grens -sarja)
Sjöwall, Maj & Wahlöö, Per (Komisario Beck -sarja)
Theorin, Johan (Davidsson-sarja)
Tursten, Helene (Irene Huss -sarja)
Norja:
Fossum, Karin (Konrad Sejer -sarja)
Holt, Anne (Hanne Wilhelmsen -sarja, Inger Johanne Vik -sarja)
Enger, Thomas (Henning Juul -sarja)... |
| Olen kuullut, että joissain autoissa nopeusmittari näyttää joko tahattomasti tai tarkoituksella korkeampaa nopeutta kuin oikeasti ajetaan. Tällä tavoin… |
1345 |
|
|
|
Autojen nopeusmittarit näyttävät useimmiten hieman todellista korkeampaa nopeutta. Tämä siksi, että lain mukaan mittari ei saa näyttää todellista alempaa lukemaa, ja siksi siihen säädetään yleensä hieman pelivaraa. Renkaiden koko (ja myös kuluminen) vaikuttaa mittarilukemaan, sillä auton nopeus mitataan pyörien pyörimisnopeudesta. Tämä vaikuttaa myös matkamittarin lukemaan, kuten kysymyksessä arveltiinkin. Vaikutus on kuitenkin sen verran pieni, ettei sillä ole käytännön merkitystä esimerkiksi käytetyn auton arvioinnissa.
Trafi: http://www.trafi.fi/tietoa_trafista/ajankohtaista/1741/tarkista_renkaid…
Helsingin Sanomien juttu nopeusmittarin virheestä: http://www.hs.fi/artikkeli/Nopeusmittarin+virhe/1135222994485
|
| Mitä etunimi Eimi tarkoittaa? |
4626 |
|
|
|
Sana "eimi" esiintyy ainakin kreikan kielessä, jossa se on (olemassa)olemista tarkoittava verbi: "ego eimi" - "minä olen, olen olemassa".
Nimikirjoista ja -hakemistoista en Eimiä löytänyt eikä sanaa esiintynyt tutkimissani suomen kielen sanakirjoissakaan, joten on mahdollista, että kyseessä on pelkkä analoginen uudismuodoste eli nimi, joka on muodostettu muiden nimien mallin mukaan, ja yhteys kreikan kieleen on pelkkää sattumaa. Analogisesti muodostetuilla nimillä ei välttämättä ole "merkitystä" samalla tavalla kuin monilla perinteisillä etunimillä.
Noin puolet (60) kaikista Väestörekisterikeskuksen tilastoimista Eimi-nimen saaneista on syntynyt 2000-luvulla. Tätä ennen nimeä on annettu tytöille satunnaisesti 1900-luvun alusta lähtien,... |
| Etsin 1-2 runoa tai tarinaa. Ne olivat muistaakseni lukukirjassamme kansakoulussa v.67-68. Saattaa olla että kysessä on yksi runo/tarina tai sitten kaksi eri… |
2117 |
|
|
|
1960-luvulla käytössä olleista lukukirjoista etsityt Pekka-runot löytyvät Maunu Niinistön, Aulis Ojajärven ja Aimo Turusen toimittamasta oppikoulun ensimmäisen luokan lukemistosta Keskikoulun lukukirja 1 (WSOY, 1962). Ensimmäinen runo on Oiva Paloheimon Auttamaton Pekka (s. 14), toinen Theodor (T. H.) Körnerin Maailman tekijä (s. 128).
Auttamaton Pekka ilmestyi alunperin Paloheimon vuonna 1935 julkaistussa esikoiskokoelmassa Vaeltava laulaja. Sittemmin se on päätynyt myös lukuisiin runoantologioihin (esim. Runojen runot : satayksi kauneinta, Tunteellinen siili ja muita suomalaisia eläinrunoja, Eläinrunojen kirja, Eläköön koira, Runon vuosikymmenet : valikoima suomalaista runoutta vuosilta 1897-1947, Lausuntarunoja nuorelle väelle :... |
| Törmäsin internetissä sellaiseen ruokalajiin kuin rössymaito, mutta en löytänyt selitystä sille, että minkälaista ruokaa se on ja mitä se sisältää? |
1661 |
|
|
|
Rössymaito on etenkin Pohjanmaalla tunnettu perinneruoka. Sen ainesosat ovat rössy eli veripalttu, vesi, suola, perunalohkot ja maito.
Perunalohkot lisätään suolalla maustettuun veteen ja keitetään puolikypsiksi. Veripalttu leikataan paloiksi ja lisätään keittoon. Kypsään keittoon lisätään maito. Keitto saa vielä kiehahtaa ennen tarjolle tuontia.
Rössyn voi valmistaa monella eri tavalla, mutta yleensä siinä on ainakin verta, kaljaa tai maitoa, suolaa, jauhoja, sipulia, voita ja silavaa.
Lähteet:
Perinneruokia. Marttaliitto, 1976
Rieskaa ja rössypottuja : maakuntaruokia Pohjois-Pohjanmaalta. Pohjoinen, 1999
|
| Kuka sanoi tuntemattomassa sotilaassa: rukoilkaa te minä en jaksa? |
1559 |
|
|
|
Vänrikki Kariluotoa pyytää rukoilemaan Tuntemattoman sotilaan kuudennen luvun I jaksossa hänen lähettinään toiminut vapaaehtoinen poika, jonka nimeä ei mainita.
- Vänrikki... rukoilkaa te... minä en jaksa... muista... polttaa... minä kuolen.
|
| Tuulikki Otsola Onko kirjailijasta muuta tietoa kuin hänen viisi teostaan. Miksi hän lopetti kirjoittamisen tai onko hän julkaissut muilla pseudonyymeillä… |
1261 |
|
|
|
Tuulikki Otsolan oikea nimi oli Elli Tuulikki Ylitalo. Varsinaiselta ammatiltaan hän oli kansakoulunopettaja. Elli Ylitalo opetti Pellon Orajärven kansakoulussa yli 30 vuoden ajan (Suomen kansakoulukalenterissa varhaisin maininta hänestä on vuoden 1948 laitoksessa) - Orajärven kyläkirjakin (2010) mainitsee hänet "koulun pitkäaikaisena opettajana". Kirjan tietolähteenä on käytetty vuonna 1995 julkaistua Pellon koulun satavuotishistoriikkia Pellon koulu 100 vuotta; sitä ei valitettavasti ollut käytettävissäni, joten en osaa sanoa, löytyisikö siitä mahdollisesti lisätietoa Ylitalosta.
Siihen, miksi "Tuulikki Otsola" lopetti kirjoittamisen, en onnistunut vastausta löytämään. Kenties kyse oli yksinkertaisesti päivätyön ja kirjailijanuran... |