| Etsin kirjaa joka kertoo maanalaisten tunneleissa asuvista ihmisistä, muistaakseni kertoo joko Ruotsista tai Norjasta. On dekkarityyppinen. Karin Fossum??? |
640 |
|
|
|
Olisikohan kyseessä ruotsalaisen kirjoittajaparin Anders Roslundin ja Börge Hellströmin dekkari Tyttö katujen alta (2010), joka kertoo ihmisistä Tukholman alla olevissa tunneleissa http://www.adlibris.com/fi/kirja/tytto-katujen-alta-9789510342886 .
|
| Kenen kirjoittama on runo joka alkaa: Talon isäntä manas ja mahtaili sanoin julkein... Yrjö Jyrinkoski joskus lausunut. Kiitos tiedosta |
534 |
|
|
|
Runoa ei näillä tiedoin ole löytynyt. Kysymys on ollut myös kirjastonhoitajien keskustelulistalla, eikä kukaan ole vastannut. Otamme yhteyttä jos runo löytyy.
|
| Onko Suomessa vielä ammatteja tai töitä, joihin nainsta ei oteta sukupuoleen vedoten? |
1038 |
|
|
|
Suomen perustuslaki kieltää syrjinnän sukupuolen perusteella.
Yleissopimuksessa, joka koskee työmarkkinoilla ja ammatin harjoittamisen yhteydessä tapahtuvaa syrjintää, sanotaan: "Jokainen jäsenvaltio, johon nähden tämä yleissopimus on voimassa, sitoutuu kehittämään ja noudattamaan sellaista kansallista politiikkaa, jonka tarkoituksena on maan olosuhteisiin ja käytäntöön soveltuvin keinoin edistää yhtäläisten mahdollisuuksien suomista ja tasavertaista kohtelua työmarkkinoilla ja ammatin harjoittamisen yhteydessä silmällä pitäen sitä, että kaikki syrjintä tässä suhteessa lopetetaan." http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1970/19700063/19700063_2
Helsingin Sanomien Annamari Sipilä kirjoittaa kolumnissaan, Suomen naisten... |
| Asiakas tiedusteli, että löytyykö seuraavia kappaleita cd:ltä. Joe Cocker: Ain't no sunshine Ella FItzgerald: Cry me a river. En löytäny mistään. |
590 |
|
|
|
Cry me a river löytyy ainakin Ella Fitzgeraldin cd:ltä Love letters from Ella (Concord, 2007, 0888072302136). Sitä on useiden kirjastojen kokoelmissa.
Joe Cockerin versio laulusta Ain't no sunshine on harvinaisuus. Discogs.com-tietokannan mukaan se on julkaistu kahdesti: Ranskassa hyväntekeväisyys-cd:llä Sol en si (WEA, 1995, 0630112802) sekä cd-singlen My father's son toisena raitana (Parlophone, 2000, 724388839129). Kumpaakaan näistä cd-levyistä ei ole kirjastojen kokoelmissa.
|
| Mistä tulee sanonta "kyrpä otsassa"? |
7321 |
|
|
|
Urbaanin sanakirjan mukaan ”kyrpä otsassa” tarkoittaa 1) jos jotakin vituttaa 2) tai ei tiedä mitä tehdä jossain tilanteessa http://urbaanisanakirja.com/word/kyrpa-otsassa/ . Toinenkin selitys on: sitä käytetään ylimielisestä henkilöstä, joka on täysi pelle http://urbaanisanakirja.com/word/kyrpa-otassa/ . Sanonnan alkuperä ei selvinnyt.
|
| Näiden kappaleiden Tanssilajit. Yön kukka. esittäjä: Jamppa Tuominen Pieni lintu. Topi Sorsakoski Kurjet. … |
2917 |
|
|
|
Tanssilajeja ei yleensä kerrota levykannessa, nuoteissa niitä näkee toisinaan. Oheinen lista perustuu kappaleiden kuunteluun. Kaikkia ei ollut saatavilla juuri mainittuina versioina, joten tuloksissa saattaa olla tulkinnanvaraisuutta.
