| Tämä on ehkä tyhmä kysymys mut mistä on löydetty vanhimmalta ajalta pornoa? Aatelin kun historianopettajani on kerran sanonut sen olevat "yllättävän vanha… |
391 |
|
|
|
Kuvallista pornografiaa tunnetaan varmuudella ainakin antiikin Kreikan ja Rooman ajoilta. Myös monissa muissa kulttuuripiireissä tunnetaan hyvin vanhoja seksuaalisten toimintojen kuvauksia, joskaan emme voi olla täysin varmoja siitä, onko kuvilla aina ollut täsmälleen sama funktio kuin sillä, mitä nykyään kutsumme pornografiaksi. Vielä vaikeammin tulkittavissa ovat arkeologiset löydöt, jotka kuvaavat sekä naisen että miehen sukupuolielimiä. Kyse saattaa olla pikemmin hedelmällisyyteen liittyvistä kuvista ja veistoksista.
Heikki Poroila |
| Millainen on Asperger |
428 |
|
|
|
Kysymyksestä on vaikea päätellä, tarkoitetaanko ns. Aspergerin oireyhtymän nimellä tunnettua ilmiötä vain ilmiölle nimensä antanutta itävaltalaista Hans Aspergeria (1906-1980). Mutta oletan, että kiinnostuksen kohteena on ilmiö, ei sen tutkija.
Aspergerin oireyhtymä on nimitys sairausluokituksesta poistumassa olevalle käyttäytymispiirteistölle. Mitään kaikkiin sopivaa yhteistä kuvausta ei ole olemassa, mutta useimmilla tämän diagnoosin saaneilla ihmisillä on taipumus " tavallisesta poikkeavaan sosiaalisen vuorovaikutuksen tyyliin sekä epätavallisen voimakkaasti rajoittuneisiin mielenkiinnon kohteisiin". Myös aistiyliherkkyys on yleistä. Täältä voi tutustua Autismiliiton määritelmään.
Heikki Poroila |
| Miksi uutismuoto "espoolaismies" käyttänyt 50 tyttöä hyväkseen? Se loukkaa kaikkia kunnollisia espoolaismiehiä. Miksi ei voida sanoa "ulkomaalaistaustainen,… |
554 |
|
|
|
Vaikka tällaisesta sanavalinnasta voi tietysti kunnolla käyttäytyvä Espoossa asuva mies loukkaantua, on se myös asiallisesti ottaen täysin totta ja siinä mielessä asiallinen ilmaisu, jos syytetty on Espoossa asuva mies. Suomessa ei ihmisten etnistä taustaa rekisteröidä, mutta asuinpaikka tiedetään suhteellisen tarkasti.
Myös ilmaisu "ulkomaalaistaustainen" voisi loukata suurta joukkoa Espoossa asuvia, moitteettomasti käyttäytyviä miehiä, jotka ovat syntyneet jossain muualla kuin Suomessa. Myös Ruotsissa syntynyt suomalaisten siirtolaisten lapsi on teknisesti ottaen "ulkomaalaistaustainen".
Jos lehden uutisessa korostetaan rikollisen etnistä taustaa, sillä todennäköisesti halutaan vaikuttaa ns. maahanmuuttopoliittiseen keskusteluun.... |
| Kuulein että ennen Ranskassa syötiin jotain lintua, joka on niin pieni että paistamisen jälkeen se syödään kokonaisena luinneen, vähän kuin me suomalaiset… |
1229 |
|
|
|
Kokonaisena valmistettu peltosirkku (Emberiza hortulana) on ollut Ranskassa perinteinen gastronominen herkku. Tapa tuli yleisesti tunnetuksi presidentti Francois Mitterandin aikana, koska hän herkutteli tällä ruokalajilla, useimpien muiden tyrmistykseksi. Mitterandin on sanottu syöneen kaksi kokonaista peltosirkkua viimeisellä ateriallaan 1996, mutta useimmissa Euroopan maissa, myös Ranskassa, on pikkulintujen syöminen kielletty vuodesta 1999 alkaen. Lakia kuitenkin rikotaan ilmeisesti paljon ja muutama vuosi sitten tunnetut kokit halusivat peltosirkun taas ruokalistoille. Suomessa peltosirkku on nopeasti katoamassa oleva laji ja yhtenä syynä pidetään laitonta pyydystämistä Lounais-Ranskassa.
