| Kuinka suuri osa henkilöistä, joilla on Asperger, käyvät armeijan? Olen nimittäin miettinyt sitä, että miten he, joilla se on ollut mutta joilla sitä ei ole… |
3650 |
|
13.8.2018 |
|
Asperger ei ole suora este palveluksen suorittamiselle. Sotilaslääketieteen keskuksen koulutusmateriaaleista käy ilmi että Aspergerin oireyhtymä ja muut autismikirjon oireyhtymät sijoitetaan lähes aina C-luokkaan. Esimerkiksi varusmiespalveluksen aikana E-luokkaan neuropsykiatrisilla diagnooseilla siirtyneistä vain 1-10% suorittaa myöhemmin varusmiespalveluksen normaalisti loppuun. Kuitenkin, motivaation ollessa kova ja oireiden lieviä, B- ja jopa A-luokka ovat mahdollisia.
Lähteitä:
Räisänen, Pekka. Palveluskelpoisuusarviointi mielenterveyden häiriöissä. Sotilaslääketieteen keskus 2018.
Terveystarkastusohje: (TTO). Helsinki: Pääesikunta, logistiikkaosasto, 2012.
|
| Sotilaan kuolipaikka on kenttäsairaala 40. Joukko-osasto 3./JP 4. Kuolinaika 12.8.1944. Missä joukko-osasto oli ja missä kenttäsairaala? Löytyykö kuvaa tuosta… |
461 |
|
13.8.2018 |
|
Jääkäripataljoona 4 vaihdettiin Vuosalmen taistelujen etulinjasta 20.7. alkaen. Seuraavan kuukauden pataljoonalla oli lepoa, huoltopalvelusta ja asekoulutusta selustassa. 3. komppania oli leiriytyneenä Iikkasenmäkeen Viipurin pohjoispuolelle lähelle nykyistä rajaa. 40. Kenttäsairaala oli sijoitettu useisiin kohteisiin. A-osasto siirrettiin 28.7. Hiitolasta Räisälään. Potilasosastoja olivat A I kunnalliskodissa, A II mielisairaalassa ja A III lastenkodissa. B-osasto siirrettiin 3.8. Hiitolasta Kaukolaan, jossa pappilassa oli 50 paikkaa ja kansakoululla 50 paikkaa. Puolustusvoimien SA-kuva-arkistosta löytyy muutama valokuva Räisälän kenttäsairaalasta elokuulta 1944:
https://finna.fi/Record/sa-kuva.sa-kuva-125780
https://finna.fi/Record/sa... |
| Kotimaisessa elokuvassa "Punahousut" v. 1939 mm. Kullervo Kalskeella ja Ville Salmisella on valkoinen univormutakki, joka näyttäisi m/39:ltä. Kaikkien… |
469 |
|
2.8.2018 |
|
Kyseessä vaikuttaisi olevan 1939 käyttöön otettu vapaaehtoinen ja omakustanteinen helletakki. Puolustusministeriön intendenttiosaston virkapukuja koskevassa kiertokirjeessä 30.5.1939 sen kuvataan olevan "päällystön, paitsi kadettien, vapaaehtoinen vaatekappale maavoimissa ja rannikkotykistössä". Helletakin materiaali oli kermanväristä, kutistettua liinakangasta. Helletakin käyttö oli sallittua toukokuusta syyskuuhun virasto- ja esikuntapalveluksessa, arkioloissa palveluksen ulkopuolella sekä vierailupuvussa. Helletakin ohella käytettiin lippalakkia tai kesälakkia ja pitkiä tai ratsuhousuja m/22 tai m/36, sekä ruskeita tai valkoisia käsineitä. Helletakin kanssa ei käytetty vyötä. Petteri Leinon teoksessa Asepuku M/36 helletakkia kuvaillaan... |
| Kantakortista: Henkilö saanut Vm2 10.08.1941 Pky 7/41 sekä Vm1 07.10.1941 Pky 14/41. J.os KrhK/8.Pr. Kiinnostaa tietää… |
2444 |
|
25.7.2018 |
|
Kyseessä on niin sanottu Tuntemattoman sotilaan rykmentti (JR 8), joka toimi kantakortissa mainitulla 8. Prikaatin nimellä ennen jatkosodan alkamista.
