| Suomelta vietiin maita, koteja. Miksi sotakorvaukset? |
1345 |
|
|
|
Sotakorvauksia maksaa sodan hävinnyt maa voittaneelle maalle. Suomen sotakorvauksista Neuvostoliitolle säädettiin vuoden 1944 välirauhansopimuksessa.
Suomen sotakorvauksien arvoksi sovittiin 300 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria, mutta niitä ei maksettu rahana vaan tavaroina (puutavaratuotteina, paperina, laivoina, erilaisina koneina jne.). Viimeiset sotakorvaukset Suomi maksoi vuonna 1952.
Korvaukset rasittivat Suomen kansantaloutta jälleenrakennuksen aikana huomattavasti, mutta siitä huolimatta Suomi oli maailman ainoa maa, joka maksoi sille määrätyt sotakorvaukset täysimääräisinä. Tästä seurasi arvostava lisänimi "Maa, joka maksoi velkansa".
Lähteet ja lisätietoa:
Jukka Vesterinen: Suomen sotakorvaukset 1944-1952 (Alfamer, 2012)
Suomen... |
| Tiedustelisin löytyykö sukunimestä Dyring mitään tietoa. Isoisäni-isä on ollut suvun vanhimpien kertoman mukaan sukunimeltään Dyring ja se on muutettu… |
456 |
|
|
|
Hei!
Valitettavasti sukunimestä Dyring löytyy suhteellisen vähän tietoa. Väestörekisterikeskuksen mukaan sukunimi olisi edelleen käytössä kuudella ihmisellä Suomessa. Suomen sukututkimusseuran HisKi-tietokanta löytää myös jonkin verran Dyringeja historiankirjoista mm. Urajärveltä, Halikosta ja Kemiöstä, joskaan kenenkään heistä tiedot eivät sijoitu mainitsemaasi ajankohtaan.
Geneanetin mukaan Dyring -sukunimeä esiintyy lähinnä Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa, yleisin se on ainakin tällä hetkellä Ruotsissa. Yhden näkemyksen mukaan Dyring olisi Doring -sukunimen johdannainen ja anglosaksista alkuperää 600-luvulta ja kantamuodossaan joko "Deor" tai "Dyre" tarkoittaen rakasta tai rakastettua. Jää kuitenkin vielä mysteeriksi ovatko muinaiset... |
| Mistä löydän seuraavat nuotit: Pinetop Smith: Pinetop`s boogie woogie Pete Johnson: The dive bomber boogie Sammy Price: Goin´ back home Pete Johnson: Shuffle… |
364 |
|
|
|
Pinetop Smith: Pinetop`s boogie woogie kappaleen nuotit on nuottijulkaisussa Todd Lowry: Best of blues piano ja se on saatavilla Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmassa.
Muihin kysymiisi kappaleisiin ei löydy nuottia Keski-kirjastoista eikä muistakaan suomalaisista kirjastoista.
Voit varata yllämainitun nuotin kirjautumalla kirjastokortillasi (+ salasana) KESKI verkkokirjastoon(www.keskikirjastot.fi) tai soittaa musiikkiosaston numeroon: 014-2664115.
|
| Löytyisiköhän jostain runoa apteekista tai apteekkarista? |
1354 |
|
|
|
Apteekki tai apteekkari löytyy esim. seuraavissa runoissa:
Helen Dunmore: Päivystävä apteekki (The Night Chemist, suom. Jyrki Kiiskinen) teoksessa Kuuna päivänä : englantilaista, skotlantilaista ja irlantilaista nykyrunoutta (WSOY, 2003)
Jukka Itkosen riemastuttava Apteekki lasten runokirjassa Kaupunkiretki (Kirjapaja, 2011), Uudenkaupungin murteella kirjoitettu Aptekin täti Heli Laaksosen kokoelmasta Pulu uis (Sammakko, 2000)
Veijo A. Määttänen: Apteekki auttaa
et-lehti, runoarkisto internetissä
http://www.etlehti.fi/artikkeli/runoarkisto/apteekki_auttaa_0
Lisäksi Juha Vainion laulu Apteekin ovikello löytyy esim. Youtubesta,
https://www.youtube.com/watch?v=Kb36mc8wwGY
|
| Valtioneuvoston asetuksessa kirjastoista (pykälässä 4) sanotaan, että: "ammatillinen perustutkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään… |
841 |
|
|
|
Kirjasto- ja informaatioalalla työskentelevillä voi olla hyvinkin vaihteleva koulutustausta. Sinulla on jo ammatillinen perustutkinto, johon varmasti löytyy täydennyskoulutusta, sen mukaan millaista työtä haet. Eri kirjastoilla on omat vaatimuksensa haettavan viran tai toimen mukaan. Esimerkiksi Tampereen kaupunginkirjaston nettisivuilla kuvaillaan henkilöstöä näin:
http://kirjasto.tampere.fi/tietoa-meista/henkilokunta/
Opetusministeriön sivuilla kerrotaan kirjastoalan pätevyysvaatimuksista ja opiskelupaikoista:
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi
Kirjastot fi –sivustolta löytyy myös tietoa alalle kouluttautumisesta:
http://www.kirjastot.fi/fi/kirjastoala/opiskelu/
Aiheesta löytyy useita Kysy... |
| JKL:n kirjastojen sivuilla kerrotaan, että pääkirjastolla voi varata käyttöön DVD-laitteita katselua varten, mutta katsoa voi vain sellaisia videoita, joita… |
534 |
|
|
|
Keskikirjastojen verkkokirjastossa voi tehdä haun sanalla esitysoikeus. Hakutuloksessa olevien elokuvien teostiedoista löytyy tuo tärkeä maininta nimeä klikkaamalla. Ks. teostiedot elokuvasta "Kultainen vasikka".