Heikki Poroila |
| Milloin historiassa ensimmäisen kerran alettiin käyttää uskontoa yhteiskuntapoliittisena aseena? |
288 |
|
|
|
Kysymykseen on vaikea vastata, koska tietomme varhaisimmista kulttuureista on sirpaleista ja uskonnon kaltainen ei-aineellinen ilmiö jättää aniharvoin arkeologisesti tutkittavissa olevia jälkiä. Jos kuitenkin pohtii minkä tahansa tunnetun uskonnon (ei siis yksilön subjektiivisten tuntemusten vaan järjestäytyneen toiminnan) olemusta, voi perustellusti kysyä, eikö niissä aina ole ja ole ollut mukana yhteiskunnallisen vaikutusvallan ja vallankäytön aspekti?
Tuntemissamme yhteisöissä papeilla ja muilla uskontoihin liittyvillä toimihenkilöillä tuntuu olevan aina merkittävä valta-asema, koska he toimivat tulkkeina jumalten ja tavallisten ihmisten välillä. Näin on ollut ilmeisesti jo niissä muinaisissa yhteiskunnista, joista on jäänyt vain... |
| Mikä on "rottakuningas"(rat king)? |
389 |
|
|
|
Kyseessä on alkujaan saksalainen nimitys (Rattenkönig) ilmiölle, jossa kahden tai useamman rotan hännät ovat syystä tai toisesta takertuneet kiinni toisiinsa niin, etteivät eläimet pääse enää erilleen. Suurimmassa tunnetussa ja altenburgilaisessa museossa säilytettävässä rykelmässä on ollut 32 eläintä. Wikipediassa on suppea suomenkielinen ja laaja englanninkielinen artikkeli aiheesta.
Ilmaisua "rat king" on käytetty myös erilaisissa fiktiivisissä yhteyksissä, elokuvissa, kirjallisuudessa ja musiikissa.
Heikki Poroila |
| Onko jostakin saatavissa luettavaksi väitöskirjaa, joka on kirjoitettu 1750-luvulla Uppsalan yliopistolle? |
252 |
|
|
|
Kun kysyjä ei kerro, mistä teoksesta on kyse, asiassa kannattaa lähestyä Kansalliskirjastoa siten, että mainitsee myös kyseisen väitöskirjan tekijän ja nimen, mielellään myös julkaisuvuoden. Kansalliskirjastossa on suhteellisen paljon Ruotsin vallan aikaisia väitöskirjoja ja jos etsittyä ei ole, kirjastossa todennäköisesti pystytään selvittämään, missä Ruotsin kirjastossa se on ja onko siitä saatavana esimerkiksi digitoitua versiota. Kansalliskirjaston neuvonta palvelee puhelinnumerolla 02941 23196 ja sähköpostilla kk-palvelu@helsinki.fi.
Heikki Poroila |
| Saako kirjastolta lainattujen teosten kuvia jakaa sosiaalliseen mediaan? |
1833 |
|
|
|
Perusperiaate on, että mitään kuvaa ei saa jakaa sosiaalisessa mediassa, ellei omista kuvan oikeuksia tai kuva ole tekijänoikeudellisesti vapaa. Sillä, mistä lähteestä kuva on peräisin, ei ole asiaan mitään erityistä vaikutusta. Omassa hyllyssä oleva kirja tai kirjastosta lainattu ovat samassa asemassa.
Yleensä tiedämme aika hyvin, mihin kuviin meillä on oikeudet eli (1) itse ottamiimme ja (2) perintönä saamamme kuvat, jotka ovat vanhempiemme ottamia. Esimerkiksi serkun ottama kuva ei kuulu tähän joukkoon. Yksityiskuvien jakelusta voidaan kuitenkin sopia ja saada lupa. Luvalla kanssa saa jakaa minkä tahansa kuvan.
Sen tietäminen, minkä kuvan tekijänoikeus on edelleen voimassa, on käytännössä varsin vaikeaa. Valokuvat nauttivat kahta... |
| Tervehdys. Etsin seuraavaa kappaletta: lauluyhtye Fyrkka / pippuri ja unikko. Säveltäjä Pekka Jalkanen, Esko Linnavallin orkesteri. Olisiko jostain… |
554 |
|
|
|
Tätä Yleisradion kokoelmaa en löytänyt, mutta Fyrkat esittää kappaleen Pippuri ja unikko Seija Simolan albumilla Sävyjä (Valitut Palat 2014). Tämä tupla-CD näyttää löytyvät hyllystä vain Oulunsalon kirjastosta (https://finna.fi/Record/outi.1887816). Sitä voi pyytää kaukolainaksi oman kirjaston kautta. Kustannuksia voi syntyä jonkin verran.
