| Etsin lasten satukirjaa 80 - ja 90-luvun taitteesta. Kirjan kannet muistaakseni siniset ja mieleeni jäänyt eräs dinosaurustarina jossa retkeilijä heräsi… |
352 |
|
|
|
Etsitty kuvitettu sinikantinen satukirja saattaisi olla Kokoelma eläintarinoita (Kirjalito, 1984), joka sisältää kahdeksantoista tarinaa ja kaksi runoa kuuluisilta kirjailijoilta Graeme Kentin mukailemina. Kirjan dinosaurustarina on Arthur Conan Doylen Kauhunhetkiä viidakossa ja tiikeriaiheinen runo William Blaken Tiikeri. |
| Yhdistyksen jäsenillä on oikeus osallistua yhdistyksen kokoukseen. Valmiuslaki esti keväällä kokoukset. Voiko nyt kokouksen osallistujamäärää rajata koronan… |
477 |
|
|
|
Eduskunta on 3.10.2020 hyväksynyt väliaikaisen sääntelyn, jotta yhdistysten kokoukset voidaan järjestää Covid-19 epidemian leviämisen rajoittamiseksi annetuista kokoontumisrajoituksista huolimatta ja terveydensuojelutarpeiden mukaisesti.
Osuuskunnan tai yhdistyksen johdon tulee huolehtia siitä, että kaikilla jäsenillä on käytännössä riittävä mahdollisuus osallistua yhdistyksen tai osuuskunnan kokouksen päätöksentekoon koronaepidemiasta huolimatta. Tällöin voi olla tarpeen sallia osallistuminen asiamiehen välityksellä tai etänä. Osuuskunnan tai yhdistyksen hallitus voi sallia jäsenille etäosallistumisen, vaikka niiden säännöissä etäosallistuminen olisi erikseen kielletty tai sitä ei olisi sallittu.
Poikkeamislain tarkoituksena on... |
| Kirjan nimi joka ei muistu ja jota etsin |
291 |
|
|
|
Etsitty kirja lienee Asko Martinheimon Mestarilaukaus ja muita kertomuksia (WSOY, 1983). Sen henkilöitä ovat Pasi, Jurtse, Koljonen, Sipuli, Japi ja Tuulikadun jengi, Sari Jaana ja Elina. |
| Kuinka monta eri kasvilajia Tampereella kasvaa ja minä vuonna laskenta on tehty? |
319 |
|
|
|
Tampereen kasviston järjestelmällinen kartoitus aloitettiin vuonna 1998 ja urakka valmistui vuonna 2011.
Kasvikartoituksessa Tampere jaettiin 500 x 500 metrin ruutuihin, joita tuli yhteensä 598. Kaupungin alueella tavattiin yhteensä 1225 eri kasvilajia, joista 375 lajia oli alkuperäisiä, 134 muinaistulokkaita (ennen 1600-lukua tulleet), 161 lajia uustulokkaita ja 555 lajia koristekasveja. Yleisimmät kasvit olivat rauduskoivu (esiintyi 589:llä ruudulla), hieskoivu (586) ja pihlaja (583). Harvinaiseksi luokiteltiin 144 kasvilajia, joita esiintyi enintään kuudella ruudulla.
Pertti Ranta & Pekka Rahkonen, Tampereen kaupunkiluonto : opas kaupunkiekologiaan
Juho-Matti Paavola, Luonto kaupungissa. Aviisi 12/2013
Luvut ovat peräisin... |
| Moroo, Miksi muumi-romaanien englanninkieliset teokset eroavat suomenkielisistä teoksista sisällöllisesti? Esimerkiksi kirjassa "Muumipeikko ja pyrstötähti"… |
540 |
|
|
|
Kysymyksessä mainitun kaltaiseen valikoivaan kääntämiseen törmää silloin tällöin etenkin lapsilukijoille suunnatuissa teoksissa - ilmiö ei suinkaan rajoitu englanninkielisiin Muumi-kirjoihin. Suomenkielisenä esimerkkinä voisi mainita vaikkapa Anni Swanin tulkinnan Lewis Carrollin klassikosta Liisa ihmemaassa. Syyt tähän voivat olla moninaisia: taustalla voi olla esimerkiksi kulttuurieroja (asiaa ei saada luontevasti ja sujuvasti tulkittua käännöskielisessä kontekstissa uhraamatta tekstin luettavuutta), alku- ja käännöskielen erityispiirteisiin liittyviä eroavaisuuksia (kohdekielestä puuttuvaa sanastoa tai ilmauksia), toimituksellisia ratkaisuja (joitain osuuksia on ehkä haluttu tietoisesti jättää pois tarpeettoman tuntuisina... |
| Minulla on Singer suutarinompelukone. Tyyppi ED328339. Mikä on valmistusvuosi? |
216 |
|
|
|
ISMACS International -sivuston mukaan ED-sarjan Singerit, joiden valmistusnumero on välillä 325752-328751 on valmistettu Kilbowien tehtaalla Skotlannissa vuonna 1945.
