Tampere

Viimeisimmät vastaukset

7353 osumaa haulle. Näytetään tulokset 3301–3320.

Kysymys	Luettu	Vastattu	Vastaus
Mitä tarkoittaa löperö? Olen törmännyt sanaan Kainuussa. Mikä on sanan alkuperä? Jotain löysää asiaa?	1193	8.2.2021	Sekä adjektiivina että substantiivina tunnettu 'löperö' tarkoittaa Nykysuomen sanakirjan mukaan ryhditöntä, holtitonta, saamatonta, velttoa, nahjusmaista (a.) ja nahjusta, vetelystä, vätystä (s.). Sanan alkuperää ei tutkimissani lähteissä selitetty.
Olen sujuvasti puhunut koko ikäni tiaisista tinkkisinä, enkä edes ole huomannut sen olevan kenellekään outo sana. Ennen kuin nyt! Fb:n linturyhmässä ei…	540	8.2.2021	Kaisa Häkkisen verrattomasta Linnun nimi -teoksesta voi talitiaisen synonyymien joukosta löytää sellaisia 1800-luvun lintu- ja sanakirjoihin päätyneitä nimityksiä kuin tali-tinkki, tinkki, tinki ja tinkinen (1838). Kysyjälle tuttu tinkkinen ja tinkkiäinen mainitaan Suomen kielen etymologisessa sanakirjassa. Näitä, kuten useimpia muitakin tiaisen nimiä, arvellaan alkuperältään onomatopoeettisiksi. Suomen kielen etymologinen sanakirja paikantaa tinkkisen etupäässä Satakunnassa tunnetuksi muodoksi.
Haaveita valssi säv:Toivo Manninen v. 1940 löytyykö nuottia tähän. Olisko Koivistonkylä kirjastoon Tampere lainattavissa.	507	8.2.2021	Toivo Mannisen säveltämä valssi "Haaveita" sisältyy nuottiin Manninen, Toivo: Toivo Manninen (Warner/Chappell Music Finland, 1999). Nuotti on ilmestynyt sarjassa "Harmonikan mestarit". Se on lainattavissa Tampereen kaupunginkirjastossa.
Jossain 60- tai 70-luvun laulissa oli seuraavantapaisia sanoja: ...miks silmäsi noin palaa jos et mitään aiokaan.....jos tyhjää aiot vaan.... Mikähän oli…	351	6.2.2021	Sekä Laila Kinnunen että Kai Lind ovat levyttäneet vuonna 1960 kappaleen "Miksi yhä silmäs palaa". Se alkaa: ”Yhäti tänne miksi silmäs palaa, jollet mitään aiokaan?” Laulu päättyy: “…jos sä tyhjää aiot vain!” Laulun alkuperäinen nimi on ”What do you want to make those eyes at me for”. Yleisradion Fono-tietokannan mukaan sen on säveltänyt James V. Monaco. Suomenkieliset sanat on tehnyt Saukki eli Sauvo Puhtila. Yleisradion Fono-tietokanta: www.fono.fi Kansalliskirjaston hakupalvelu: https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Kosketinsoittimissa on paljon ns. valmiiksi tehtyä taustamusiikkia yms. ääniä. Jos näitä käyttäisi esim. taustamusiikkina päteekö niihin tekijänoikeus vai…	282	6.2.2021	Äänet eivät nauti tekijänoikeuden suojaa, mutta taustamusiikin osalta tekijänoikeudellinen suoja riippuu siitä, mistä sävellyksistä (teoksista) taustamusiikki koostuu. Teos on tekijänoikeuden suojaama tekijän eliniän ja 70 vuotta hänen kuolinvuotensa päättymisestä. Jotta kysymyksessä on teos, sen on oltava riittävän omaperäinen. Tietoa tekijänoikeudesta: Tekijänoikeus.fi: https://tekijanoikeus.fi/ Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus: https://ttvk.fi/tekijanoikeus
Mikähän ihmeen nuorten scifikirja oli se, jota luin joskus 80-luvun puolivälin tienoilla, jälkeen? Siinä päähenkilö näki jotenkin äärinäöllään toiseen tai…	120	5.2.2021	Voisiko muistelemasi kirja olla Michael Enden Tarina vailla loppua? Se ilmestyi suomeksi ensimmäisen kerran vuonna 1982. Siinä Bastian lukee kirjaa, näkee ensin kirjan maailmaan, ja myöhemmin pääsee myös siellä vierailemaan. "...hän oli sekunnin murto-osan ajan - yhden salamanlemahduksen ajan - nähnyt Valtiattaren kasvot edessään. Eikä vaan mielikuvissaan vaan ihan silmissään. Eikä se ollut harhanäky, siitä Bastian oli varma."