Mauno Jokipiin ja Kimmo Sorkon teoksessa "Tuntemattoman sotilaan rykmentti: jalkaväkirykmentti 8:n historia" mainitaan, että elokuun alkupuolella 1941 JR 8:aan lankesi sekä ylennyksiä että ensimmäinen "mitalisade", joka sisälsi 32 ensimmäisen luokan ja 140 toisen luokan Vapaudenmitalia. Yleisinä perusteina olivat taisteluissa osoitettu kunto ja urhoollisuus. Tätä ennen JR 8 oli edennyt divisioonansa kärkirykmenttinä ja oli ollut torjumassa maihinnousuyritystä Lunkulansaaressa.
Edelleen, Petroskoin valtauksen kunniaksi lokakuun alkupuolella rykmentille jaettiin ensimmäisen luokan... |
| Mistä löytyy tietoa koelentäjä Erkki Itävuoresta (1911-2004). |
361 |
|
19.7.2018 |
|
Suomen kansallisbibliografian mukaan Itävuoresta ei löydy elämäkerta- tai muistelmateosta.
Itävuoresta löytyy henkilötietoja kadettimatrikkeleista (esim. Kadettiupseerit 1920-1970 ja Kadettiupseerit 1920-2010), joissa kerrotaan muun muassa Itävuoren upseeriurasta, sotavuosista sekä kunniamerkeistä. Harrastuksiksi mainitaan "palloilu ja purjehdus".
Lisätiedoissa mainitsemassanne Helsingin Sanomien muistokirjoituksessa tuodaan esiin Itävuoren ero Ilmavoimien palveluksesta vuonna 1950. Ilmavoimien koelentotoiminnasta on kirjoitettu useampia historiateoksia, joissa epäilemättä sivutaan myös Itävuorta.
Esimerkiksi:
Laukkanen, Jyrki: Koelentäminen ilmavoimissa : 1918-1957. Tampere : Apali 2011.
Lentovarikon historia 1918-2000. Tampere... |
| Kantakortista: Mikä on oikea lyhenne sekä sen selväkielinen nimi ja missä joukko sijaitsi ko aikana? 18.1.40 PpKK2 9.6.40 5/JR38 22.9.40 2KrhK/II(room) 8Pr 6… |
3900 |
|
9.7.2018 |
|
Kaikkiin kysymiinne joukko-osastoihin (vast.) on löydettävissä selite sekä vähintäänkin todennäköinen sijaintipaikka seuraavasti:
18.1.40 PpKK2 --> Virallinen lyhenne "Pp. Koul. K 2", avattuna Polkupyöräjoukkojen koulutuskeskus 2, sijaintipaikka Turenki (toimintaa myös Hämeenlinnassa ja Forssassa).
9.6.40 5/JR38 --> Virallinen lyhenne "5. / JR38", avattuna 5. komppania / Jalkaväkirykmentti 38, todennäköinen sijaintipaikka Kesälahdella ennen viimeisiä kotiutuksia.
22.9.40 2KrhK/II(room) 8Pr --> Virallinen lyhenne "2. KrhK. / II / 8. Pr.", avattuna 2. kranaatinheitinkomppania / II Pataljoona / 8. Prikaati", sijaintipaikka Ylämylly.