http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-ed-series-serial-numbers.html
|
| Kirja Suomen kaukopartiotoiminnasta |
376 |
|
|
|
Kuvauksen perusteella kyseessä voisi olla Mikko Porvalin kirja Hyökkäyksen edellä : kaukopartio Kannaksella kesällä 1941 (Atena, 2013). Se kuvaa jatkosotaa edeltävää tiedusteluretkeä, jonka tarkoitus oli selvittää Neuvostoliiton joukkojen sijaintia. Kirja perustuu arkistotietoihin, haastatteluihin ja heti tapahtumien jälkeen tehtyyn Yleisradion haastatteluun, jonka julkaiseminen kuitenkin aikoinaan kiellettiin. Kaukopartio kohtasi mm. tilanteen, jossa päädyttiin ampumaan siviilejä, etteivät nämä voisi paljastaa partiota. Lisätietoa kirjasta kirjailijan sivuilta: http://www.mikkoporvali.fi/index.php?page=1101&lang=1.
Muita tuoreita tietokirjoja kaukopartiotoiminnasta:
Berghall, Patrik: Kuoleman porteilla : ilmavoimien kaukopartio-... |
| Kirjan seuraavan sivun ensimmäinen tavu tai sana sivun alareunassa |
305 |
|
|
|
Kyseessä on siirtymäsana, jota tarvittiin nimenomaan kirjan valmistuksessa. Käsikirjoitusten aikakaudella sen tehtävä oli auttaa kirjan sitojaa laittamaan sivut oikeaan järjestykseen. Kun kirjoja alettiin painaa painokoneella, siirryttiin yksittäisten sivujen painamisesta nopeasti arkkipainoon. Tällöin käytettiin sekä arkintunnuksia (kirjain- ja numeroyhdistelmiä) varmistamassa, että arkit taitetaan oikein ja sidotaan oikeaan järjestykseen, että siirtymäsanoja opastamassa asemoijaa sivujen sijoittelussa painokehilöön.
Kansalliskirjaston Kiehtova kirja -verkkonäyttely:https://www.kansalliskirjasto.fi/extra/verkkonayttelyt/kiehtovakirja/su…
Laine, Tuija: Kirjahistorian perusteet ja tutkimus (Kansalliskirjasto ja Suomen kirjahistoriallinen... |
| Kysyn vielä teiltä. Onko NYT saatavilla mistään kautta nuottia lauluun Jäähyväiset Tuure Kilpeläinen ja Kaihon Karavaani? Aiemmin sitä ei ole löytynyt mutta… |
1235 |
|
|
|
Vastaus on edelleen sama: tähän Tuure Kilpeläisen ja Timo Kiiskisen säveltämään ja Tuure Kilpeläisen ja Jiri Kurosen sanoittamaan Jäähyväiset-lauluun ei ole tähän mennessä julkaistu nuottia.
Sanat ja soinnut löytyvät verkosta, esimerkiksi täältä: https://tabs.ultimate-guitar.com/tab/1989467.
Tuure Kilpeläisen yhteystiedot löytyvät täältä: http://www.tuurekilpelainen.fi/kaihonkaravaani2014/yhteystiedot/.
|
| Historian suurimman maanisäkkään monta nimeä |
168 |
|
|
|
Tämän sarvikuonon muinaisen sukulaisen tieteelliseksi nimeksi on paleontologien keskuudessa vakiintunut suurelta osin Paraceratherium, mutta muitakin mainitsemiasi nimiä käytetään eri yhteyksissä edelleen. Taustalla ovat erilliset, vajavaiset luulöydöt, joiden perusteella erimaalaiset tutkijat tekivät 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa erilaisia otaksumia siitä, millaisesta eläimestä on kyse, ja myös nimesivät löytönsä eri tavoin. Kun löytöjä tehtiin ja tutkittiin enemmän, vakiintui käsitys, jonka mukaan ne kaikki olivat peräisin saman eläinlajin edustajista.