Yön kukka. SLOW FOX
Pieni lintu. SLOW FOX
Kurjet. TRIOLIFOKSI /SLOVARI
Varjojen yö. SLOW FOX
Ei koskaan vannoa saa. FOKSI
Illan varjoon himmeään. TANGO (Agentsin versio BEAT)
Tuota kulta-aikaa. FOKSI
Kesäni auringotar. SLOVARI
Lapin kultaa. SLOW FOX
Lumikukkien maa. BEGUINE
Tää päivä hääpäivä. VALSSI
Ranskalaiset korot. SLOW FOX / SWING
Kellot moskovan. SLOVARI
Lähtöhetki. VALSSI
Mä putoan. FOKSI
|
| Morjens. Haluaisin tietää löytyykö suomalaista tekstiä kappaleeseen MORE elokuvasta Mondo Cane? |
2225 |
|
|
|
More on alkujaan italialainen kappale. Sen sävelsivät Nino Olivero ja Riziero Ortolani. Kari Tuomisaari suomensi laulun muotoon Ken. Ensimmäisenä suomennoksen levytti ruotsalainen(!) Carl-Erik Thörn.
Suomennosta ei ole julkaistu nuottina, joten sanat täytyy kuunnella levyltä. Kirjastoista on saatavissa Markku Suomisen versio vuodelta 1978: Suominen, Markku: Parhaat (Poptori, 2002, SNAPCD-396).
|
| Olen etsinyt kauan runoa Pekan kuusesta (joulukuusi). Olisikohan kenelläkään tietoa runosta? |
682 |
|
|
|
Joulukuusta noutamaan
Joulukuusta noutamaan
nyt lapset saavat tulla.
Pekka kirves olalla
ja kelkkaa vetää Ulla.
-Ulla-sisko, katsohan,
on tässä kaunis kuusi!
Pekka-poika innoissaan
noin iloisesti huusi.
Ripeästi toimeen vaan,
kas, nyt on kuusi poikki!
Tuota kummaa katsomaan
myös pupujussi loikki.
Kuusi kelkkaan nostetaan,
niin kotiin matka johtaa.
Yllä hämärtyvän maan
jo joulun tähti hohtaa.
Annikki Hovila (teoksessa Satuvakka I: Oheislukukirja kansakoulun I:lle luokalle, 1964)
|
| Kuka on sanoittanut laulun "Soutuvenheellä Kiinaan"? ja minä vuonna... |
2140 |
|
|
|
Frank Loesserin kappaleen On a Slow Boat to China suomensi Kullervo (oikealta nimeltään Tapio Lahtinen).
Soutuvenheellä (tai Soutuveneellä) Kiinaan -kappaleen levytti ensimmäisenä Henry Theel vuonna 1949. Suomennos lieneekin tuolta ajalta.
Myöhempiä versioita ovat tehneet mm. Synnöve Rehnfors (1959), Ragni Malmsten (1978) ja Eino Grön (1990).
|
| Montako Aila- ja Arja- nimistä nykyisin kastetaan ja milloin olivat suosituimpia nimiä. Montako suurin piirtein tänäpäivänä. Kiitos edellisitä vastauksista! |
2531 |
|
|
|
Ensimmäiset Ailat on kastettu 1800-luvun lopussa ja almanakkaan nimi tuli 1929. Almanakkaan ilmestymisen jälkeen nimestä tuli suosittu. Suurin osa Ailoista onkin syntynyt 1930-1950 -luvuilla.
Nimitilasto Ailasta Väestörekisterikeskuksen sivuilta:
Syntymävuodet Miehiä Naisia Yhteensä
-1899 alle 5 alle 5 alle 10
1900-19 0 134 134
1920-39 0 4102 4102
1940-59 alle 5 9330 alle 9335
1960-79 0 1784 1784
1980-99 0 335 335
2000-09 0 152 152
2010-15 0 151 151
Yhteensä alle 10 alle 15993 alle 16003
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Nimen Arja tilastot selviävät em. palvelusta. Arja on ollut suosituin 1940-luvulla. Suurin suosio nimellä on ollut 1950-luvulla.
|
| Kristilliseen nimenanto juhlaan haluaisin tietää nimien Leevi Alvar Antero nimien merkitykset? Onko nimillä juuria kristillisyyteen? |
323 |
|
|
|
Nimi Leevi on hepreaa ja merkitsee "uskollista". On siis raamatullista alkuperää. Erityisesti Pohjois-Suomessa ja Lapissa on Lauri Leevi Laestadius tehnyt nimestä suositun.