Oliko konsepti aikakonesta keksitty jo ennen H. G. Wellsin romaania?	509	4.2.2021	Ajatus aikamatkailusta ei ollut enää uusi Wellsin romaanin ilmestyessä 1895. Wells ei ollut myöskään ensimmäinen, joka fiktiossa käytti hyväkseen laitetta ajassa matkaamisen mahdollistamiseksi. Tästä saa kunnian Edward Page Mitchellin kirjoittama tarina The clock that went backward (1881), jota on pidetty myös ensimmäisenä aikamatkailun pääteemaksi nostavana fiktiivisenä kertomuksena. Mitchellin "aikakone" on kaappikello; kun kello kulki taaksepäin, myös aika kulki takaperin, ja näin siirtyminen ajassa tuli mahdolliseksi. Samaa yksinkertaista ideaa hyödynsi Lewis Carroll kirjassaan Sylvie and Bruno (1889). Mitchell ja Carroll eivät siis varsinaisesti tarjoa pohjaa aikamatkailun tieteelliselle selittämiselle fiktion keinoin -...
Mistä tulee se sanonta "lautasellinen Guatemalan verta". Muistan sen nuoruudestani, vaan kun ei löydy, niin ei löydy.	1588	4.2.2021	Vuonna 1969 Jyväskylän kesässä käsiteltiin latinalaisen Amerikan ongelmia ja suomalaisten reaktioita niihin. Festivaalien ohjelmaan kuului mm. Kalle Holmbergin ohjaama katuteatteriesitys Saaren vangit. Yksi näytelmään sisältyvistä lauluista on Pentti Saaritsan Pablo Nerudan Almería-runon pohjalta tekstittämä Lautanen Guatemalan verta. Alkuperäinen Nerudan teksti liittyy Espanjan sisällissotaan ja siinä pahoin kärsineeseen Almerían kaupunkiin. Kenties Saaren vankien käsikirjoittaja Kaisa Korhonen on nähnyt sen avulla voitavan osuvasti kuvata sen hetkistä Guatemalaa, sen köyhyttä, eriarvoisuutta ja epätasa-arvoa. "Niin, ateria kaikille teille, rikkaat läheltä ja kaukaa, / lähettiläät, ministerit, kammottavat pöytäkumppanit, / mukavaa...
Kenen runo mahtaa olla seuraava: "Vihreänä seisoo metsä tuuhea, sini - suvi taivas yläpuolella..." ? Olen kuullut sen laulettuna, mutta en ole löytänyt tietoa…	316	4.2.2021	Hengellisen laulun Vihreänä seisoo metsä tuuhea (joissain yhteyksissä sen nimeksi on merkitty Sydämeni rukoilee) tekstittäjästä ei tosiaan tietoa löydy. Yhdessäkään tutkimistani lähteistä ei kirjoittajaa mainita tai tämä on kuitattu huomautuksella "Tekijä tuntematon".
Minulla olisi vähän nurinkurinen kysymys. Herbert Lomasin kääntämässä ja toimittamassa teoksessa Contemporary Finnish Poetry on Mirkka Rekolan runoja…	346	4.2.2021	Lomas on ottanut valikoimaansa mukaan seuraavat Rekolan runot (suomenkieliset nimet Virran molemmin puolin : runot 1954-1996 -kokoelman sisällysluettelosta): Eivät yöt ole lämpimiä, Peiton nimi, Sinä et koskaan, Lasken välillä tämän muistikirjan (Anna päivän olla kaikki, 1968), Vanhempani (Minä rakastan sinua, minä sanon sen kaikille, 1972), Istuu pöydässä jossa istuin ennen, Ne jotka kulkevat unohtuneina (Tuulen viime vuosi, 1974), Pihamuurit uppoavat (Kohtaamispaikka vuosi, 1977), Niin kauan kuin ajattelin että, Kun sinä kannoit sitä mattoa, Lapsi vastapäisessä pöydässä (Kuutamourakka, 1981), Ajomatkalla, Me painumme, tietä, Yöllä kun kuulen hengitykseni, Ensin minä luulin, Olenko minä riisunut, Mikä kannattaa, Me kasvamme, Siinä...