6.6.41 KrhK/8Pr --> Virallinen lyhenne "KrhK / 8. Pr.", avattuna kranaatinheitinkomppania... |
| Joskus puolustushankintoja perusteltiin suomalaisella työllisyydellä! Onko jostain löydettävissä tilastoa viimeisten kymmenen vuoden ajalta… |
230 |
|
20.6.2018 |
|
Hankinnoissa on pyritty kotimaisuuteen silloin, kun se on taloudellisesti ja huoltovarmuussyistä perusteltua. Hankinnan kohteet ovat pääsääntöisesti yhteensopivia kansallisesti ja kansainvälisesti. Se voi tarkoittaa sekä teknisten järjestelmien yhteensopivuutta että toimintatapojen ja -menetelmien yhteensopivuutta. Kansainvälinen tekninen yhteensopivuus toteutetaan yleensä Naton STANAG-vakiointisopimusten kautta. Kotimaiset suorituskyvyt voidaan suunnitella yhteensopiviksi Naton standardien kanssa, ja vientimarkkinoiden ja kansainvälisen yhteistyön näkökulmasta tämä lieneekin järkevää.
Aivan kysytyn kaltaista julkista tilastoa ei valitettavasti ole. Valtion talousarvioesityksen momentilla 27.18 on esitetty puolustusmateriaalihankintojen... |
| Rist(i)lahden taistelu käytiin vuonna 1614. Taistelun muistomerkit ovat sekä Uukuniemellä että Kurkijoella. Etsin lähdeteosta, jossa olisi tämän taistelun… |
199 |
|
11.6.2018 |
|
Taistelusta ei näyttäisi olevan kovin laajoja kuvauksia. Heikki Kuujo kirjoittaa teoksessaan Raja-Karjala Ruotsin vallan aikana (Helsinki 1963) vuosiin 1613-1614 viitaten että ”tiedot sodan tästä vaiheesta ovat vähäiset, eikä edes näiden sotatoimien ajoitus ole kaikilta kohdin selvä.” Kuujon kuvaus kahakasta on melko suppea, mutta teoksissa joihin hän viittaa saattaisi olla enemmän tietoa:
Leinonen, Antti: Vuosien 1609-1617 sodan maininkeja Karjalassa. Laatokan-Karjalan maakuntaliiton vuosikirja II-III, s. 7-19.
Näsi, Valde: Ristlahden taistelun muistomerkkihankeesta. Laatokan-Karjalan maakuntaliiton vuosikirja I, s. 71-77.
Waaranen, Johan E.: Handlingar upplysande Finlands historia under Gustaf II Adolfs tid: 1, 1611-1614. Helsingfors... |
| Olen etsinyt tietoja pappani vaiheista jatko ja talvisodista, Hänen kantakorti minulla on, mutta kaipaisin enemmän , koko tiedosto olisi hyvä. Onko niin,että… |
331 |
|
5.6.2018 |
|
Kantakortista pitäisi käydä ilmi joukko-osastot ja taistelupaikat. Joukko-osastojen digitoitujen sotapäiväkirjojen avulla voi muodostaa paremman kuvan papan vaiheista. Joukko-osastosta saattaa olla myös historiikki. Näitä kannattaa hakea joukko-osaston nimellä esimerkiksi Finnasta. Samaten yksittäisestä taistelusta voi olla olemassa kirja, artikkeli tai opinnäyte. Nämäkin löytyvät melko hyvin Finnan kautta. Yksi vaihtoehto kantakortissa mainittujen paikkojen ja joukko-osastojen tietojen löytämiseen on Kansa Taisteli -lehden arkisto. Papan tiedot voi kantakortin tietojen perusteella lisätä Sotapolku.fi -palveluun, jossa joukko-osaston polusta saattaa olla graafinen esitys. Joitakin melko suppeita henkilötietoja voi olla Suomen rintamamiehet... |
| Isäni oli linnoitustyömaalla sodan aikana, ei löydy sotilaspassia, nyt kysyn missä päin hän oli. |
278 |
|
28.5.2018 |
|
Ensimmäisenä kannattaa tilata kantakortti Kansallisarkistosta:
https://www.arkisto.fi/fi/palvelut/n%C3%A4in-tilaat-kantakortin
Kantakortista käy ilmi koulutus, joukko-osastot ja osanotot taisteluihin. Jos kantakorttia ei löydy, seuraava tutkimisen arvoinen kohde olisi työvelvollisten henkilökortisto:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Kotijoukkojen_esikunta,_ty%C3%B6ve…
Kortista käy ilmi työvelvollisen joukko-osastot, joiden työmaat on mahdollista jäljittää kirjallisuuden tai säilyneiden sotapäiväkirjojen avulla.
