Rovaniemi

Tilaa aihepiirin Rovaniemi RSS-syöte

Viimeisimmät vastaukset

515 osumaa haulle. Näytetään tulokset 401–420.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Haluaisin tietää kaiken mahdollisen Anni nimestä. Sen historiaa ja merkitystä. kiitos etukäteen. 8743 Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Anni on esiintynyt Anna-nimen rinnakkaismuotona Suomen almanakassa vuodesta 1950. Anna on kreikkalainen muoto heprean sanasta Hannah, mikä merkitsee armoa. Anna on kristikunnan käytetyimpiä nimiä. Suosio on peräisin myöhäiskatoliselta ajalta, jolloin Suomessakin palvottiin Pyhää Annaa, Neitsyt Marian äitiä. Nimestä esiintyy runsaasti muunnelmia ja hellittelymuotoja esim. Saksassa Annele, Anni, Anke, Nanni, Ranskassa Annette, Ninon, Venäjällä Anja, Anuska, Nina, Ninni, Englannissa Ann, Annie, Anne, Nanny, Espanjassa Anita, Anja jne. Kustaa Vilkunan mukaan vihreäviittaisesta Pyhästä Annasta tuli pian suomalainen Annikki, metsän emäntä, Tapion piika, Päivölän miniä, jonka nimi toistuu vanhoissa...
Kuinka paljon maapallolla on ollut ihmisiä yhteensä kautta aikain? 2555 Arvio siitä, kuinka paljon ihmisiä on elänyt maapallolla kautta aikain, on 106 biljoonaa. Vastaus siihen, miten tähän lukumäärään on päädytty, löytyy sivulta http://www.prb.org/Template.cfm?Section=PRB&template=/Content/ContentGr…
Haluaisin tietoa Miia nimestä. Mistään ei löydy tietoa kyseisestä nimestä. Kiitän. 164 Miia esiintyi Kustaa Vilkunan Nimikirjan mukaan aikaisemmin Marian rinnalla almanakassa. Suomenkielistä muotoa Miiaa pidetään kuitenkin Mirjamin ja Mirjan kutsumamuotona. Nimen ruotsin- ja tanskankielisestä versiosta, Miasta, sanotaan Stora namnbokenissa, että se on lyhennelmä Maria-nimestä. Mirjam on Marian hepreankielinen versio. Nimen merkityksestä löytyy useita selityksiä: Vilkunan mukaan merkitys on "toivottu lapsi", Stora namnbokenissa tarjotaan kahta vaihtoehtoa "den bedrövade" (murheellinen) tai "den upphöjda" (korotettu). Mirja on kansanomainen muoto Mirjamista. Kirjastojen nimikirjoista löytyy vielä paljon muutakin tietoa Maria-nimestä.
Poikamme saa 29.10 nimen Aatu Onni Artturi. Haluaisin tietää näiden nimien historiasta ja tausta. Esim. onko ne johdettu (siis Aatu ja Artturi) jostain… 3566 Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja luotaa poikasi tulevaa nimeä seuraavasti: Aatu on muunnos Aadolfista. Nimi on lyhentymä muinaissaksalaisesta nimestä Adalwolf (jalo susi). Suomen almanakassa nimi esiintyi vuonna 1706 (10.12.) ja vuonna 1726 (27.9.) muodossa Adolph ( Adophus). Vuodesta 1750 nimipäiväksi vakiintui 23.6. kruununprinssi ja myöhemmin kuningas Adolf Fredrikin kunniaksi. Suomenkielisessa almanakassa kirjoitusasu on vuodesta 1902 lähtien Aadolf. Nimen kansanomaisista muodoista almanakkaan on päässyt Aatto ja Aatu (almanakassa vuodesta 1929 23.6.). Artturi ( Arttu, Arttur, Artur) on mahdollisesti peräisin kelttiläisestä sanasta artos, karhu, tai muinaisen roomalaisen ylimyssyvyn nimestä Artorius. Nimi on esiintynyt...
