| Perus "A" sävelen taajuus on tietääkseni 440 Hertsiä. Mikä mahtaa olla kerroin, että saadaan seuraavan sävelen taajuus selville. Siis puoli sävelaskelta… |
895 |
|
|
|
Sävelasteikon intervallien matematiikka on yllättävän monimutkaista, koska taajuudet kasvavat korkeampiin ääniin mennessä eksponentiaalisesti ja vertailut täytyy aina tehdä tietystä lähtösävelestä. Eräiden puhtaiden, konsonoivien intervallien suhdeluvut ovat yksinkertaisia murtolukuja: oktaavi on 2:1, kvartti 4:3 ja kvintti 3:2.
Puoli sävelaskelta eli pieni sekunti on jo hankalampi tapaus. Jos lähtösäveleksi valitaan pienen oktaavin a-sävel, 440 Hz, siitä puoli sävelaskelta ylöspäin oleva sävel on kolmen desimaalin tarkkuudella 466,164 Hz. Kerroin on tässä tapauksessa likiarvoltaan 1,059. Kertoimen tarkan arvon ilmoittaminen ei editoriteknisistä syistä onnistu tällä palstalla. Oheisessa dokumentissa on johdettu tähän liittyvät... |
| Löytyykö ja onko luettavissa Hevosurheilu lehteä. |
210 |
|
|
|
Mikkelin seutukirjaston kotisivujen perusteella kirjastoon on tilattu v. 2021 Hevosurheilu-lehti, sijaintipaikka Pääkirjaston lehtisali.
Tarkemmat tiedot saa kirjastosta. Yhteystiedot:
kirjasto@sivistys.mikkeli.fi
Palvelupuhelin: 050 311 7480
Lehtiluettelo
|
| Löytyykö nuottia "Tervakoski humppa nimiseen" lauluun? Löytyykö nuottia "Laulajan testamentti nimiseen" lauluun? Löytyykö nuottia "Sinua sinua ainoastaan… |
335 |
|
|
|
Kysytyistä lauluista nuotti löytyy Laulajan testamentti -kappaleesta, mikäli on kyse Veikko Lavin sävellyksestä. Se on julkaistu kokoelmassa Tunteella ja huumorilla (Fazer, 1990).
Saatavuus Ratamo-kirjastoista
Toista Laulajan testamentti -nimistä kappaletta (säv. Irwin Goodman, san. Emil von Retee) ei ole julkaistu nuottina. Nuottijulkaisua ei ole myöskään kappaleista Tervakoski humppa (säv. Leo Oksanen, san. Vilho Jylhä), Ilta Iisalmessa (säv. & san. Jukka Kuoppamäki) tai Sinua sinua ainoastaan (säv. Paul Niska, san. B. Koskelo).
Lähteet:
finna.kansalliskirjasto.fi
fono.fi |
| Miksi kappaleessa ''Kodin kynttilät'' mainitaan Olavi Virta,vaikka hänen lauluääntään ei siinä kuulu? Onko laulua hänen laulumanaan missään albumissa? |
623 |
|
|
|
Sävelsiskot ja Olavi Virta levyttivät laulun Kodin kynttilät vuonna 1950. Sävelsiskot oli saman tyylinen laulutrio kuin Harmony Sisters, joka oli levyttänyt tämän kappaleen kahdeksan vuotta aiemmin. Sävelsiskot levytti kaksi muutakin laulua Virran kanssa.
Kodin kynttilöissä Virta liittyy lauluun vasta kolmannesta säkeistöstä alkaen (noin kohdasta 1 min 50 s) eikä hän ei pyri erottumaan solistisesti vaan sulautuu kuoroon neljäntenä äänenä. Tuore uusintapainos laulusta löytyy mm. cd-levyltä Olavi Virta: 50 suosituinta. Omaa soololevytystä tästä laulusta Virta ei tehnyt.
Lähteet:
Fenno - Suomen musiikkiarkisto
Musiikkiarkiston luettelo savikiekkolevyistä
Sävelsiskot - Wikipedia-artikkeli
|
| Missä kappaleessa lauletaan" maalarit maalaa, muurarit muuraa.."? |
418 |
|
|
|
Kai Hyttisen esittämässä laulussa Kesä kertosäe alkaa "Taas maalarit maalaa / muurarit muuraa". Laulu on vuodelta 1977. Sen sanoituksen teki Vexi Salmi ja sävellyksen Kari Kuuva.