|
| Missä sijaitsi kenttäsairaala numero 39 ? |
1042 |
|
16.5.2018 |
|
Kenttäsairaala 39:n A- ja B-osastot siirtyivät sodan aikana rintaman mukana. Esimerkiksi B-osasto toimi sodan aikana seuraavissa paikoissa:
27.6.-7.7.1941: Sulkavan Lohikoski
8.7.-14.8.1941: Ruokolahden Rantalinna
15.8.-26.8.1941: Kirvu
27.8.-8.9.1941: Vuoksenrannan Kaskiselkä
9.9.-5.11.1941: Muolaan Kuusanhovi
6.11.1941-25.1.1942: Muolaan Kyyrölä
27.1.1942-23.3.1944: Uudenkirkon Vanhasaha
30.3.-14.6.1944: Uudenkirkon Patru
15-16.6.1944: Kuolemajärven Iivanala
16-18.6.1944: Viipuri
18-20.6.1944: Vahvialan kirkonkylä
21-25.6.1944: Ylämaan kirkonkylä
25.6.-13.9.1944: Ylämaan Pentin kylä
16.9.-17.11.1944: Miehikkälä, Pitkäkoski
B-osastolla on oma historiikkinsa, ja sekä A- ja B-osaston sotapäiväkirjat on digitoitu ja verkossa... |
| Missä sijaitsi JvKK31 jatkosodan aikana? |
323 |
|
15.5.2018 |
|
Kyseessä lienee Jalkaväen koulutuskeskus 31 (Jv.koul.K 31), joka toimi 3.5.1944-24.7.1944 Haapajärvellä ja Pyhäjärvellä. Sittemmin siitä muodostettiin Jalkaväen koulutuskeskus 22:n III pataljoona.
Koulutuskeskuksen toimintakertomus on säilynyt ja luettavissa verkossa Kansallisarkiston Digitaaliarkistossa, http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=91448 |
| Onko henkilön vuoden 1918 osoitteen perusteella mahdollista päätellä, missä punakaartin osastossa hän tuolloin toimi? Asuinpaikka oli Tokankatu (nykyinen… |
204 |
|
14.5.2018 |
|
Asuinpaikan perusteella osastoa ei oikein pysty päättelemään. Helsingin punakaartin komppaniat muodostettiin pääosin ammattialoittain ammatillisten järjestysosastojen pohjalta. Puhuttiin esimerkiksi kirvesmiesten, vaskiseppien, suutarien, kivityömiesten, hevosmiesten ja rautatieläisten komppanioista. Myös sekakomppanioita oli. Surmansa saaneiden osalta hyvä aloituspiste selvittelyyn on vuosina 1914-22 sotaoloissa surmansa saaneiden nimitiedosto, http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmaetusivu/main. Tuomittujen osalta tieto voisi löytyä esimerkiksi valtiorikos(yli)oikeuden akteista, http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Teema:_Sis%C3%A4llissota_1918#Puna…
Muita lähteitä:
Aunesluoma, J. & Häikiö, M. (1995). Suomen vapaussota 1918:... |
| Mitä tarkoittaa vuoden 1941-1942 sotilaspassissa merkintä: LTO E 9a 10a 2 |
1033 |
|
25.4.2018 |
|
E on palveluskelpoisuusluokka, joka viittaa tarkastustilaisuudessa palveluun kelpaamattomiksi todettuihin, mutta määräajan kuluessa uudelleen tarkastettavaksi määrättyihin.