Alvar on ruotsalainen nimi,joka 1800-luvulla kirjoitettiin Allvar ja arveltiin saksan Ernst "vakaa" käännökseksi. Nimen pohjana lienee kuitenkin taruolento, keiju ts. haltiaa merkitsevä sana alf. Nimen osat voidaan tulkita "keiju" ja "soturi".
Anteron kreikkalainen kantanimi on Andreas, "miehekäs, miehuullinen". Vanhin suomalainen tieto nimestä on vuodelta 1303.
Väestörekisterikeskuksen sivuilla on tilastotietoa suku- ja etunimistä http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Lisää nimistä esimerkiksi kirjoista:
Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Vilkuna... |
| Kiitos viimeisestä! Nyt kysyisin Aila nimen alkuperästä tarkoituksesta ja jne.. Samoin tiedot Arja-nimestä kiinnostaa. |
2189 |
|
|
|
Nimi Aila on lappalaisperäinen, mahdollisesti johdettu inarinlappalaisesta nimestä Aili. Alkuperänä voi olla myös muinaisskandinaavinen Helga, "pyhä" tai helagar "varoittava". Nimi on ollut almanakassa vuodesta 1929
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan on ollut myös muutamia miespuolisia Aila-nimisiä. http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Arja esintyy Eino Leinon Helkavirsissä runossa Arja ja Selinä. Helkavirsissä Arja on miehennimi, mutta nimi vakiintui nopeasti naisennimeksi. Esikuvana on pidetty nimeä Irja, mutta myös venäläisiä nimiä Arija, Arja, Ara. Viimeksi mainitut juontuvat Kreikan mytologian Ariadnesta. Almanakassa nimi on ollut vuodesta 1950.
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1... |
| Onko HJ Nortamosta jotain elämäntarinakirjaa? Netistä löydän hänen ammatistaan ja luottamustoimistaan ja kirjoituksistaan mutta esim avioelämästä ei juuri… |
524 |
|
|
|
Suomen kansallisbibliografian Fennican https://finna.fi mukaan Hj. Nortamosta on ilmestynyt elämäkerta vuonna 2003 tekijänä Niemi Tapio: Hj. Nortamo : jaaritustensa vanki.
Saatavissa Vaski-kirjastoista, mm. Raisiosta http://www.raisio.fi/kirjasto/vaski-kirjastot/
Jonkin verran tietoja on myös teoksissa:
- Vesa Sisättö & Jukka Halme: Kotimaisia pakinoitsijoita, 2013.
- Markku Vainio: Kettumies Hjalmar Nortamo ja susille soittava suutari,2001
Internetistä:
Kansallisbiografian tiedot http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/4976/
http://www.nortamo-seor.fi/nortamo-seor_fi/
|
| Mistä on lähtöisin sukunimi Piispanen? |
1412 |
|
|
|
Useimmiten nimet Piispa, Pispa kertovat piispojen oikeuksista.
Nimeä on kysytty aikaisemminkin tässä palvelussa. Vastauksessa kerrotaan: "Sukunimi voi olla lähtöisin nimenkantajan ominaisuuksia kuvanneesta lisänimestä tai kertoa suvun varhaisen esi-isän asumisesta Turun piispan omistamassa talossa. Katolisella keskiajalla kirkko oli huomattava maanomistaja."
Savossa, Keski-Suomessa, Reisjärvellä ja Pellossa esiintyy nimi Piispanen.
Lisätietoja teoksesta: Suomalaiset sukunimet
Väestörekisterikeskus ylläpitää nimipalvelua, josta voi tarkistaa, kuinka monta Piispanen nimistä henkilöä on Suomessa
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
|
| Yhdysvalloista löytyy vuori nimeltään mt.Antero,joka on nimetty saman nimisen intiaanipäälikön mukaan. Kysynkin onko kummmallakaan mitään yhteyttä suomalaiseen… |
1550 |
|
|
|
Intiaanipäällikkö Antero kuului ns. Ute-intiaaneihin. Jotain tietoja hänestä on esimerkiksi teoksessa Exploring the Colorado River. Teoksesta on katkelma https://books.google.fi/books?id=vQrCAgAAQBAJ&pg=PA10&lpg=PA10&dq=ute+c… .