Laulu julkaistiin uudelleen Hyttisen kokoelma-cd:llä 20 suosikkia : Vieläkin vieläkin vain (F Records 8573-85658-2).
Saatavuus Outi-kirjastoista
|
| Miten voisin saada nuottimateriaalia luuttumusiikista, lähinnä keskiajan ja renessanssin aikakausilta, barokkikin käy? |
283 |
|
|
|
Vanhaa luuttumusiikkia on sovitettu kitaralle ja nykyiselle nuottikirjoitukselle melko runsaasti. Kyyti-kirjastojen kokoelmista löytyy kokoelma Treasures of the Baroque, jossa on 1600-luvun luuttu- ja kitarasävellyksiä. Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy useita kokoelmia hakusanayhdistelmällä luuttu - renessanssi - nuotti. Nuotteja voi tilata kaukolainaksi muista kirjastoita oman kirjaston välityksellä.
Jos kuitenkin soittimena on nimenomaan luuttu, kysymys monimutkaistuu. Keskiajasta barokkiin luuttu muuttui monin tavoin: kielipareja oli aluksi 4-5, myöhemmin jopa 12 tai enemmänkin, viritykset olivat erilaisia. Nykyistä notaatiota ei vielä ollut, vaan musiikki kirjoitettiin tabulatuuriksi, eri aikoina ja eri maissa... |
| Mistähän löytäisin säestystä varten Myrskyluodon Maija kappaleeseen kohtalaisen helpot nuotit, mahdollisesti soinnuilla? |
1684 |
|
|
|
Lasse Mårtensonin Myrskyluodon Maijan nuotit on julkaistu alkuperäisen levytyksen pianosoolon mukaisena versiona useassa kokoelmassa: esimerkiksi Ihanimmat ikivihreät (F-kustannus, 2013), Musiikkia maestrot (F-kustannus, 2015). Tässä muodossa kappale ei ole kuitenkaan kovin helppo eikä melodiaa kahdentaessaan välttämättä sovellu säestämiseen - ellei ole tarkoitus säestää yhteislaulua.
Jos on tarkoitus säestää laulajaa tai muuta solistia esim. kitaralla tai pianolla, ja jos vapaa säestys onnistuu, helppolukuisin on pelkän melodian ja sointumerkit sisältävä nuottiversio. Sellainen löytyy ainakin kokoelmasta Suomen toivelaulut (F-kustannus, 2017). Kappale on siinä alkuperäisessä a-mollissa.
Toinen vastaava nuotti on... |
| Mikä oli sellainen nettisivusto, joka toimi ainakin 2000-luvun lopussa ja siellä pystyi seikkailemaan erilaisissa 3D-mallinnetuissa paikoissa, esimerkiksi… |
242 |
|
|
|
Tuvendo Oy on tehnyt vuonna 2009 Martinsillan kauppakeskuksesta 3D-mallinnoksen. Sitä ei enää löydy internetistä, mutta esimerkiksi Iltalehti on julkaissut siitä artikkelin "Tällainen on Martinsillan virtuaalinen kauppakeskus" 26.11.2009 (https://www.iltalehti.fi/espoo/a/2009112610667000). |
| Joo tosiaan oon monesti kuulluu sellasen laulun jossa lauletaan ainakin pricess (en tiiä kirjotinko oikein mutta suomeksi siis prinsessa/prinsessat) will… |
305 |
|
|
|
Kyseessä on yhden ja saman laulun kaksi eri versiota eri ajoilta. Bogart Co -yhtye julkaisi kappaleen Princess vuonna 1985 albumillaan Dance Station. Laulun kertosäe alkaa "Princess I'll always love you".
Yhtyeen laulusolisti Ressu (Reddie) Redford levytti kappaleen uudelleen vuonna 2009 Jussi Rainion kanssa. Rainio teki sanat tähän suomenkieliseen versioon, jonka nimi on Prinsessa.
Tietoa Princess-kappaleesta Nuorgam-sivustolla
Ressun haastattelu IS-verkkolehdessä
Dance Station -albumin tiedot Discogsissa |
| Laulu Käki meille kesän tuo, onko siitä olemassa lainkaan tallennetta kun mistään ei löydy? |
379 |
|
|
|
Vaikuttaa siltä, että laulua Käki meille kesän tuo ei ole julkaistu Suomessa äänitteellä. Siitä ei löydy tietoja Kansalliskirjaston Finna-tietokannasta, digitoitujen äänitteiden Raita-tietokannasta eikä Yleisradion Fono-äänitetietokannasta.
