| Mistä löydän Angelika sarjan kirjat,ostaen tai lainaten? |
621 |
|
15.6.2016 |
|
Hei!
Sergeanne Golonin Angelika-sarjan kirjat löytyvät hienosti listattuina aiemmasta vastauksesta: http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=e60e2fc1-4a36-49e…
Heilikirjastoista on tällä hetkellä saatavilla kymmenen osaa kahdestatoista. Kirjat löytyvät yleensä varastoista kuntonsa vuoksi, koska uusia painoksia ei ole aikoihin saatu. Kaksi meiltä puuttuvaa osaa voi tilata kaukolainaksi muualta Suomesta.
Antikvariaateista Angelikoja näyttäisi vielä löytyvän vaihtelevasti, joten yritämmepä täydentää myös omaa Heili-kokoelmaamme kattamaan koko sarjan.
|
| Teemme teatterikäsikirjoitusta Suomen Inkeriläisten tilanteesta 20-60 lukujen aikana. Pohjatyötä tehdessä vastaan tuli nimenä " Kirjassalon hymni". Nyt… |
496 |
|
11.4.2016 |
|
Etsimme hymniä Carelica-kokoelmastamme, jossa on materiaalia myös inkeriläisistä. Valitettavasti sieltä ei löytynyt "Kirjassalon hymniä". Kirjasalo sijaitsi Pohjois-Inkerissä, ja on olemassa Pohjois-Inkerin hymni (hymni mainitaan Kirjasalon historiassa), mutta tästäkään ei painettua tekstiä löytynyt.
Voisitte tiedustella asiaa Suomen Inkeri-liitosta http://www.inkeriliitto.fi/ lisäselvityksiä varten.
|
| Voisinko saada Ilkka Remeksen tämänhetkisen tuotannon kaikki teokset ilmestymisjärjestyksessä? |
3012 |
|
29.3.2016 |
|
Ilkka Remes, aikuisten kirjat
Pääkallokehrääjä, 1997
Karjalan lunnaat, 1998
Pedon syleily, 1999
Ruttokellot, 2000
Uhrilento, 2001
Itäveri, 2002
Ikiyö, 2003
Hiroshiman portti, 2004
Nimessä ja veressä, 2005
6/12, 2006
Pahan perimä, 2007
Pyörre, 2008
Isku ytimeen, 2009
Shokkiaalto, 2010
Teräsleijona, 2011
Ylösnousemus, 2012
Omertan liitto, 2013
Horna, 2014
Jäätyvä helvetti, 2015
|
| Mistä nimi Alviina tulee ja milloin hän viettää nimipäiväänsä? |
2584 |
|
14.3.2016 |
|
"Alviina on muunnos nimestä Alfiina, jonka alkuperäksi on esitetty Adolfiinaa ja miehennimeä Alf.
Suomessa Alviinaksi on nimitetty tyttöjä pääasiassa 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa. 2000-luvun alussa nimen kannatus oli pienoisessa kasvussa, joskin se oli edelleen hyvin harvinainen. Myös kirjoitusasut Alvina, Alfiina ja Alfina ovat harvinaisia. Aikoinaan nimen kansanomaisia muotoja olivat muun muassa Alvi, Alva, Fiina, Fiinu, Iina, Viina ja Viinu." Lähde: Anne Saarikalle, Johanna Suomalainen: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, 2007, s. 31.
Nimipäivästä Helsingin kaupunginkirjasto on vastannut 15.9.2010 vastaavaan kysymykseen näin: "Alviinalla ei yksinkertaisesti ole virallista nimipäivää eikä ole sellaista ollutkaan. Nimeä ei... |
| Mistä voisi löytyä nuotit kappaleisiin; Etkö voisi alkaa uudelleen (Laila Kinnunen) ja Kuihtuu ruusu kauneinkin ( Anneli Mattila?) |
933 |
|
7.3.2016 |
|
Nuotti Laila Kinnusen kappaleeseen löytyy ainoastaan JAPA musiikkiarkistosta Helsingistä: "Collazo, Bobby (säveltäjä) : Etkö voisi alkaa uudelleen". Nuottia ei voi lainata, mutta siihen voi tutustua paikan päällä. Osoite on: Sörnäisten rantatie 25, 00500 Helsinki, sähköpostiosoite: info@musiikkiarkisto.fi.