Heikki Poroila |
| Https://www.reddit.com/r/interestingasfuck/comments/arongp/a_scorpion_turned_entirely_into_copper_found_in_a/ Siis voiko fossiilit olla muuta kuin kiveä?! |
293 |
|
|
|
Fossiiliksi kutsutaan monenlaisia muinaisten eliöiden jäännöksiä kuten kivettymiä, painaumia ja meripihkan sisään jääneitä eläimiä. Kivettymäfossilissa kuolleen eliön kuori tai luusto on korvautunut pitkän ajan kuluessa jollain mineraalilla. Tavallisesti kyseessä on jokin ns. kivimineraali, mutta kuten kysyjän linkin esmerkki näyttää, sopivissa olosuhteissa myös kuparin kaltainen metalli saattaa toimia fossiilin oman aineksen korvaajana.
Kiitos linkistä, en ole itse aiemmin nähnyt tällaista kuparifossiilia, vaikka olen ollut fossiileista aina kiinnostunut!
Heikki Poroila |
| Toimin konservatoriokirjastossa, jossa merkittävin aineistoryhmä on nuotit. Viime vuosina on alkanut tulla hankintapyyntöjä (orkesteri)nuoteista, joita voi… |
259 |
|
|
|
Jos kirjasto ostaa PDF-muotoisen nuottitiedoston, jatkotoimien laillisuus riippuu kokonaan siitä, liittyykö ostoon jonkinlainen käyttöoikeussopimus. Se voi olla kirjoitettuna verkkosivuille siten, että sieltä ostava sitoutuu ostopäätöksen tehdessään tällaiseen sopimukseen. Tai se voi olla erillinen dokumentti, joka täytyy lähettää takaisin myyjälle allekirjoitettuna. Kun en tätä tiedä tarkemmin, seuraavassa vain joitakin arveluja.
Jos kustantaja myy PDF-muotoinen nuotin, sillä ei ole intressiä sallia tuon PDF:n kopioimista paperille ilman erillistä korvausta. Tietenkin jos itse musiikki ei ole enää tekijänoikeuden suojaamaa, eikä kyseessä ole suojattu sovitus vapaasta musiikista, silloin ei kustantaja voi kopiointia ja jakelua estää.... |
| Löytyykö kirjastosta levyä ”Kaustisen parhaat 1”. Se on olemassa vinyylinä ilmeisesti , mutta löytyykö mistään cd - tai kasettiversiota. Etsin kuumeisesti… |
129 |
|
|
|
Vuonna 1982 julkaistu Kaustisen parhaat I on HelMet-kokoelmassa pelkästään LP-levynä, mutta kasettiversio löytyy Kansalliskirjastosta. Sieltä sitä ei kuitenkaan saa lainaksi, mutta sen voi siellä kuunnella. CD-versiota tästä äänitteestä ei ole koskaan tehty. Kasettiversiotakaan ei löydy yleisten kirjastojen kokoelmista.
Heikki Poroila |
| Olen pohdiskellut sellaista asiaa, että tarvitseeko luonnon kiertokulku ihmistä. Kaikki kasvit ja eläimet ovat tärkeitä , että maapallolla säilyy elämää, mutta… |
519 |
|
|
|
Yksimielistä vastausta tuskin löytyy, jos asiaa ryhdytään ratkomaan ideologioiden tai uskontojen näkökulmasta. Puhtaasti biologian ja evoluution näkökulmasta mikään yksittäinen eliölaji ei ole sinänsä sen tarpeellisempi kuin mikään toinenkaan. Evoluutiolla ei ole tavoitteita tai päämääriä, se on vain nimitys järjestelmälle, joka näyttää ratkaisevan eliölajien menestymisen. Maapallo eli miljardeja vuosia siten, että ainoa elämä oli yksinkertaisten bakteerien ja muiden pieneliöiden elämää.
Voidaan siis turvallisesti sanoa, että Maapallo ei mitenkään tarvitse ihmistä biologisena lajina, kuten se ei tarvitse kimalaisia tai kaskelottajakaan. Tätä ei pidä kuitenkaan ymmärtää niin, ettei ihmisellä ja monilla eliöillä olisi kehittynyt suhdetta,... |
| Kultakaloja, sekakuorollle levynä? |
165 |
|
|
|
Kun kysyjä ei täsmennä, kenen Kultakaloista voisi olla kysymys, täytyy olettaa. Jukka Kuoppamäellä ainakin on tämänniminen sävellys, joka on julkaistu nuottina sovitettuna sekakuorolle ja pianolle. Tämän laulun ovat levyttäneet sekakuoroversiona
(1) Soilat: Lennä laulu (Kalajoki 2016) CD
(2) Hollola Singers ja Jukka Kuoppamäki: Päivien kimallus (Fazer Records 1997) CD
Molemmat levyt ovat melko harvinaisia, kumpaakaan ei löydy Suomen yleisten kirjastojen kokoelmista, mutta ne voi kuunnella Helsingissä Kansalliskirjaston musiikkiosastolla.