Minä vuonna, mistä aiheesta ja kenen ohjauksessa Elias Lönnrot julkaisi väitöskirjansa, milloin teos suomennettiin, mistä löydän suomekielisen teoksen esim… 335 Kysymykseen kenen ohjauksessa Lönnrot väitöskirjansa julkasi, en onnistunut löytämään vastausta. Lönnrotin väitöskirja Om finnarnes magiska medicin on suomennettu 1985 Lapinlahti-päiväksi, suomennuttaja Helsingin yliopistollinen keskussairaala, suomentaja Ulla Holmström.Suomennoksen nimi Suomalaisten maagisesta lääketieteestä.Kirjaa ei voi saada kotilainaan.Samana vuonna ilmestyi ruotsinkielinen näköispainos, jota voisi yrittää kaukolainaksi. - Elias Lönnrotin Valitut teokset osa 3 s. 22-40 sisältää "Otteita tutkielmasta Afhandling om Finnarnes Magiska medicin", suomentajana Irma Sorvali ja Tuomas Sorvali. - Reijo Heikkisen teoksessa Korpitohtorin jäljillä s. 35 on pieni kuva väitöskirjan kannesta vuodelta 1932 sekä katkelma...
Selitä sana sovhoosi mahdollisimman lyhyesti 783 Neuvostoliitossa valtion omistama suurtila yms. alue. Tulee venäjänkielisestä lyhenteestä sovhoz, joka tarkoittaa suomeksi neuvostotalous. Tämä tieto löytyy Kaarina Turtian kirjasta Sivistyssanat (2001).
Aloittelen pro gradu -työtäni sisäisestä markkinoinnista. Ongelmana on kirjallisuuden ja teoriataustan löytäminen. Nyt tarvitsisinkin tietoa kirjallisuudesta,… 1105 LINDA-tietokannasta löytyi ainakin 3 viitettä: Kalliomaa, Sami: Sisäinen markkinointi : asiakassuuntautuneisuuden johtamista sisäisissä vuorovaikutussuhteissa / Jyväskylä : Jyväskylän yliopisto, 2004. Sarja: Working paper / University of Jyväskylä, School of Business and Economics, ISSN 1239- 3797;291). -Ballantyne, David:A relationship mediated theory of internal marketing Helsingfors : Swedish School of Economics and Business Administration, 2004 Sarja: Ekonomi och samhälle, ISSN 0424-7256 ; nr 123) Väitöskirja: Diss. : Svenska handelshögskolan Myös verkkojulkaisuna (ISBN 951-555-815-8 (PDF)) - Ahmed, Pervaiz K.:Internal marketing : tools and concepts for customer-focused management / Pervaiz K. Ahmed and Mohammed Rafiq Oxford...
Teen sukututkimusta Sallan Palojärvistä. Löytyykö Rovaniemen kirjastosta apua? 93 Sallan Palojärvistä ei ole kirjastomme aineistorekisterissä mitään. - Kirjastossa kokoontuu Peräpohjolan sukututkijat, joilla on joka kuukauden viimeinen maanantai yleinen neuvontapäivä.Seuraava on syyskuun lopussa. Sieltä voisit ehkä saada jotain apua.
Teen sukututkimusta Pätsin-suvusta Posiolta. Löytyykö kirjastosta tietoa suvusta? 331 Pätsin suvusta löytyy Maija Pätsin ja Elsa Hyttisen kokoama Luettelo Filip Tuomaanpoika Pätsin (s. 1658) suvun jäsenistä, julk. Pätsin suku ry 1995. Julkaisu löytyy Posion kirjastosta, puh. 016-3205 234.
Haluaisin saada laulunsanat kehtolauluun (berceuse). Säveltäjä on joko Armas Järnefelt tai Toivo Kuula. Laulu alkaa sanoin: Uinu uinu lapsi armainen? 5759 Armas Järnefeltin säveltämä ja Ilta Koskimiehen sanoittama Kehtolaulu (Berceuce) löytyy ainakin seuraavista kirjoista: Suuri lastenlaulukirja 2 (Musiikki Fazer, 1986) s. 204-205 ja Suuri toivelaulukirja 2 (Musiikki Fazer, 1987) s. 20-21.