Armas Raunio 1947 tehty öljyvärimaalaus jossa rannalla on vene väärinpäin.Onko kyseisen taiteilijan taulut arvostettuja?	1073	3.2.2021	Viime aikoina taidehuutokaupoissa Armas Raunion maalausten lähtöhinta näyttäisi liikkuneen välillä 10-400 €. Verrattaessa hintoja vuosituhannen vaihteen paikkeella julkaistuissa Taidepörssi-hakuteoksissa julkaistuihin, näyttäisi siltä, että Raunion taulujen arvo on pikemminkin lasku- kuin noususuunnassa. Vuosina 1997-2003 Raunion taulujen myyntihinnat vaihtelivat välillä 320-454 €. https://vantaa.huutokauppaekman.fi/auk/w.object?inC=HEO&inA=20210122_1705&inO=6 https://hkaleksi.fi/tuote/5809/armas-raunio-signeerattu-oljy https://www.hagelstam.fi/armas-raunio-24199de83aaaca9bdc024cb0fa8a70c7?SID=335jldk4oa90p7r69hd29jqn37 https://www.bukowskis.com/fi/bukipedia/16877-armas-raunio
Olen miettinyt pitkään mikä kirjasarja se oli, johon kuului ehkä 3-5 kirjaa. Siinä tyttö muutti äitinsä kanssa Tampereelta Kuortaneelle ja koulussa ihastui…	156	3.2.2021	Muistelemasi kirjasarja on Päivi Lukkarilan Koitetaan kestää, Nanna / Tyttöystävätesti / Talliterapiaa. Kirjat ovat ilmestyneet vuosina 2007-2009.
Mikä oli Senecan runo, jonka Mariska lausui Vain elämää -ohjelman lopussa? Siinä puhuttiin elämästä ja rakkaudesta.	1788	3.2.2021	Kyseessä oli ilmeisesti katkelma Senecan teoksesta Elämän lyhyydestä (Otava 2018). Seneca-sitaatteja löytyy Internetissä suomeksi esim. osoitteesta http://www.kolumbus.fi/juha.seppanen/jssivut/sitaatit/filsit/filsit1.ht… ja englanniksi osoitteesta https://www.goodreads.com/author/quotes/4918776.Seneca.
Onko myöhäisviikinkiajan Suomesta kirjoitettu nuorten seikkailuromaania, juuri ennen ristiretkiä?	398	2.2.2021	Viikinkiaikaan ja Suomeen sijoittuvia nuortenromaaneja ovat: Dieckmann, Maijaliisa: Aurajoen tyttö. 1982 Hoffman, Yvonne: Halkaistu kivi. 1992 Kohonen, Laila: Hopeariipuksen salaisuus. 1991 Kulomaa, J. K.: Nuori heimopäällikkö. K. 3.p. 1984 Lempinen, Marja-Leena: Kerubin hymy (1996) ja Pohjantähden valtakunta (1998) Leivo, E. E.: Soturiprinsessa : romaani viikinkiajalta, Idän turkiskauppias ja Kuninkaan testamentti. 2017-2019 Lipasti, Roope: Viikinkisolmu, Thorin pöly ja Karhuriimu. 2015-2017 Parkkinen, Jukka: Ali Mustan matka Miklagårdiin. 2008 Rautapalo-Rapp, T.: Finn Jousimies : kertomus viikinkiajalta. 1946 Valta, Kauko: Vaskikypärä : tarina Hämeen pakanuuden ajoilta. 2.p. 1984
Helsingin sanomissa oli noin 30 vuotta sitten toimittaja "Erkonarmon" laatima vuoden kirjaluettelo anagrammien muodossa. Esimerkiksi "Pasi Sylestö Suopon…	354	2.2.2021	Anagrammologi John Erkonarmo (Jarmo Korhonen) sormeili uutuuskirjojen ja niiden tekijöiden nimiä Helsingin Sanomissa 30.12.1990. Väännös Lasse Pöystin Lassen oppivuosista oli ensimmäinen kaikkiaan 103 kirjan listalla, jolta löytyy sellaisiakin teoksia kuin Eelimatias Hila: Lötkyvaate, Santra Alipaino: Rohkea kuva majuri Muhosta ja Iita Runttu: Terävän lelukirja.