Heikki Poroila |
| Onko hippokrateen valasta nykyiseen lääkärivalaan säilynyt joitain sääntöjä? |
352 |
|
|
|
Hippokrateen valaa ei enää sovelleta, vaan sen sijaan on tullut vuonna 1997 vapaaehtoinen lääkärinvala. Jälkimmäinen kuitenkin pohjautuu monelta osaltaan Hippokrateen valaan, kuten tekstejä vertailemalla voi helposti huomata, mutta myös Maailman lääkäriliiton vuonna 1949 hyväksymään Geneven julistukseen. Lääkärinvala on ammattikunnan sisäinen eettnen normi, jolla ei ole juridista ulottuvuutta.
Heikki Poroila |
| Mikä on sellainen roikkuva juttu kurkusa jonka voit kai nähdä kun avaa suusi, ja mikä sen tarkoitus on? |
1539 |
|
|
|
Se on kitakieleke eli uvula, arkikielessä usein pikkukieli. Kitakielekkeen biologista merkitystä ei tunneta, mutta mahdollisesti se on osaltaan estämässä ei-haluttujen esineitten työntymistä hengityselimiin. On myös arveltu, että sillä olisi rooli puheen muodostamisessa.
Heikki Poroila |
| Trio No. 2, Op. 67. (Score and Parts). By Dmitri Shostakovich (1906-1975). For Cello, Piano, Violin, Piano Trio. Ensemble. 104 pages. Sikorski #SIK2211… |
125 |
|
|
|
Nuotti löytyy kyllä HelMet-kokoelmasta, tässä suora varauslinkki https://luettelo.helmet.fi/record=b2046780~S9*fin. Myös Helsingin kokoelma on nykyään ns. kelluva kokoelma, joka tarkoittaa sitä, että yksittäisen kirjaston kappale jää yleensä siihen kirjastoon, mihin se on palautettu. Tämä nuotti on viimeksi palautettu Oulunkylän kirjastoon. Varaamalla sen saa kuitenkin haluamaansa kirjastoon.
Heikki Poroila |
| Onko brasilialaisen toimittajan ja kirjailijan Paulo Mendes Camposin (1922-1991) sukunimi Mendes Campos vai Campos? |
174 |
|
|
|
Portugalinkielisissä sukunimissä ovat peräkkäin äidiltä ja isältä saadut nimet (espanjankielisissä ensin on isän sukunimi, sen jälkeen äidin). Mendes on äidin sukunimi ja Campos isän. Nämä kaksoissukuimet kirjoitetaan pääsääntöisesti peräkkäin eli Mendes Campos, Paolo on oikea muoto. Toisaalta sekä espanjan- että portugalinkieliset ihmiset käyttävät usein pelkästään ensimmäistä kahdesta, ja joskus joku päättää käyttää vain jälkimmäistä, kuten taidemaalari Pablo Ruiz Picasso. Jos asiasta on epäselvyyttä, kannattaa aina tutkia, miten hakuteokset ovat asian ratkaisseet. Picasson valinta on yleisesti hyväksytty, kuten nimiasioissa muutenkin on tapana. Nimen käyttäjän tahto on vahvempi kuin kielellinen pääsääntö.
Heikki Poroila |
| Näin telkusta joskus ohjelman karhuista ja yhessä kohassa nähdään karhu syömässä ruohoa kuin lehmä. Onko tämä tavallista käytöstä? |
172 |
|
|
|
Kaikki petoeläimet näyttävät ajoittain syövän ruohoa, kuten kotoisat kissat ja koirat. Syytä ei tarkasti tiedetä, mutta oletettavasti eläin saa sillä lailla jotain tarvitsemaan ainesta. Karhu on luonnostaan sekasyöjä, jolle kelpaavat sekä eläimet että marjat ja hunaja.
Heikki Poroila |
| Saisinko Aulikki Oksasen sanat Armas Järnefeltin Kehtolauluun (Berceuse)? Ymmärsin, että ne voidaan toimittaa vain henkilökohtaisina. |
466 |
|
|
|
Aulikki Oksasen sanat Tummuu yö, vain tuuli vaeltaa löytyvät, jos en aivan väärin muista, CD-levyn Yö meren rannalla (Johanna Rusanen-Kartano) liitteestä. Levyn saa helposti varaamalla http://luettelo.helmet.fi/record=b1883978~S9*fin. On myös mahdollista soittaa johonkin niistä kirjastoista, joiden hyllyssä tämä levy on ja pyytää henkilökuntaa skannaamaan liitteessä oleva teksti ja lähettämään se sähköpostitse. Riippuu kirjaston kiiretilanteesta ja teknisestä varustelusta, onnistuuko tämä. Kaikissa ei ole skannereita eli helpommalla päästään, kun levyn varaa itselleen.
Heikki Poroila |