Vuori Anterosta on tietoa sivustolla http://www.summitpost.org/mount-antero/150372
Useita paikkoja Yhdysvalloista on nimetty intiaanipäälliköiden mukaan. Myös Antero on saanut nimiä muualle https://chipeta.wordpress.com/tag/antero-junction/
http://www.thinkbabynames.com/meaning/1/Antero
|
| Montako Sinikka-nimistä ihmistä on nyt Suomessa? |
1060 |
|
|
|
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelussa on mm. etu- ja sukunimihaku http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/ Sen mukaan Sinikoita on 245, vuodet 2010-2015.
|
| Minkä nimisessä Juice Leskisen laulussa lauletaan jotain sinne päin, että 'Suomen kauneimmat naiset löytyy Oulun Professorintieltä?' |
1414 |
|
|
|
Väittämä on esitetty jollakin keskustelufoorumilla, mutta sen yhteys Juice Leskisen musiikkiin ei taida pitää paikkaansa. Leskinen oli tunnettu suomalaisten paikannimien käytöstä lauluissaan, mutta oikeastaan vain laulussa Edestakaisin on mainittu oululaiseksi hahmotettava paikka, Heinäpää.
|
| Haluaisin tietää Vesa- nimestä kaiken mahdollisen. Milloin on ollut suosituin, montako Suomessa" tällä hetkellä" jne. Mistä tullut Suomeen? Kannon juuresta… |
2073 |
|
|
|
Nimeä Vesa (suom. verso, lapsi, jälkeläinen) on ehdotettu ensimmäisen kerran vuonna 1879. Ehdottaja oli H.A. Reinholm. Suomen almanakassa se on ollut vuodesta 1929. Almanakan nimipäiväkalenteri on muuttunut vuosina 1890, 1908 ja 1929 (Eero Kivinimi: Suomalaisten etunimet). 1929 suuri joukko "epäsuomalaisia" nimiä korvattiin kotimaisilla.
Kustaa Vilkunan Etunimet -teoksen mukaan ensimmäiset Vesat kastettiin 1800-luvun lopulla, mutta suurin suosio nimellä on ollut 1960- ja 1970-luvuilla. 1990-luvulla nimi putosi 100 yleisimmän joukosta. Vuonna 1975 tehdyssä tutkimuksessa nimi oli 19. sijalla. Uuden suomalaisen nimikirjan mukaan nimi on ollut 1960-luvulta alkaen suosittu myös yhdysnimenä, esim. Vesa-Matt. Nimellä on useita kutsumanimiä Vesku... |
| Kysyin viimeksi Eric Bergqvistin lauluista. Kiitos vastauksesta. Löydättekö tähän ongelmaan vastausta ja onko tätä nimenomaista laulua suomennettu? Gå, gå,… |
841 |
|
|
|
Hei!
Mainittu teksti on Eric M. Bergqvistin laulusta "Tänk vilken underbar nåd av Gud". Laulu on otettu Ruotsin pelastusarmeijan laulukirjaan 1920-luvulla, vuoden 1990 painoksessa se on numerolla 653.
Laulun suomennos löytyy ainakin vuoden 1990 suomalaisesta Pelastusarmeijan laulukirjasta (ISBN 951-9069-14-3) numerolla 364. Alkusanat kuuluvat "Oi armon ihmettä Jumalan" ja siteerattu kertosäe alkaa sanoilla "Käy oi kylväjä käy" ... "siementä hyvää kylvämään käy". Suomentajan nimeä ei ole mainittu.
|
| Onko mahdollista löytää vuoden 1985 Pohjolan Sanomia luettavaksi? |
786 |
|
|
|
Pohjolan Sanomat vuodelta 1985 löytyy mikrofilmattuna esimerkiksi Lapin maakirjastosta Rovaniemeltä. Oman kirjaston kautta on mahdollista tilata mikrofilmi kaukolainaksi myös muualle. Mikrofilmille tallennettua lehteä voi lukea niissä kirjastoissa, joissa on mikrofilmin lukulaite.
|