9a viittaa vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännön perusteella tuberkuloosiin keuhkoissa (Tub. pulmonum). 10a olisi epäiltävä keuhkotuberkuloosi (Tub. pulm. suspecta). 10a:n 2-tarkenne ei esiinny käsillä olevan vuoden 1943 palveluskelpoisuusluokittelussa.
Lähteet:
Lääkärintarkastusohjesääntö (L.T.O.): 1943. [Helsinki]: Puolustusvoimain Pääesikunta, lääkintäosasto, 1943.http://diagnoosikoodit.blogspot.fi/2017/04/s-euraavassa-on-luetteloitu… |
| Haminassa Lupinlahdella oli lentokenttä 13.1-19.3.42 ja Lentolaivue 6 osallistui ennen Suursaaren valtausta tiedustelutoimintaan. Itse valtauksen aikaan… |
260 |
|
19.3.2018 |
|
Teoksessa Hamina, varuskuntakaupunki osa II (Kotka 2006) kerrotaan että Lentolaivue 30:n työkenttä oli aurattu Haminanlahden pohjukasta kaakkoon pistävälle kapealle Lupinlahdelle. Kentän tarkemmasta sijainnista ei löytynyt mainintaa, mutta siitä on muutama ehkä paikan tunnistamista auttava valokuva Kalevi Keskisen ja Kari Stenmanin teoksessa Suomen ilmavoimien historia: 24, LeR 5 : Erillinen lentolaivue, Lentolaivue 36, Lentolaivue 15, Lentolaivue 6, Lentolaivue 30 (Espoo 2004). Keskinen on kirjoittanut Suursaaren taistelun ilmasotatoimista Suomen ilmailuhistorialliseen lehteen myös artikkelin, jossa listataan operaatioon osaa ottaneet ilmayksiköt peräti koneen tarkkuudella. Lähteissä ei ole mainintaa että saksalaiset olisivat ottaneet... |
| Liittenä valokuva. Minkä maan sotilaspuku on miehellä? |
425 |
|
14.3.2018 |
|
Todennäköisesti kyseessä on Suomen ns. vanhan sotaväen sotilaspuku autonomian ajalta. Vastaava asukokonaisuus oli käytössä reservikomppanioilla 1880-1890-luvuilla. Ole Gripenberg kertoo teoksessaan "Finsk krigsmannabeklädnad genom fyra sekler" (WSOY 1966) että kyseiset valkoiset housut olisi tunnettu piimähousujen nimellä ja lakki piirakkamyssynä. Lakkityyppi olisi Gripenbergin mukaan jäänyt pois käytöstä n. vuonna 1892, mikä tarkentaa kuvan ajoitusta.