Anneli Mattilan kappaletta "Kuihtuu ruusu kauneinkin" ei valitettavasti löydy nuottina.
|
| Mistä nimi Majamaa tulee ja millä alueella se on ensin esiintynyt? |
342 |
|
22.2.2016 |
|
"Majamaa-nimiset paikat ovat voineet saada nimensä paitsi nuotta- ja kalamajoista myös karja tai metsämajoista. Kankaanpäässä on Majamaan talo ollut Majalahden torppana, toinen samanniminen on lohkottu Majamäestä. Talon- ja sukunimenä Majamaa on satakuntalainen, joskin nimeä esiintyy jonkin verran muuallakin. Esim. Thomas Majama 1794 Suodenniemi, Henric Majama 1824 Hämeenkyrö, Thomas Majamaa 1850 Alavus. Satakuntalainen on myös Majanmaa (53), esim. Matts Majanmaa 1794 Ikaalinen, Israel Majanmaa 1824 Parkano."
Uusi suomalainen nimikirja, 1988, s. 528.
|
| 2 Y's U R 2 Y's U B I U R 2 Y's 4 Me! |
422 |
|
24.11.2015 |
|
Lähettämäsi viestihän ei ole varsinainen kysymys, haluatkohan siihen selvennystä vai testaatko hoksaako kirjastonhoitaja? ;)
2 Y's U R 2 Y's U B I U R 2 Y's 4 Me! -akronyymin voisi kääntää seuraavasti:
Too Wise You Are, Too Wise You Be, I See You Are Too Wise for Me
(vaikkakin kirjainlitaniasta puuttuu tuo yksi C välistä.)
Tämän kaltaiset lyhennelmät ja akronyymit ovat kovasti yleistyneet netin keskustelupalstoilla ja tekstiviesteissä, ovathan ne nopeita kirjoittaa.
|
| Ahti Sonnisen Jouluhymnin, Rauhaa, vain rauhaa kellot ne soi, on joskus sovittanut E. Soimela. Kuka hän mahtaa olla ja miltä ajalta? |
1253 |
|
4.11.2015 |
|
Director cantus E. Soimela eli Eino Rafael Soimela (ent. Stenros) syntyi 9.3.1903 (Uusikaupunki) ja kuoli 5.1.1987. Hän toimi urkurina Porissa (1929) ja kanttoriurkurina Mynämäellä (1930), Mietoisissa (1930-38) ja Karkkilassa 30 vuoden ajan (1938-68), jonka jälkeen jäi eläkkeelle. Soimela sävelsi ja sovitti musiikkia, etupäässä hengellistä vokaalimusiikkia. Lähteet: Suomen kirkkomuusikot Finlands kyrkomusiker 2000 ja Suomen musiikin historia: Kirkkomusiikki, 2004. sekä Suomen teologit ja kirkkomuusikot, 1974.
|
| Miksi konsolipelien kohdalla lukee hyvin pitkään "hankinnassa" (vaikka ne ovat jo ilmestyneet ja kaupoissa myynnissä), kun taas kirjat (esim. uutuuskirjat)… |
622 |
|
20.10.2015 |
|
Suurin syy pelien hitaampaan tuloon kirjastoon lienee toimittajan tilaa-toimita -ketjussa, sillä toimittajat eivät pidä kovin suuria varastoja. Myös pelien toimittajat siis tilaavat pelit kirjastojen tilauksien mukaan ja odottavat niiden saapumista, sen jälkeen lähtee paketti kirjastolle. Joskus pelien erät ovat pieniä, ja pelit saattavat olla tavarantoimittajalta lopussa, vaikka kaupoissa samoja pelejä hyllyssä onkin.
Myös pelien luetteloinnissa on joskus viivettä. Jos kirjastojen käyttämällä luettelointipalvelu BTJ:llä ei ole valmista tietuetta pelistä, kun luettelointia aloitetaan, kirjastot luetteloivat tuotteen itse.
