| Mistä ja kenen runosta seuraava pätkä: Sen tiedän, sen tunnen kyllä kuin paljon yhdellä hymyilyllä voi tehdä hyvää ja pahaa niin syvää.. |
310 |
|
|
|
"Sen kyllä tiedän, sen tunnen kyllä, / kuin paljon yhdellä hymyilyllä, / kuin paljon, paljon voi tehdä hyvää / ja tehdä pahaa, niin syvää."
Näin alkaa Otto Mannisen Säkeitä-kokoelman runo Köyhä. |
| Onko Kikan levy Kikka 3 itsessään lähde samannimiselle sanonnalle vai oliko Kikka tietoinen jo tietoisuudessa olleesta sanonnasta nimetäkseen oman levynsä… |
760 |
|
|
|
Sanonta on ollut olemassa muodossa "kikka kutonen" jo ennen Kikan levyä, joka ilmestyi vuonna 1991. Heikki Paunonen (Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja) tosin ajoittaa "K-6":n 90-luvulle, mutta se on kuitenkin tätä vanhempaa perua.
Paunonen määrittelee kikka kutosen "taitavaksi harhautukseksi pelissä tai harhautukseksi yleensä". Onkin luultavaa, että sanonnan alkuperä on urheilumaailmassa. Varhaisin K-6, johon sanonnan alkuperää selvitellessäni törmäsin, löytyy Helsingin Sanomien urheilusivuilta: "'No tavallinen kikka kutonenhan tämä oli', naureskeli [Heikki] Lähteenkorva." (HS, 30.11.1975)
Pitäisin siis todennäköisenä, että Kikan markkinointitiimi on levyä nimettäessä yksinkertaisesti hyödyntänyt... |
| Koetan selvittää vanhan ompelukoneen valmistusvuotta. Kyseessä on Singer 306K, eli valmistettu vuosina 1954-1962. Olen etsinyt erilaisista listauksista… |
679 |
|
|
|
Singer 306K:n sarjanumero löytyy koneen alta ja sen tulisi alkaa E-kirjaimella. Sitä seuraa toinen kirjain (väliltä J-S) ja 6 numeroa.
https://www.singersewinginfo.co.uk/306/
Singer 306K - sarjanumeron sijainti
K-kirjaimella alkava 7-numeroinen sarjanumero, joka on laitteen takaosaan kiinnitetyssä laatassa (ks. oheinen video kohdasta 2:05), ei ole ompelukoneen, vaan ainoastaan sen moottorin (Singer Sewing Motor) sarjanumero.
https://www.youtube.com/watch?v=vtsDrxeIEGk
|
| Onko tietoa kuka on säveltänyt Rölli & Metsänhenki elokuvan Lakeijan Manaus biisin? |
460 |
|
|
|
Kansalliskirjaston tietokannan mukaan (https://kansalliskirjasto.finna.fi/) "Lakeijan manaus" -kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Samuli Laiho.
|
| Mistä sana hymmi on peräisin? |
1067 |
|
|
|
Juri Nummelinin ja Elina Teerijoen Eemu, Ukri, Amelie : 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä näkee erisnimen Hymmi versiona nimestä Hymni, joka tulee kreikan sanasta 'hymnos'. Kilpailevia selityksiä sanalle en onnistunut löytämään. |
| Etsisin tietoa scifinovellista, johon pystyn antamaan seuraavia tuntomerkkejä: Ilmestynyt ennen vuotta -86, luettu ennen sitä. Kirjailija ilmeisesti jokin… |
300 |
|
|
|
Etsitty novelli saattaisi olla Crucifixus etiam, jonka on kirjoittanut Walter M. Miller, jr. Se on ilmestynyt suomeksi Robert Silverbergin toimittamassa novellikokoelmassa Huomispäivän maailmat : kymmenen tieteiskertomusta (Gummerus, 1971).
Crucifixus etiam tapahtuu Marsissa. Kääriäkseen vähän ylimääräistä rahaa sen päähenkilö Manue Nanti ottaa osaa Mars-projektiin, jonka "päämääränä oli tehdä Marsista asuttava paikka siirtolaisille niin että he eivät tarvitsisi enää maapallon tukea ja selviytyisivät ilman happilaitteita, eristyspukuja ja monia eri lisälaitteita joita ihmisen nyt oli käytettävä pysyäkseen hengissä neljännellä planeetalla". |
| Olen nähnyt videon kovakuoriaisesta joka syö itseäään hiukan isompia sammakoita. Mikä tällainen kuoriainen on? |
373 |
|
|
|
Kuoriaiset ja hyönteiset ovat tavallisesti sammakoille helppoa ravintoa, mutta Epomis-suvun maakiitäjäiset ovat onnistuneet kääntämään tämän asetelman päälaelleen: ne syövät sammakkoeläimiä kaikissa elämänvaiheissaan, toukkina ja aikuisina.