Onko kukaan kirjoittanut kirjaa ilman r-kirjainta?	588	2.2.2021	Kirjoitusmenetelmä, jossa vältetään tiettyä kirjainta tai kirjaimia, on nimeltään lipogrammi. Tunnetuimpia esimerkkejä tällä tavalla kirjoitetuista kirjoista lienevät Ernest Vincent Wrightin Gadsby (1939) ja Georges Perecin La Disparition (1969). Kummassakaan romaanissa ei esiinny e-kirjainta, joka on sekä englannin että ranskan kielen yleisin kirjain. Kumpikaan ei ole ilmestynyt suomeksi, mutta ainakin Perecin kirjasta on tehty käännöksiä. Vuonna 1972 Perec julkaisi romaanin Les Revenentes, josta puuttuvat vastavuoroisesti kaikki muut vokaalit paitsi e. Lipogrammitekstejä tunnetaan jo antiikin ajoilta. Esimerkiksi Pindaroksen (n. 520-440 eKr.) runo "Ode minus sigma" ei sisällä kreikan sigma-kirjainta, ja Tryphiodoruksen Odysseia-version...
Miten peruskoulut nimettiin Neuvostoliitossa 1970-luvulla?	547	2.2.2021	Tutkimani neuvostokouluja käsittelevät kirjalliset lähteet keskittyivät etupäässä koulutusjärjestelmän kuvaamiseen eivätkä ne varsinaisesti puuttuneet koulujen nimeämiseen. Satunnaisten vastaani tulleiden esimerkkien perusteella kuitenkin arvelisin, että koulujen nimet ovat olleet tyyppiä "Oppikoulu numero 1". Neuvostoliittolainen koulutusjärjestelmä ei sinänsä paljon poikennut nyky-Venäjän vastaavasta. Peruskoulu oli kymmenvuotinen yhtenäiskoulu. Alaluokilla opetuksesta vastasivat pääasiassa luokanopettajat, mutta neljänneltä lähtien siirryttiin aineopettajajärjestelmään. Kahdeksannen luokan lopussa kaikki suorittivat pääsytutkinnon, minkä jälkeen osa oppilaista siirtyi erilaisiin ammattioppilaitoksiin, osa jatkoi kaksivuotisessa "...
Mistä löydän laulun sanat hammaslääkäri -lauluun? Laulu alkaa sanoilla "On hammassärky mielestäni aivan kamalaa, aijaijai kamalaa.....". Siskollani oli sanat…	735	2.2.2021	Toivo Kärjen säveltämä ja Reino Helismaan sanoittama "Hammaslääkärillä"-laulu sisältyy "Suuren lastenlaulukirjan" osaan 2 (sanat, kosketinsoitinsovitus, sointumerkit). Pelkät sanat sisältyvät "Toivelauluja"-vihkoseen, osaan 15 (Fazerin musiikkikauppa, 1954).
Aikaa sitten luin dekkarin jossa yksinäinen nainen vuokrasi huoneen yksityis asunnosta. Hän esitti olevansa pienen vauvan äiti. Pesi olematonta pyykkiä ym. En…	257	2.2.2021	Kyseeseen saattaisi tulla Korppi-sarjassa vuonna 1963 julkaistu Celia Fremlinin Hetket ennen aamunkoittoa. Siinä lapsiperheen taloon asettuu vuokralaiseksi neiti Brandon. Kirjan lopussa selviää, että neiti Brandon on aikonut ryöstää perheen vauvan. Osana suunnitelmaansa hän on ottanut taloudenhoitajan paikan samassa kaupungissa asuvan lääkäriperheen luota. Työnantajilleen hän on esittänyt olevansa äiti ja tätä mielikuvaa ylläpitääkseen hän on jättänyt taloon merkkejä lapsen olemassaolosta: narulla kuivuvia lapsen riepuja, vaunut keittiössä, kaikenlaisia vauvan tarvikkeita. Neiti Brandonin työnantajat ovatkin olleet siinä uskossa, että tämä on asunut lapsensa kanssa heidän luonaan koko ajan. "Jos hänen lopulta onnistuisi...
Missä V.A. Koskenniemen runossa on kuvaus suon reunassa makoilevasta ihmisestä, joka ihailee suopursuja ja sudenkorennon lentoa sekä kotkan lentelyä…	508	1.2.2021	Onnistuin Koskenniemeltä löytämään vain yhden runon, jossa mainitaan suopursut, Elegioja-kokoelman 'Kesäyössä', mutta siitä puuttuvat sekä sudenkorennot että kotkat. Korentoja ei Koskenniemen lyriikassa tullut vastaani muutenkaan. Tutkailin jonkin verran myös muiden kotimaisten runoilijoiden suoaiheisia tekstejä, mutta yksikään haaviini tarttunut ei valitettavasti täyttänyt kaikkia kysymyksessä asetettuja ehtoja. Taas kerran on heitettävä pallo lukijoillemme: jospa joku tunnistaisi etsityn runon.