Laulun sanat ja nuotit löytyvät ainakin koulun laulukirjasta Soninen, Ahti: Soitan ja laulan : säestykset (Otava, 1968) ja todennäköisesti myös vastaavasta oppilaan painoksesta Laulan ja soitan : koulun musiikkikirja oppikouluja varten (Otava, 1962).
Nuotin oheistietojen mukaan laulu on romanialainen kansansävelmä, jonka on mukaellen suomentanut R. R. [Roine] Ryynänen. |
| Onko Pelastusarmeijan laulua "Han har öppnat pärleporten så att jag kan komma in" käännetty suomeksi? |
382 |
|
|
|
Fredrik Bloomin sanoittama Som en härlig gudomskälla (Pärleporten) on käännetty suomeksi nimellä Niinkuin lähde taivahainen. Kääntäjän nimi ei ole tiedossa.
Laulun melodianuotti, soinnut ja suomenkieliset sanat löytyvät Pelastusarmeijan laulukirjasta (1990, ISBN 954-9069-14-3). Laulun numero kirjassa on 287.
Laulukirjan saatavuus Lastu-kirjastoista
ja Piki-kirjastoista
|
| Etsiskelen nuotteja Fredin kappaleeseenButterly |
327 |
|
|
|
Ranskalaisen Gerad Danyelin säveltämä ja useilla kielillä levyttämä Butterfly oli Euroopan laajuinen menestys vuonna 1971. Suomeksi laulun levyttivät melko tuoreeltaan Paradise sekä Fredi. Suomenkieliset sanat teki Pertti Reponen.
Butterflyta ei ole julkaistu suomalaisena nuottiversiona, mutta ranskan- ja saksankielisin sanoin sen nuotit löytyvät mm. näistä kokoelmista:
140 deutsche Schlager der 70er und 80er Jahre (978-3-86543-978-9, 2018)
Chanson d'amour : 16 famous French pop songs (978-3-79575-937-7, 2000)
Nuotteja voi tiedustella kaukolainaksi oman kirjaston kautta.
|
| Voiko kansalliskirjaston digitaaliseen aineistoon (digi.kansalliskirjasto.fi) ehdottaa digitoitavaa kirjaa? |
209 |
|
|
|
Voit ehdottaa Kansalliskirjastolle digitoitavaksi teosta digitaalisten aineistojen etusivun ylälaidassa olevan vihreän palaute-painikkeen kautta. Kansalliskirjasto digitoi sen omiin kokoelmiin kuuluvia tai niihin luovutettavia aineistoja, jotka digitoinnin jälkeen tulevat käyttöön digi.kansalliskirjasto.fi -palvelussa.
Tekijänoikeussuojan alaisen aineiston käytöstä on aina tehtävä sopimukset ennen digitointia. Aiheesta löytyy lisää tietoa Kansalliskirjaston digitointipolitiikka -julkaisusta.
Lisätietoa: Kansalliskirjaston digitointi- ja säilytyspalvelut
|
| Mikä on oikea suomenkielinen ääntäminen nuotille ”F”? Opiskelin 1970-luvulla Helsingin konservatoriossa ja silloinen teorianopettajani Otto Romanowski… |
461 |
|
|
|
Nykyään sävelen F nimi lausutaan suomeksi äf, mutta 1970-luvulla muoto ef oli yleinen taidemusiikin piireissä ja muutenkin.
Kysymys liittyy laajempaan ilmiöön kuin vain sävelten nimiin. Eräiden yksittäisten konsonanttien ääntämistapa jakoi aikoinaan jyrkästi mielipiteitä. Kiistely sai vauhtia siitä, että Yleisradio päätyi 1960-luvun taitteessa käyttämään uutisissa ä-muotoa. Taustalla oli Suomen Akatemian kielenhuollon suositus, joka ei kuitenkaan ollut ehdoton.