Niko Kettunen, Sammakon viimeinen kiusaus. Helsingin Sanomat 29.3.2016
Amphibian - Adult Epomis interaction |
| Mitä tarkoittaa 'kuppana' yhdyssanassa ukonkuppana? Esiintyykö se missään muussa sanassa tai itsenäisenä sanana? |
269 |
|
|
|
'Kuppanaa' on käytetty merkitsemään etenkin vanhaa, kokoon kutistunutta ihmistä, eli käytännössä se on sitä tavallisemman 'käppänä'-sanan synonyymi. Toisaalta sanaa on voitu käyttää myös jostakin kevyestä tai kuohkeasta ("Pehmeetä kuppanata on tuo vòe.") (Kahvi)kuppostakin on saatettu nimittää kuppanaksi.
Lähde: Suomen murteiden sanakirja |
| Kirjastonhoitaja tiedätkö mistä lasten kissa-aiheisesta kirjasta mahtaa olla runo (tai ainakin runon osa), joka menee jotenkin näin: Harmaa, harmaa, harmaa, se… |
376 |
|
|
|
Runo Harmaa juttu löytyy Iloinen eläinkuvasto -sarjan kirjasta Kis kis kissanpennut. Sen on kirjoittanut Kirsi Kunnas. |
| Etsin runoa/tekstiä " Ole onnesta vaiti, älä kerro muille, pidä tiukasti kiinni siitä- puhu pilville vain, sekä metsän puille ja taivasta hiljaa kiitä". |
392 |
|
|
|
Onnesta vaiti pysymään kehotti paremmin laulunsanoittajana kuin runoilijana tunnettu Vexi Salmi. Runo löytyy hänen vuonna 1983 julkaistusta kokoelmastaan Lautturin lauluja (s. 36). Kysymyksen sitaatti on runon ensimmäisen säkeistön alusta:
"Ole onnesta vaiti, älä kerro muille, / pidä tiukasti kiinni siitä. / Puhu pilville vain sekä metsän puille / ja taivasta hiljaa kiitä. / Älä utele syytä, älä muilta kysy, / vaan visusti muilta peitä. / Se on lainassa vain. Se ei jää, eikä pysy. / Se on huomisen kyyneleitä." |
| Vanha lastenruno jota kysyjän äiti esitti 1930-luvulta lähtien. Äiti oli syntynyt 1917. "Ajetaanpa autolla mummolaan mummon makeita maistamaan. Nyt lähden… |
1376 |
|
|
|
Runo on nimeltään "Maitoparran Petsamonmatka" (tai "Maitoparran Petsamon matka") ja se tunnetaan myös lauluna. Laulu alkaa: "Nyt ajan autolla mummolaan mummoni makeita maistamaan." Sanat on kirjoittanut Martti Korpilahti ja sävelmä on "vanha lastensävelmä" eli ilmeisesti kansansävelmä.
Runo sisältyy esimerkiksi Aarni Penttilän "Aapiskukkoon" (Gummerus, useita painoksia, 1. painos 1938) ja kirjaan "Pieni aarreaitta. 3, Runoaitta" (WSOY, 1993, s. 215). Laulu sisältyy esimerkiksi nuottiin Korpilahti, Martti: "Varpunen : koulujen ja kotien lauluja" (Gummerus, 1926, s. 24-25) ja "Lasten omaan laulukirjaan", osaan 3 (toimittanut Aarne Porko, Fazer, 1963, s. 42-43). Näissä on nuotinnos kosketinsoittimelle ja molemmissa melkein samanlainen, mutta... |
| Kuinka kauan sanaa "mela" on käytetty tarkoittamaan penistä? |
601 |
|
|
|
Heikki Paunosen Stadin slangin suursanakirjan Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii mukaan mela-sanaa on käytetty tarkoittamaan penistä 1950-luvulta lähtien. |
| Olen jo useita vuosia etsinyt suomalaista, n 60-70 luvulla soinutta kappaletta jonka jokin säkeistö menee suurinpiirtein näin: "..Turkki, on miesten maa. Sinne… |
267 |
|
|
|
Turkki on miesten maa on Syksyn sävel -kilpailun satoa vuodelta 1976. Loppukilpailuun saakka se ei selvinnyt, mutta pääsi kuitenkin mukaan kilpailukappaleista kootulle albumille Syksyn sävel 1976, jolla sen esittää kappaleen säveltänyt ja sanoittanut Reino Länsipuro itse. Levyn kahdeksan loppukilpailukappaletta eivät ole alkuperäisten esittäjien tulkitsemia.