Natasha Frostin artikkelissa The Puzzles and Pitfalls of Reconstructing Paraceratherium, the Largest Ever Land Mammal esitellään kuvin, millaisia... |
| Ihmettelen, miksi Kyllikki Saaren murhaa, Tulilahden murhia ja Bodom-järven murhia ei ole selvitetty dna-tutkimusten avulla. Onko syy siinä, että kaikki uhrien… |
513 |
|
|
|
Murhien todistusaineistoa on edelleen olemassa ja DNA-analyysiä on niitä tutkittaessa käytettykin, esimerkiksi Bodomin murhien oikeudenkäyntien yhteydessä 2004-05. Ongelma lienee enemmänkin siinä, ettei murhien tapahtuma-aikaan potentiaalisista rikoksentekijöistä ollut olemassa DNA-rekisteriä, johon mahdollisia löydöksiä verrata: DNA-analyysistä tuli osa rikostutkinnan menetelmiä vasta 1980-luvulla.
Bodom-oikeudenkäyntiä varten englantilaisessa laboratoriossa tehdyissä DNA-tutkimuksissa pystyttiin esimerkiksi osoittamaan, ettei murhapaikalta löydetyn merkillisen tyynyliinan siemennestetahrojen DNA ollut Nils Gustafssonin eikä Seppo Boismanin. Tämä oli omiaan vahvistamaan epäilystä siitä, että paikalla oli ollut kolmas,... |
| Saiko Suomi itsehallinnon Venäjältä? |
176 |
|
|
|
Suomen irrotti Ruotsista vuosina 1808-09 käyty ns. Suomen sota. Suomi liitettiin Venäjään, mutta se sai poliittisen erityisaseman omana valtiona ja valtakunnan osana: Suomi sai oman hallinnon keskushallintoa myöten, oman virkamiehistön ja oman Suomen asioiden esittelyjärjestyksen keisarille. Lyhyesti sanottuna, Suomi sai autonomian eli sisäisen itsehallinnon.
Jouko Vahtola, Suomen historia : kivikaudesta 2000-luvulle |
| Minulla on lehtileike, ja tarvitsisin tiedon, mistä lehdestä. Lehti on ilmeisesti Kotiliesi, sillä lähisivulla on ilmoitus Kotilieden puodista. Vuosi on… |
134 |
|
|
|
Leike on 7. elokuuta ilmestyneestä Kotilieden numerosta 15/1987. |
| Kysymykseni koskee ruska-ajasta käytettyä sanaa kiloaika. Pudasjärvellä ennen vanhaan näin on kuulemma tehty. Missä muualla sanaa tavataan/on tavattu? Mikä on… |
470 |
|
|
|
Kiloajalla on eri merkityksiä eri puolella Suomea. Kuusamossa, Kemijärvellä ja Kittilässä sitä on käytetty merkityksessä 'nälkävuodet, pula-aika'. Sotkamon seudulla kiloaika on merkinnyt kiima-aikaa. Ruskan aikaa syksyisin kiloajan on kirjattu merkitsevän ainakin Kuhmossa.
Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa tunnettaan kilo-sanan merkitys 'se aika syksyllä, jolloin lehdet kellastuvat, ruskan aika'. Tähän kiloaikakin pohjautuu. "Lehdet ovat kilolla." (Eno) "Syyskesällä ne kalat mennee lehenkiloa piiloon." (Ranua) - Kilolla on puolestaan yhteys sanaan kiile, jota on käytetty puiden lehtien kellastumisen ja varisemisen ajasta; "lehden kiile". "Kohas tulluo toas se lehe kiileaika ni kyl puut lähtyöt äkkiä paljoaks... |
| Mistä löydän, kenen sitaatti on: Kaiken tutkimuksen ja uutta luovan ajattelun lähtökohtana on ihmettely, tutkivan katseen kohdentaminen itsestäänselviltä… |
237 |
|
|
|
Sitaatti on peräisin Mikko Lehtosen kirjasta Merkitysten maailma (Vastapaino, 1996), s. 13.
"Kaiken tutkimuksen ja uutta luovan ajattelun lähtökohtana on ihmettely, tutkivan katseen kohdistaminen itsestään selviltä vaikuttaviin seikkoihin." |
| Missä ja milloin on keksitty pilkkanimi "karvaooppeli"? |
855 |
|
|
|
Suomen kielen hevos- ja ratsastussanaston ominaispiirteitä erityisesti slangissa ja puhekielessä tutkineen Virpi Siitosen mukaan "karvaooppelin" kaltaiset nimitykset liittyvät kiinteästi aikaan, jolloin hevonen syrjäytyi varsinaisen kulkuvälineen asemasta, ja autolla liikkuminen oli selvästi hienompaa kuin hevospelillä köröttely.
