| Sain ala-asteella koulusta lahjaksi Uuden testamentin (pienen punaisen kirjan, jonka kannessa lukee Uusi Testamentti ja Psalmit). Kirjasta ei löydy tietoa,… |
679 |
|
|
|
Kyseessä on todennäköisesti Suomen Gideonit ry:n lahjoittama Uusi testamentti ja psalmit. Suomessa Gideon-järjestö on toiminut vuodesta 1946 ja vuosittain jaetaan noin 110 000 Uutta testamenttia mm. kouluihin ja sairaaloihin.
Kirja on todennäköisesti vuoden 1938 Raamatunkäännös. On toki mahdollista, että se olisi myös vuoden 1992 käännös. Tekstiä lukematta en valitettavasti pysty sanomaan, kummasta käännöksestä on kyse, mutta voit verrata sinulla olevan kirjan tekstiä eri käännöksiin esimerkiksi Raamattu.fi -sivustolla. https://raamattu.fi/kaannokset
Lisätietoa Raamatunkäännöksistä
https://www.piplia.fi/raamattu/raamattu-suomessa/kaannostyo-suomessa/
Lisätietoa Suomen Gideonit ry:stä
https://gideonit.fi/ |
| Löytysköhä jottai osuvaa kirijaa teinille joka höyryää uhumakkaasti teiniangsteissaa kaikkia ja kaikkea vastaa? Että elämän vois ottaa vähä iisimminki ja niitä… |
212 |
|
|
|
Teiniangsti on nuortenkirjallisuuden vakioaiheita ja siihen tavalla tai toisella liittyviä kirjoja on paljon.
Vertaistukea angstiin ja kaikenlaisiin vastoinkäymisiin voi saada vaikkapa näistä nuortenromaaneista:
Veera Salmi: Kaunis päivä kuolla (https://outi.finna.fi/Record/outi.2169370)
Nadja Sumanen: Rambo (https://outi.finna.fi/Record/outi.1448077)
Holly Goldberg Sloane: Näkymätön poika (https://outi.finna.fi/Record/outi.1081877)
Angie Thomas: Viha jonka kylvät (https://outi.finna.fi/Record/outi.1860998)
Tunteista ja niiden käsittelystä kertovia kirjoja kysellään nykyään paljon, ja Outi-kirjastojen nuorten sivuilta löytyy valmis lista aiheeseen liittyvistä kirjoista: https://outi.finna.fi/List/872433 |
| Mitä nimerkkiä/nimimerkkejä kirjailija Lilli Vuorela käytti kirjoittaessaan novelleja Nyyrikki-lehteen joskus 1940-1960 luvuilla? |
293 |
|
|
|
En löytänyt tietoa Lilli Vuorelan käyttämistä nimimerkeistä. Jos haluat luettavaksesi vanhoja Nyyrikki-lehtiä, niitä löytyy mikrofilmillä Oulun kaupunginkirjastosta.
Eeva Vainikainen on kirjoittanut historiikin Muistojeni Nyyrikki (Kolmiokirja 2014), jossa voi myös olla tietoa kirjoittajista. |
| Mitä oikeastaan on niin sanottu "tingitys" mitä voit joskus kuulla korvivissasi? |
251 |
|
|
|
Tinnituksella tarkoitetaan korvien soimista. Terveyskirjaston mukaan syynä on tavallisimmin sisäkorvan karvasolujen hermopäätteiden vaurioituminen, mikä aiheuttaa poikkeavan ääniaistimuksen. Voit lukea lisää tinnituksesta Terveyskirjaston sivulta https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00281/tinnitus-korvien-soiminen?q=tin… |
| Mikähän perhosen toukka? Toukka putosi haavasta rantaveteen, kun noin nelimetristä haapaa taivuttelin - tietty tarkoitus. Pelastin rantavedessä ajelehtivan… |
285 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla petomittarin toukka, mutta aivan varmaa lajitunnistusta en valitettavasti kuvan perusteella pysty tekemään. Kuvia petomittarista ja sen toukista löytyy Suomen lajitietokeskuksen sivuilta https://laji.fi/taxon/MX.61704/identification. Sivustolta löytyy myös foorumi, jossa voi kysellä tunnistusapua. |
| Mitä eroa on yliopistossa opiskeltavien aineiden, kulttuurintutkimuksen ja kulttuuriantropologian, välillä? |
501 |
|
|
|
Kulttuurintutkimus on monitieteistä ja ensisijaisesti länsimaisen nykykulttuurin tutkimukseen keskittyvää humanistis-yhteiskuntatieteellistä tutkimusta. Kulttuuriantropologialla taas tarkoitetaan antropologian alalajia, joka tutkii ihmisten kulttuureja.
Esimerkiksi Itä-Suomen yliopistossa voi opiskella kulttuuriantropologiaa kulttuurintutkimuksen erikoistumisalana. Oulun yliopistossa kulttuuriantropologia kuuluu Historia-, kulttuuri- ja viestintätieteiden tutkimusyksikköön. Kulttuurintutkimus on siis tavallaan yläkäsite kulttuuriantropologialle.