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=8dcab5d9-d37b-463f-b598-9f33934a2c9f&culture=fi
https://www.discogs.com/Various-Syksyn-S%C3%A4vel-76/release/2032892 |
| Koska myöhästymis ja varausmaksuista koostuva velka vanhenee Pirkanmaalla? |
2399 |
|
|
|
Kirjastomaksuihin sovelletaan valtakunnallisesti laissa verojen ja maksujen täytäntöönpanosta (706/2007, 20 §) säädettyä viiden vuoden vanhentumisaikaa: "Julkinen saatava vanhentuu viiden vuoden kuluttua sitä seuranneen vuoden alusta, jona se on määrätty tai maksuunpantu, ja muussa tapauksessa sitä seuranneen vuoden alusta, jona se on erääntynyt."
https://finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20161492#Pidp446339680
https://finlex.fi/fi/laki/alkup/2007/20070706#Pidp446980544
https://www.kuntaliitto.fi/laki/kirjastosaatavien-perinta |
| Tiedustelisin lapsena koulussa laulamastani laulusta... Muistan osan sanoista, mutta en kaikkia.. Tässä muistamani: Mä tunsin kerran neitosen, herttaisen… |
453 |
|
|
|
"Mä tunsin kerran neitosen" -nimellä laulu löytyy nuotista "Musiikin maailma : Musica III", jonka ovat toimittaneet Erkki Pohjola ja Egil Cederlöf (Fazer, 1969). Tämän suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Kyllikki Solanterä. Samoin sanoin laulu löytyy myös nimellä "Sua muistelen". "Musiikin maailma" -nuotin mukaan laulu on alun perin amerikkalainen kansanlaulu "A-roving". Englanninkielinen sanoitus alkaa: "In Plymouth town there liv'd a maid".
Lauluun on olemassa muitakin suomenkielisiä sanoituksia. "Harhailin"-niminen versio alkaa: "Ol' Plymouthissa neitonen hurmaava neitonen". Sen on sanoittanut Kullervo eli Tapio Lahtinen. "Riiaamassa"-niminen versio alkaa: "On Plymouthissa kaunotar, voi neidot nuoret". Sen on sanoittanut... |
| Oliko Istuva Härkä INTIAANIPÄÄLLIKKÖ? |
528 |
|
|
|
Istuva Härkä oli intiaanipäällikkö ja yksi kuuluisimmista koskaan eläneistä intiaaneista.
Istuva Härkä (Sitting Bull) syntyi luultavasti vuonna 1831. Hänen perheensä oli hyvämaineinen ja arvostettua päällikkösukua hunkpapojen keskuudessa. Hunkpapat olivat yksi läntisten siouxien eli lakotojen seitsemästä heimosta.
Lapsena Istuva Härkä tunnettiin nimillä Jumping Badger ja Slow. Kuuluisan nimensä, jolla hänet tunnettiin koko loppuelämänsä ajan, hän sai 14-vuotiaana osallistuttuaan ensimmäiseen taisteluunsa ja osoitettuaan siinä suurta urhoollisuutta. Istuva Härkä eteni menestyvälle hunkpapa-miehelle sopivaa reittiä maineeseen heimonsa keskuudessa. Hän oli ennen kaikkea kykenevä ja urhea soturi, joka keräsi statusta,... |
| Haluaisin tietää Suuren suomalaisen kirjakerhon julkaiseman John Steinbeckin Hyvien ihmisten juhla ja Torstai on toivoa täynnä -yhteispainoksen kuvittajan… |
244 |
|
|
|
Suuren suomalaisen kirjakerhon vuonna 1978 julkaiseman teoksen kansikuvan on tehnyt Kosti Antikainen. |
| Jossakin Markku Ropposen teoksessa on tapahtumaympäristönä antikvariaatti ja vanhojen kirjojen maailma. Mikähän teos mahtaa olla kyseessä? |
210 |
|
|
|
Antikvariaatti Sivullisesta alkaa Ropposen kolmas yksityisetsivä Marlon Turmasesta kertova kirja Jäljet pimeään. Turmanen on siirtynyt kirja-alalle, jonka on havainnut taloudellisesti yksityisetsiväalaa kannattavammaksi. Sivullisen tiskille ilmaantuva nainen, jonka mies on kadonnut, saa Turmasen kuitenkin palaamaan vanhaan ammattiinsa yksityisetsiväksi. |
| Kaunokirjallisuutta, joissa suoluonnolla olisi jonkinlainen rooli tai suo toimisi tapahtumien taustana |
240 |
|
|
|
Tässä joitakin aiheeseen sopivia kirjoja.
Jännitys ja kauhu:
Hautala, Marko: Leväluhta (2018)
Hiaasen, Carl: Takaisin luontoon (2011)
Jansson, Susanne: Uhrisuo (2018)
King, Jonathon: Kasvot kuutamossa (2006)
Rosman, Ann: Porto Francon vartija (2013)
Muu kaunokirjallisuus:
Ollikainen, Aki: Musta satu (2015)
Lastenkirjat:
Alméras, Arnaud: Seikkailu suolla (2008)
Jalo, Merja: Itketyssuon armoilla (2008)
Laajarinne, Jukka: Multakutri ja suon salaisuus (2017)
Mäki, Harri István: Luke ja suosammakot (2010)
Ollikka, Terttu: Suopojan saappaanjäljet (2001)
Stine, R. L.: Suon saalistaja (2008) |
| Runo, jossa kerrotaan miten kaikki on hiukan hyrskyn myrskyn ja mullin mallin |
318 |
|
|
|
Runo on Matti Kuusen Kop-kop-kop ja se löytyy kokoelmasta Routa liikkuu (WSOY, 1947). |
Kysy kirjastonhoitajalta