Suomalaisen autoilun alkuvaiheita kirjassaan Ajetaanpa automobiililla käsitellyt Pertti Kaarna ajoittaa hevosliikenteen väistymisen 30-luvun alkuun. Ensimmäiset Opelit tulivat maahamme vuonna 1908 ja siitä tuli nopeasti Suomen suosituin automerkki. Opelin voittokulku jatkui sotavuosiin ja niiden ankarasti säännösteltyyn autotuontiin saakka. Kun maahantuonti jälleen alkoi sodan jälkeen, tuontimaita olivat... |
| Eräästä yli 100-vuotiaaksi eläneestä japanilaisesta taidemaalarista on artikkeli suomenkielisessä Wikipediassa nimellä Ogura Yuki. Kuitenkin… |
204 |
|
|
|
Japanissa henkilönimet kirjoitetaan niin, että sukunimi on ensin ja etunimi toisena. Länsimaisissa käyttöyhteyksissä nimien järjestys saatetaan kuitenkin kääntää. Tässä tapauksessa siis suomenkielinen Wikipedia noudattaa japanilaista ja englanninkielinen länsimaista tapaa. Taiteilijan etunimi on Yuki ja sukunimi Ogura.
Kotimaisten kielten keskuksen ohje japaninkielisten nimien kirjoittamiseen: https://www.kotus.fi/kielitieto/nimisto/ajankohtaista_nimista/japaninki….
|
| Kuka valitsi Paula Vesalan valitsemaan arkkitehtuurin Finlandia-palkinnon? |
202 |
|
|
|
Arkkitehtuurin Finlandia-palkinnon sääntöjen mukaan palkinnon saajan valitsee palkintotuomari niistä palkintoehdokkaista, jotka esiraati on asettanut. Suomen Arkkitehtiliiton hallitus nimittää palkintotuomarin sekä esiraatiin kolme jäsentä ja puheenjohtajan.
Säännöt löytyvät kokonaisuudessaan täältä: https://www.arkkitehtuurinfinlandia.fi/wp-content/uploads/2014/10/Arkki….
Arkkitehtuurin Finlandia-palkinnon on perustanut Suomen Arkkitehtiliitto SAFA vuonna 2011. |
| Tuliko Titosta Jugoslavian pääministeri vuonna 1944 vai 1945? Wikipedia-artikkelissa lukee "pääministeri 1944/1945-1963. |
215 |
|
|
|
Milovan Djilasin Tito-elämäkerran mukaan Tito sai tehtäväkseen uuden hallituksen muodostamisen 1.11.1944. Pääministeri hänestä tuli 8.3.1945. Länsiliittoutuneet olivat kuitenkin luopuneet tukemasta Jugoslavian Lontooseen sijoittunutta pakolaishallitusta jo vuonna 1943 pidetyssä Teheranin konferenssissa ja ryhtyneet neuvottelemaan maan asioista Titon kanssa. Kesäkuussa 1944 Titon ja pakolaishallituksen pääministeri Šubašićin solmiman sopimuksen myötä Titosta tuli sekä länsiliittoutuneiden että pakolaishallituksen tunnustama poliittinen auktoriteetti eli käytännössä Jugoslavian pääministeri. Titon pääministeriyden voi siis katsoa alkaneen jo vuonna 1944 joko Tito-Šubašić-sopimuksesta tai viimeistään... |
| Haluaisin tietää kuka on kirjoittanut alla olevan runon "Poissa", milloin se on kirjoitettu ja mihin runokokoelmaan se mahdollisesti kuuluu?. Poissa Kun aamu… |
541 |
|
|
|
Runon on kirjoittanut Hilja Haahti (1874-1966). Runo sisältyy hänen runokokoelmaansa "Vanhaa ja uutta" (Otava, 1908).
Runo on julkaistu myös laulun sanoituksena nuotissa Raala, R.: "Laululeivonen : kokoelma yksiäänisiä koululauluja" (nimeke etukannessa) tai "Laululeivonen : kokoelma koululauluja. Järjestänyt Anna Sarlin. 1:nen sarja: Yksiäänisiä lauluja" (nimeke takakannessa). Tämän "Laululeivosen" on kustantanut Otava vuonna 1912. Nuotissa on 10 vihkoa, joissa on R. Raalan eli Berndt Sarlinin säveltämiä lauluja eri sävellajeissa. "Poissa" on 6. vihon 7. laulu.
|