Lisätietoa:
Oulun yliopisto: Historia-, kulttuuri- ja viestintätieteet |
| Oon joskus nähnyt leppäkertun kaltaisia jotka ovat punaisen sijaan keltaisia ja paljon pienempiä. Niin kun, hiukan isompia kun isoimmat kirvat tai jotain… |
276 |
|
|
|
Suomessa on noin 60 leppäkerttulajia. Yksi niistä on ahopirkko (Psyllobora vigintiduopunctata), jota kutsutaan myös nimellä 22-pistepirkko. Ahopirkolla on kirkaankeltaiset peitinsiivet ja se syö sekä toukkana että aikuisena sienirihmastoa lehtien pinnoilta.
Leppäkerttulajeista myös mm. kosteikkopirkko, ruutupirkko ja vainiopirkko ovat väritykseltään kellertäviä.
Lisätietoa:
Wikipedia
Suomen leppäkertut
|
| Olen miettinyt, että kun säätilassa on sekä asteluku, että se miltä se tuntuu, että miten se määritellään ja kuka sen määrittää? Jos säätila on esimerkiksi… |
230 |
|
|
|
Sään ennustaminen on meteorologin työtä. Tuuli ja ilmankosteus vaikuttavat lämpötilan tuntuun iholla. Esimerkiksi tuulen voimistuminen talvella saa lämpötilan tuntumaan kylmemmältä ja toisaalta sitten lämpimällä ilmalla suuri ilmankosteus vähentää kosteuden haihtumista ja ilma tuntuu siksi tukalammalta kuin mitä lämpömittari näyttää.
Lisätietoa:
Mitä tarkoittaa "tuntuu kuin" -lämpötila? - Forecan Sääpedia
Ilmatieteen laitos |
| Ukonilmoilla näkee usein komeita salamoita. Onko mahdollista valjastaa niitä sähkön tuottoon ja onko jossain sitä tehty? Jos, niin miten? |
371 |
|
|
|
Salaman sähkövirta ei nykyoloissa ole teknisesti eikä taloudellisesti järkevästi hyödynnettävissä. Kokeiluja on tehty ainakin Yhdysvalloissa v. 2007, mutta tulokset eivät olleet lupaavia.
Salama sisältää erittäin paljon energiaa, mutta sen valtava hetkellisen virran määrä on suuri haaste teknisille laitteistoille. Lisäksi pääosa energiasta haihtuu salamakanavan eli salaman iskureitin kuumenemisena. Ei myöskään ole ennakoitavissa mihin salama iskee, joten hyvin korkeita mastoja tarvittaisiin tiheä verkosto. Sellaisen rakentaminen ja huoltaminen olisi taloudellisesti erittäin kallista epävarmoihin mahdollisiin tuottoihin suhteutettuna.
Aiheesta suomeksi:
https://www.helen.fi/asiakaspalvelu/... |
| Lapsi löysi Oulun uimarannalta kuolleen tällaisen. Paljain käsin ehti kosketella sitä. Onko myrkyllinen? |
640 |
|
|
|
Myrkytystä epäillessä kannattaa aina olla suoraan yhteydessä myrkytystietokeskukseen, joka on avoinna vuorokauden ympäri. Myrkytystietokeskuksen puhelinnumero on 0800 147 111.
En ole millään muotoa hyönteisten tuntija, mutta kuvan perusteella voisi päätellä, että kyseessä on jokin kovakuoriaisiin lukeutuva hyönteinen, ehkä lemulyhytsiipi, jos kohta siitä on Suomessa vain satunnaisia havaintoja.
Hyönteisten tunnistamisessa voi kysyä neuvoa Laji.fi-foorumilta. |
| Löytäisittekö julkaisuja liittyen korkeakoulujen ja lukioiden yhteistyöhön? |
180 |
|
|
|
Aihetta käsitteleviä julkaisuja on paljonkin, mutta tässä muutama viime vuosina julkaistu:
Katse korkealle: Näkökulmia lukioiden ja korkeakoulujen yhteistyöhön
Helsingin kaupungin lukioiden korkeakouluyhteistyön malli
Sakari Ahola, Helena Aittola, Timo Salminen ja Jenny Spoof: Lukioiden korkeakoulu- ja työelämäyhteistyö
Innovaatiohöttö hemmettiin (2015)
|
| Kuka/ketkä ovat mahtaneet tehdä laulun jonka sanat menevät näin: Matkalainen korpimaan vaeltaapi yksinään En tiedä itsekään minne nyt käyn, raskaat taakat… |
556 |
|
|
|
Matkalainen korpimaan -laulun on säveltänyt Erkki Rajamäki ja sanoittanut Tapani Selin.