Tämän lisäksi pelejä vielä tilataan selvästi harvemmalla aikataululla kuin kirjoja.
|
| Saako jostain tiedon, mikä on ollut kirjan painosmäärä? ISBN-keskukseen kai määrä ilmoitetaan, mutta näkeekö sen tai voiko sitä kysyä jostain? |
1483 |
|
28.9.2015 |
|
Tiedon painosmäärästä saa varmimmin teoksen kustantajalta tai kirjailijalta. Erillistä rekisteriä ei ole. Tekijänoikeuslaissa määritellään, että yksittäisen painoksen suuruus saa olla enintään 2000 kappaletta.
|
| Onko teillä tietoa siitä, ketkä olivat keisarinna Maria Feodorovnan Lappeenrannan-vierailullaan v 1885 saaman soutuveneen soutajattaret? Neljä heistä on… |
617 |
|
3.8.2015 |
|
W. Mainowin vuonna 1886 julkaistusta vihkosesta, "heidän keisarillisten majesteettiensä käynti Suomessa", löytyy tarkka kuvaus vierailusta. Peränpitäjänä oli Emilia de Bont. Soutajina olivat Hanna Andersin, Ida Aalberg, Ellen Troil, Helmi Stenbäd, Emmi Kandelin, Anna Juttila, Alma Anger ja Lydia Haaranen (s. 36).
|
| Mistä saisin sanat "Lumikki ja seitsemän jätkää"- elokuvassa Veikko Lavin esittämään lauluun "Seitsemän miest' oli korvessa meitä jne..." |
724 |
|
13.7.2015 |
|
Kyseessä on Lauri Jauhiaisen sävellys ja sanoitus "Lumikki ja jätkät" vuodelta 1952. Valitettavasti näyttää kansallisbibliografia Violan perusteella, että laulusta ei ole koskaan julkaistu nuottia, josta ne sanatkin saisi. Myöskään netistä en löytänyt tämän laulun sanoja, joten todennäköisesti ne täytyy kirjoittaa muistiin äänitettä kuunnellen.
Heikki Poroila
|
| Etsiskelen sadun kirjoittajan nimeä. Sadun olen lukenut tätini vanhasta koulukirjasta ja sen nimi oli muistaakseni "pekka pikkaraisen ilmapallomatka" Tai … |
808 |
|
17.6.2015 |
|
Satu Pekka Pikkaraisen lentomatka löytyy kirjasta Lasten oma aapinen vuodelta 1958. Tekijöinä ovat Urho Somerkivi, Hellin Tynell ja Inkeri Airola. Uudistettu painos on vuodelta 1967, näköispainos tästä v. 2001. Aapisen tekstistä ja sisällysluettelosta ei ilmene tämän kyseisen sadun kirjoittajaa tarkemmin. Kustantajan eli Otavan kautta voit pyytää tarkempia tietoja kirjoittajista.
|
| Mistä nimi Vanhanen tulee? |
236 |
|
23.3.2015 |
|
Mikkosen ja Paikkalan Sukunimikirja arvelee nimen voineen kehittyä sukunimeksi alkujaan henkilökohtaisesta lisänimestä, esim. wanha Antti. Taustalla voi olla myös Vanha-alkuinen paikannimi.
|
| Mistä nimeni Jaana tulee? |
309 |
|
23.3.2015 |
|
Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja kertoo Jaanan olevan lyhennelmä Marjaanasta. Virossa Jaanaa pidetään Johannan muunnoksena. Johanna puolestaan on Johanneksen sisarnimi. Hebreankielessä nimien merkitys on: Jahve on osoittanut armonsa, Jumala on armollinen.
|
| Muistaako/ tietääkö kukaan lasten kirjaa missä maailmasta hävisi värit. Jotkut sivut olivat oranssiset, jotkut harmaat jne. En muista kirjan nimeä, mutta… |
1036 |
|
4.10.2014 |
|
Hei!
Ainakin yksi ehdokas kirjaksi voisi olla Ellen Niitin kirja Ihmeellinen maalari. Tästä löytyy lisätietoa Helsingin kaupunginkirjaston sivuilta, jossa on mahdollisesti samaa kirjaa kyselty:
http://www.kysy.fi/kysymys/hyva-kirsti-1970-luvulla-meilla-oli-kirja-ni…
Toisena ehdokkaana voisi olla Mauri Kunnaksen Riku, Roope ja Ringo : värikäs päivä (1986), joka näyttää tältä:
http://maurikunnas.net/teokset/kuvakirjat/riku-roope-ja-ringo-varikas-p…
Jospa näistä tärppäisi!