Finnasta löytyy valokuvia:
https://finna.fi/Record/albumitauki.E4RMYRIonbpPhttps://finna.fi/Record/musketti.M012:HK19491020:7https://finna.fi/Record/musketti_tmk.M20:201615:6https://finna.fi/Record/musketti.M012:HK19700502:385
|
| Haluaisin löytää tietoa Suomessa 40-luvulla olleesta venäläisestä sotavangista. Hän lähti takaisin Venäjälle. Nimi on tiedossa, joskin vain suullisessa, ei… |
489 |
|
20.2.2018 |
|
Suoranaista tietokantaa ei Suomessa olleista venäläisistä sotavangeista ole. Sotavangeista laadittiin sotavankikortit, jotka ovat säilyneet Suomen Punaisen Ristin sotavankitoimiston arkiston yhteydessä. Kortisto on käytettävissä Kansallisarkiston Rauhankadun toimipisteessä, http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Suomen_Punainen_Risti,_Sotavankito…
Uudempaa tutkimusta aiheesta:
Danielsbacka, M. (2013). Vankien vartijat: Ihmislajin psykologia, neuvostosotavangit ja Suomi 1941-1944. Helsinki: [Helsingin yliopisto]. Verkossa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-9353-1
Suolahti, I. (2016). Yhteinen vihollinen, yhteinen etu: Sotavankien luovutukset ja vaihdot Suomen ja Saksan välillä jatkosodan aikana. Helsinki: Helsingin yliopisto. Verkossa https... |
| Eräs asiakkaamme haluaisi tietää onko jossain arkistoa, josta löytyisi omistajan nimen perusteella missä sotahevonen "palveli" sodan aikana? |
360 |
|
9.2.2018 |
|
Helppoa tapaa asian selvittämiseen tänä päivänä ei taida olla. Ottohevosista on pidetty kirjaa, mutta on eri asia mitä asiakirjakokonaisuuksia on säilynyt. Kysyimme neuvoa sotahevosia tutkineelta puolustusvoimien asiantuntijalta. Hänen mukaansa hyvä aloituspaikka olisivat hevosottolautakunnan paperit. Jokaisessa kunnassa järjestettiin yksi tai useampia hevosottoja. Niihin osallistui eläinlääkäri, sotilashenkilöstöä ja kunnan edustajia. Jos on tiedossa missä kunnassa ja suurin piirtein milloin hevonen on otettu palvelukseen, hevosottolautakunnasta voisi löytyä mainintoja joko Kansallisarkistosta tai kunnan arkistosta. Hevosottolautakunnan asiakirjoista voisi selvitä minne ja mille joukolle hevonen on määrätty. Kyseisen joukon asiakirjoista... |
| Kuinka paljon oli toisessa maailmansodassa amerikkalaisia sotilaita Euroopassa? |
383 |
|
5.2.2018 |
|
Kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta, koska määrä vaihteli vuosien mittaan. Yksi luku löytyy John Ellisin teoksesta The World War II databook: the essential facts and figures for all combatants (Aurum Press 1993). Muutama viikko sodan päättymisen jälkeen, 31.5.1945, yhdysvaltalaisia sotilaita oli luoteisessa Euroopassa 3 021 000. Tähän on laskettu mukaan ilmavoimien henkilökunta sekä Iso-Britanniassa ollut henkilöstö, mutta ei esimerkiksi merivoimia. Välimeren alueella, mukaanlukien Italia, henkilöstöä oli 446 000.
Yhdysvaltain maavoimien virallishistoriikissa The Army ground forces : the organization of ground combat troops (Historical Division, Department of the Army, 1947) kerrotaan vahvuusilmoituksiin perustuvaksi luvuksi 30.4... |
| Missä päin Suomea osallistui Pohjanmaan jalkaväkirykmentin "Öfverste Lieutenantens Compagnie" taisteluihin Kustaa III:n aikaisessa sodassa loppukesällä 1789?… |
387 |
|
30.1.2018 |
|
Keväällä 1789 Pohjanmaan rykmentti komennettiin Savon rintamalle vahventamaan eversti von Stedingkin Savon prikaatia. Rykmentti ei aivan ehtinyt ottaa osaa Porrassalmen taisteluun 13.6.1789 pikamarssista huolimatta. Taistelun jälkeen rykmentti asettui puolustukseen Porrassalmelle. Pohjanmaan rykmentin pääosa osallistui Parkumäen taisteluun 21.7.1789. Taistelun jälkeen rykmentti asettui puolustuasemiin Laitaatsillan salmelle. Salmella käytiin vielä Laitaatsillan taistelu 9.10.1789. Savon prikaati asettui talvileiriin 12.11.1789 Parkumäelle ja sen itäpuolisiin kyliin ja Saimaan rannalle. Kirjallisuudesta ei käy tarkasti ilmi missä Gustaf von Numersin komentama everstiluutnantin komppania kulloinkin oli kesän ja syksyn aikana, mutta... |