Tiedot teoksesta Nuoren seurakunnan veisukirja (3. laitos, ISBN: 951-9051-42-2; tekstipainos). |
| Mitkä ovat Rokuan kansallispuistossa Lianjärven välittömässä läheisyydessä 14 hyvin vanhaa rivissä olevaa betonianturaa ? Purettu jostain syystä joskus . |
314 |
|
|
|
Kyseiset betonilohkareet ovat Liankankaalla sijainneen hyppyrimäen jalustat. Mäen laskusuunta oli alas Lianjärvelle. |
| Millaisella koneella tehdään ohuen ohuet lihavalmisteiden viipaleet? Missä muodossa leikattava lihapötkylä on? |
206 |
|
|
|
Snellmanin lihanjalostuksesta vastattiin näin:
Tuotannostamme saadun tiedon mukaan Ohuen ohut -tuotteet viipaloidaan suuritehoisilla viipalointilinjoilla lähes automaattisesti. Tangot ovat 100 mm halkaisijaltaan ja noin 1 m mittaisia. Kun makkaratankoa ollaan viipaloimassa, se tulee linjastolle vaakatasossa. |
| Mistä löytyy laulu: Mitra Kaislaranta Kukka kaipaa valoa |
600 |
|
|
|
Mitran (Kaislaranta) esittämän laulun Kukka kaipaa valoa sävelsivät Jukka Immonen ja Antti Riihimäki ja sen sanoitti Iisa. Laulu on julkaistu vuonna 2015 sekä cd-singlenä että cd-albumilla Mitra sekä cd-kokoelmalla Iskelmägaala 2016 (kaikki Warner-julkaisuja). Se löytyy myös suoratoistopalveluista Spotify ja Apple Music.
Nuottina laulu on julkaistu kokoelmassa Hits 2015 (F-kustannus).
Nuotin saatavuustiedot Helmet-kirjastoista
Cd-hakutulos Helmet-kirjastoissa
Kansalliskirjaston Finna-hakutulos
|
| Löytyisikö jostain Eira Pättikankaan koko tuotanto aikajärjestyksessä? |
2706 |
|
|
|
Kansalliskirjaston Finna-haulla Pättikankaalta löytyy 22 kirjanimekettä. Tässä linkissä ne on järjestetty ilmestymisvuoden mukaan. Kansalliskirjaston Fennica-tietokanta sisältää tiedot kaikista Suomessa julkaistuista teoksista, mutta ei välttämättä omakustanteista ellei tekijä ole toimittanut niitä kirjastolle.
Kirjasampo-sivustolla on mainittu 19 Pättikankaan teosta. Siellä on myös kirjailijan elämäkertatietoja sekä tarkemmat kuvailut teoksista. |
| Matkaan piakkoin kuukauden verran ristiin rastiin maata. Ongelmana on, että minun pitäisi saada aika ajoin siirrettyä kameran muistikortilta videoita omalle… |
190 |
|
|
|
Ulkoisen kovalevyn liittäminen kyllä onnistuu, koska varmasti kaikissa kirjastojen koneissa on usb-paikka. Mutta kiinteitä muistikortinlukijoita ei välttämättä ole. Ongelma ratkennee sillä, että hankkii erillisen muistikortinlukijan, jonka voi sitten kiinnittää usb:n avulla kirjaston asiakaskoneeseen. |
| Mitä tarkoittaa kantakortin palvelus lkp:n jälkeen puolella huimautuksia kohdassa merkintä 4.5.42 AI W.st? |
938 |
|
|
|
Ohjeita kantakortin merkintöjen tulkintaan löytyy Arkistojen Portista. Voit olla yhteydessä myös Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastoon. |
| Kolikosta kysyisin, kalevala juhlaraha? arvo 50 mk aikoinaan kuusia ja järvi, taustalla kalevala 1835-1985. Arvo nykyään? |
833 |
|
|
|
Kyseinen juhlaraha on arvoltaan neljä euroa.
Lähde: Juhlarahojen ostohinnat
Rahojen osto- ja myyntihinnoista saa tietoa Suomen Numismaatikkoliiton sivuilta.
|
| Löytyykö nuottia kappaleeseen 1.Savojärvi valssi 2.Kauneimmat kiitokset Terv |
541 |
|
|
|
Näyttää siltä, että Savojärvivalssia (säv. Hilja Harinen, san. Antti Maanpää) ei ole julkaistu nuottina.
Kauneimmat kiitokset (säv. Ilpo Mäkelä, san. Jorma Ylismäki) on julkaistu nuottikokoelmassa 40 kotimaista (Scandia, 1981) sekä Mäkelän omakustanteessa (julk. I. Mäkelä, 1982). Ensin mainittua on saatavissa ainakin kansallisesta varastokirjastosta ja Lieksan kirjastosta. Mäkelän omaa julkaisu on puolestaan Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmissa.
Saatavuus: Varastokirjasto Lieksa Tampere
Nuotin voi tilata kaukolainaksi oman kirjaston välityksellä. |