Mistä löytäisin kuvia ja kertomuksia Raajärven kaivoksesta/kaivostoiminnasta sekä siellä sattuneesta onnettomuudesta? Myös lähialueen kaivostoiminta… 3315 Ainakin tällaisia julkaisuja löytyy Raajärven ja Kärväsvaaran kaivoksista, jotka sijaitsivat lähellä Misiä. Erkki Siiraman artikkeli Kaivostoiminta Misin rautamalmialueella vuosina 1958-1975, Vuoriteollisuus-lehdessä 1976: 2, 114-118 ja Erkki Siiraman artikkeli : Misin rautamalmialue Titaani-lehdessä 1976:6, s.32-35 NUUTILAINEN, Juhani 1964. Misin rautamalmialueen geologiasta. , 89, [7] s. + liitek. Yllämainitut julkaisut löytyvät Geologian tutkimuskeskuksen Rovaniemen kirjastosta, osoite Lähteentie 2 96440 Rovaniemi, Puhelin: 020 550 4130, 020 550 4131 sähköposti: roilibrary@gtk.fi
Voisitko kertoa Jacqueline Briskinin suomennetun tuotannon? 1451 Jacqueline Briskinin tuotanto: Paloverde suom. 1980, Onyx, suom. 1983, Berverly Hills, suom. 1984, Liian paljon, liian varhain, suom. 1985, Perijät suom. 1986, Kultaiset unelmat suom. 1987, Jumalatar suom. 1988, Alaston sydän suom. 1989, Rakkauden kasvot suom. 1990, Kristallipalatsi suom. 1993, Hohtavaa hopeaa suom. 2002.
Voinko saada jostakin lainattua kirjaa nimeltä Savon Eskeliset ? 155 Hei Tämän kirjan voit kaukolainata lähimmän kirjaston kaukopalvelun kautta. Jos lähin kirjastosi on Lapin maakuntakirjasto, voit tulla käymään kirjastossa tai käyttää kirjaston nettisivun http://www.rovaniemi.fi/kirjasto palvelua vasemmasta framesta Kaukopalvelu-> kaukopalvelupyyntö asiakkaille Kirjan tekijä on Kaija Heiskanen, nimi: Eskeliset : yläsavolaisia sukuhaaroja ISBN: 952-91-7709-7 (sid.)
Tarvitsisin tietoa kirjailijoista Sören Olsson ja Andreas Jacobsson koulun esitelmää varten. 1198 Tietoa kirjailijakaksikosta Sören Olsson ja Andreas Jacobsson löytyy Mervi Kosken kirjasta Ulkomaisia nuortenkertojia. Kirjan saatavuuden voit tarkistaa kirjaston aineistotietokannasta http://www.lapinkirjasto.fi. Kannattaa tutustua myös Makupalat-linkkikirjastoon osoitteessa http://www.makupalat.fi, josta löytyy kirjallisuus-linkin alta kirjailijoiden omat kotisivut.
Mistä löytää tietoa kirjailijasta nimeltä Jalmari Sauli? 1205 Parhaiten tietoja Jalmari Saulista löytyy Ismo Loivamaan toimittamasta teoksesta Kotimaisia nuortenklassikoita 1. BTJ 2000. Saulista on kirjoitettu myös teoksissa Meistä tuli kirjailijoita. G 1947, Kirjailijain kynänjälkiä. K 1976 ja Grönholm, Jouko: Kirjojen Turku. Cultura 1992.