|
| Eikö Lappeenrannan kirjaston nettisivuilla ole enää ohjelmaa, josta näkee haettavan teoksen tiedot? Aiemmin siellä oli hakutoiminto, jossa näkyi onko teos… |
474 |
|
21.8.2014 |
|
Tervehdys,
uusi Heilikirjastojen verkkokirjasto löytyy vaikkapa Googlella hakemalla "Heilikirjastot". Lappeenrannan kirjaston etusivulla on myös tuo verkkokirjaston avaava Heilikirjastot-linkki. Lappeenrannan lisäksi kimpassa on nyt mukana seitsemän muuta eteläkarjalaista kirjastoa(Luumäki ei ole mukana).
Kuten entisessäkin järjestelmässä teoksia voi hakea esiin ja saada selville niiden sijainnit kussakin Heilikirjastossa. Pikahakuikkuna on punaisella kehystettynä sivun yläreunassa ja sen alapuolelta on valittavissa Laajennettu haku. Laajennetussa haussa voi tehdä muutamia valintoja, hakea esimerkiksi vain DVD-levyjä.
Jos teoksen oikealla puolella näkyy vihreällä teksti Saatavissa, on kuitenkin tarkistettava, missä kirjastossa teos on... |
| Mitä luettavaa suosittelette pian 11-vuotiaalle pojalle, joka lukee mielellään jos aihepiiri kiinnostaa. Kiinnostavia kirjoja ovat olleet mm. Goosebump-sarja,… |
3962 |
|
3.7.2014 |
|
Suosittelemme jännityskirjoista Anna Janssonin Emil Wern tutkii -sarjaa, jossa päähenkilönä on 11-vuotias poliisin poika Emil, joka itsekin kokeilee etsivän uraa.
Musta kaista -sarjassa on useiden suomalaisten kirjailijoiden jännityskirjoja.
Nemo Rossin kirjat yhdistävät arkeologian ja seikkailun.
Eoin Colferin Artemis Fowl on mukaansatempaava jännityssarja, jossa on myös fantasiaelementtejä.
Louis Sacharin Paahde on erinomainen nuortenkirja sekin.
Derek Landyn jännityskirjasarjassa Keplo Leutokalma päähenkilönä on luurankoetsivä.
Huumori on pääosassa Jeff Kinneyn Neropatin päiväkirja -sarjassa, jossa tarina etenee sarjakuvamaisesti.
Kirsti Kurosen Vili Voipio -sarjassa päähenkilönä arkipäivän komiikkaa kohtaa kuudesluokkalainen poika.... |
| Mistä löytyy Etelä-Karjalan Heili-kirjastojen HINNASTO? |
552 |
|
22.4.2014 |
|
Heili-kirjastoihin kuuluu 9 kunnankirjastoa, joilla kaikilla on omat maksunsa. Maksuja yhtenäistettiin joulukuussa 2013, kun Heili-kirjastot muodostettiin, mutta joitakin eroavaisuuksia varmasti vielä on kuntien kesken. Maksut löytyvät kunkin kunnankirjaston kotisivuilta. Lappeenrannan maakuntakirjaston maksut on kirjaston kotisivuilla kohdassa Palvelut A - Ö / Maksut. (http://www.lappeenranta.fi/Suomeksi/Palvelut/Kirjasto/Palvelut-A-O/Kirj…)
|
| Teen gradua liikkuvien hyvinvointipalveluiden tietotarpeista. Etsin sopivia asiasanoja? Kyseessä on teemahaastattelun menetelmällä toteutettu ja Chun Wei Choon… |
532 |
|
17.3.2014 |
|
Lappeenrannan tekinillisessä yliopistossa on tehty esimerkiksi vuonna 2012 liikkuvia hyvinvointipalveluja käsittelevä Laura Vainikan diplomityö Liikkuvien palveluiden rooli osana hyvinvointipalvelujen tuottamista. Tiedekirjaston tietokantaan tätä on kuvailtu asiasanoilla peruspalvelut,lähipalvelut,hyvinvointi,liikkuvuus ja tieto- ja viestintätekniikka. Näistä asiasanoista on varmasti sinullekin apua.
Tietotarpeisiin liittyen käytetään asiasanaa tiedontarve.
Tsemppiä gradun tekoon!
|
Kysy kirjastonhoitajalta