Virallisluonteisissa yhteyksissä oli siihen asti käytäntönä e-alkuinen lausuminen. Esimerkiksi STT (Suomen tietotoimisto) oli es-tee-tee, MTK oli em-tee-koo. Matematiikassa muuttuja x lausuttiin eks. Sitä pidettiin oppineena tapana, toisin kuin arkikielen ä-muotoa. Ä-muotoa... |
| Mikähän nuotti tämä mahtaa olla? Antanut koululainen tällaisen tiedon: Villadestin suihkulähteet. |
186 |
|
|
|
Kyseessä Lienee Franz Lisztin pianokappale Les jeux d'eau a la Villa d'Este (Villa d'Esten suihkulähteet). Se sisältyy kokoelmaan Années de pèlerinage, S163. (Troisieme année)
Yhtenäistetty Franz Liszt - teosluettelo
|
| Englanninkielisestä kirjasta suomenkielinen painos |
368 |
|
|
|
Kirjakustantamot yleensä päättävät suomennettavista teoksista. Kustantamoissa työskentelee kustannustoimittajia, joiden työnä on seurata maailmalla ilmestyvää kirjallisuutta. Suurin osa käännettävistä kirjoista tulee tätä kautta. Eri kustantajien sivuilta löytyy tietoa kustannustoimittajista (esim. WSOY:n sivulla on käännöskirjallisuudesta vastaavien kustannustoimittajien yheystiedot). Käännösehdotuksia tulee myös kääntäjiltä, kirjailijoilta ja lukijoilta.Eri kustantamoihin voi ja kannattaa lähettää ehdotuksia suomennettaviksi toivotuista kirjoista.
Jos aihe kiinnostaa sinua, niin Pia Holstikko on tehnyt aiheesta opinnäytetyön Tampereen yliopistossa ”Suomennettavien kirjojen valintamenettelyt kustantajan ja suomentajan näkökulmista... |
| Kuka on kuvittanut F. E. Sillanpään Ihmiselon ihanuus ja kurjuus -teoksen vuoden 1948 painoksen kannen? Onko sama kuvittaja kuvittanut muitakin Sillanpään… |
196 |
|
|
|
Kansikuvan oikeassa alalaidassa on nimikirjaimet E. T., jotka kertovat, että kannen on tehnyt Erkki Tanttu. Hän on suunnitellut kannet myös useisiin muihin Sillanpään teoksiin. Tanttu oli hyvin tuottelias kuvittaja ja merkittävä taidegraafikko.
Lisätietoa:
Wikipedia: Erkki Tanttu
Markku Tanttu: Päällys: Erkki Tanttu: kirjankansitaidetta seitsemältä vuosikymmenneltä (2015) |
| Oliko Andy Warholilla tekijänoikeuksia painattaa Marilyn Monroen muotokuvasta pop-taidetta? |
224 |
|
|
|
Andy Warholin Marilyn-teoksista on kysytty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa ennenkin: "Maalauksen tekeminen julkisuuden henkilöstä ei edellytä mitään erillistä lupaa, kuka tahansa voi tehdä oman versionsa "Marilyn Monroe" -nimisestä ikonista." |
| Etsin "TIZ" laulajan tai yhtyeen Biisiä "pannaan menemään" esitetty mm Hittimittarissa 1984 |
1122 |
|
|
|
Tizin Pannaan menemään -kappaleen sävelsi Vesa-Pekka "Costello" Hautamäki ja sanoitti Juice Leskinen. Kappale julkaistiin yhtyeen toisella ja viimeiseksi jääneellä (vinyyli)singlellä (Poko, PIS130, 1984) sekä kokoelmakasetilla Rock Attack (Poko Records REPLAY3, 1984). Nuottina tai muissa ääniteformaateissa sitä ei valitettavasti ole julkaistu.
Tiz-yhtye syntyi kosketinsoittaja Masi Luoman perustaman Martiz-yhtyeen jatkajaksi. Tizin laulusolistiksi tuli Toni (Tiina) Lähteenmäki. Hittimittarin 1. jakso, jossa kappale esitetään, on toistaiseksi nähtävissä Yle Areenassa.
Singlen tiedot Kansalliskirjaston tietokannassa. Kokoelmakasetti.
Singlen tiedot Discogs-tietokannassa.
Hittimittarin 1. jakso.
Martiz-yhtye Wikipediassa.
|
| Olisiko mahdollista saada alla olevaa kirjaa Limingan kirjastoon tai voisiko sen lainata muualta Oulun seudulta: OULUN KESKUSMIELISAIRAALA 1925-1975 : VIISI… |
283 |
|
|
|
Kyseinen julkaisu on tilattavissa varastokirjastosta. Voit tehdä kaukopalvelupyynnön verkkolomakkeella. Kaukolainasta peritään toimitusmaksu 1 €.
Oulun keskusmielisairaala 1925-1975 löytyy myös Oulun yliopiston kirjastosta, mutta sieltä sitä ei voi tilata Limingan kirjastoon, vaan asiakkaan tulee asioida kirjastossa paikan päällä. |
Kysy kirjastonhoitajalta