Löytyyköhän kaunokirjallisia teoksia, pakinoita, esseitä tms. joiden sisältö käsittelee Torniota, torniolaisia tai olisi torniolaisen kirjoittama? Aikarajausta… 1540 Torniolaisia kirjailijoita ovat mm. Valde Aho,Martta Haatainen, Pekka Jaatinen, Allan Jokinen, Mirjam Kälkäjä, Teo Sorri, A W Yrjänä.Mikko Myllylahti on kotosiin Torniosta. Vuonna 1993 ilm. kirjoittaja-antologiasta Uuvanan lumivalkea laulu löytyy lisää kirjoittajia, samoin tältä sivulta: http://www.tornio.fi/kirjasto/tlaakso/kirja/hakemist.htm Torniota käsittelevää: Valde Aho: Väylältä Kiveliöön 1997, Mirjam Kälkäjä: Umpistaival la muita novelleja 1989, Kauko Röyhkä: Magneetti 1987, Teo Sorri: Nuuskakairan tarinoita 1 1990 ja osa 2 1991, Taavetti ja Koljatti 1996. Torniolaisista muisteltua tai torniolaisia muistekijoita; Matti ja Maija Juntti, Mikko Jurvela, Pentti Kehusmaa, Esko Pylkkö, Gunnar Wasastjerna. Näistä kertovia teoksia...
Saisinko tietoja akryylimaalauksesta esitelmää varten:akryylivärien historiasta, käytöstä ym., myös joku kuuluisa akryylitaiteilija 1101 Ball: Kirkas maa: miten värit syntyvät -kirjassa on myös akryylimaalien historiaa.Teoksessa mainitaan, mm. Andy Warhol, Helen Frankenthaler ja David Hockney akryylimaalareina. - Taide-lehdessä 3/97 s.52-55 on esitelty Robert Lucanderia. Lähes kaikki nykymaalarit ovat maalanneet akryyleillakin, mm. Jorma Hautala, Juhana Blomstedt, Raili Tang, Sinikka Tuominen, Liisa Rautiainen, Jukka Mäkelä.
Mistä teoksista löytyy tietoa italialaisesta ruokakulttuurista? 142 Italialaisesta ruokakulttuurista löytyy paljon teoksia. Voit tutustua mm. näihin: Herkullista historiaa: kulttuurisia makupaloja Italian keittiöstä kautta aikain; Ihana Italian keittiö; Makujen maailma: Italia. Lisää kirjoja löydät www.lapinkirjasto.fi-sivulta aineistohaku ja varaukset. Haku-ruutuun kirjoita kahden asiasanan kohdalle italia ja ruokakulttuuri, saat lisää kirjavalikoimaa.
Mistä lapin joiku on saanut alkunsa? Missä yhteyksissä sitä käytetään? Kiitos jo etukäteen ja terveisiä Kangasalta. 3682 Niin kuin Johan Turi kirjoittaa kirjassaan Kertomus saamelaisista (Muitalus samiid birra, 1910) että saamelaiset eivät ole tulleet mistään vaan ovat aina olleet täällä niin myös voi sanoa joiusta. Mistä on ihmisen laulaminen ylipäänsä lähtöisin, siinäpä kysymys. Yhtymäkohtia saamelaisten joiulle on tutkittu olevan jopa intiaanien laulamisessa (vrt. Timo Leisiö). Joiku, luohti, leu'dd (myös vuelle) on tapa jolla joku paikka tai ihminen tai eläin joikataan ikään kuin luokse. Saamelaisalueen eri puolilla lauluperinne eroaa toisistaan paljonkin (vaikkapa alueen äärilaidat kolttasaamelaiset vs. eteläsaamelaiset). Joiku ei ala eikä se lopu, se on vain olemassa. Perinteistä joikua esittää edelleen esim. Enontekiön saamelainen Wimme, jos toki...
Mitä tarkoittaa sana kiela tai kielain lappi-sanastossa? 6200 Kiela, nykymuodossa: giela on giella=(puhuttu) kieli sanan akkusatiivi/genetiivimuoto kielain/gielain, kielenä tai kielissä, kieliltä mutta myös: giella. ansa, rihma, suopungin sarvikiela ja giellat. ansoa, pyytää, virittää ansa jne. esim. Paul Utsin runoteos Giela giela (1974)("Ottaa kieli itselleen/Vangita kieli") ja Giela gielain (1980) (Ottaa kielellä/Vangita kielellä itselleen jotain"). Runokirjoja ei ole suomennettu ja käännökseni ovat raakakäännöksiä, jotka yrittävät "vangita" runokirjojen otsikkoiden merkitykset.