https://www.keskikirjastot.fi/web/arena
Lisäksi voi katsoa Jyväskylän pääkirjaston M & M Viihdepalvelulta hankkiman elokuvalisenssin piiriin kuuluvien maahantuojien ja tuottajien elokuvia.
Vuosilupa kattaa tuhansia elokuvia amerikkalaisten, eurooppalaisten sekä pohjoismaisten elokuvien tärkeimmiltä maahantuojilta ja tuottajilta: Atlantic Film, Buena Vista International, Columbia Tristar Pictures, Hollywood Pictures, Pixar, Touchstone Pictures, Sony Pictures, Walt Disney Pictures ja Warner Bros. Ja nyt myös Paramount Pictures... |
| Etsin nimeä lapsille/nuorille suunnatulle historia-aiheiselle kirjalle, todennäköisesti 90-luvulta. Kirjoja oli itse asiassa käsittääkseni sarjassa kaksi,… |
322 |
|
|
|
Kiitos kysymyksestä.
Kirjat voisivat olla Aikojen takaa 1: Suomen historian lukukirja ja Aikojen takaa 2: Yleisen historian lukukirja. Kirjat ovat 90-luvulta ja sisältää mm yksittäisten ihmisten tarinoita. Suomen historian lukukirjassa on tarina perunan Suomeen tulosta Pommerin sodasta, joulu Raaseporin linnassa.
Miltä vaikuttaa, onkohan nämä kaipaamasi kirjat?
|
| Löytyykö netistä maksutonta karttaa, josta näkisi Laatokan veden syvyyden eri alueilla? Löytyisikö jostain kirjaston kirjasta? |
599 |
|
|
|
Hei,
Laatokan syvyyskarttaa voit tarkastella netissä Suomen Maantieteellisen Seuran sivuilla (http://www.geography.fi/11-suomenlahden-ja-laatokan-syvyyskartta-%E2%80…) ja fyysisenä kopiona Laatokan eri alueiden syvyydet selviävät Juha Taskisen kartasta Laatokan seitsemän merta (1998), joka on näköispainos vuodelta 1935.
|
| Minulla olisi suuri tarve saada käsiini Valtiosääntöoikeus -kirja, Jyränki 2012. Osaisitteko löytää sellaisen ja toimittaa minulle etälainaan? Minulla on Keski… |
489 |
|
|
|
Hei! Etsimäsi teos löytyy Keski-kirjastojen kokoelmasta, mutta kaikki 3 kappaletta ovat tällä hetkellä lainassa ja pari varaustakin on jonossa. Myös Jyväskylän yliopiston kirjaston sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjaston lainakappaleet ovat lainassa tällä hetkellä.
Oman kuntasi kirjaston kaukopalvelun kautta voit tilata teoksen kaukolainaan:
kaukopalvelu: 044 459 8619 / kaukopalvelu@saarijarvi.fi
|
| Voiko putoavalta esineeltä hypätä ylöspäin, esimerkiksi isolta putoavalta kiveltä toiselle? (näin tehdään piirretyissä, elokuvissa ja videopeleissä) -Kun… |
936 |
|
|
|
näyttäisi siltä, että kyseinen hyppy ei ole mahdollinen fysiikan lakien mukaan. Eli hyppääjä ei pysty muodostamaan sellaista voimaa, millä hän saisi ponnistettua itsensä ylöspäin.
https://answers.yahoo.com/question/index?qid=20100419130044AATd18q
http://www.quora.com/Can-someone-jump-from-falling-objects-towards-anot…
https://en.wikipedia.org/wiki/Free_fall
|
| Olen juuri saanut luetuksi teoksen "Illallinen vampyyrin kanssa" jonka kirjoittaja on nimeltään Abigail Gibbs. Olen selaillut nettisivustoja ja huomannut,… |
1818 |
|
|
|
Hei!
Abigail Gibbsin kirjasarjaan The Dark Heroine on tosiaan ilmestynyt jatkoa. Toinen osa Autumn Rose on jo ilmestynyt, kolmannen osan kerrotaan kirjailijan verkkosivuilla (http://www.abigailgibbsauthor.co.uk/) ilmestyvän vuonna 2015. Mahdollisiin tuleviin suomennoksiin toisesta tai kolmannesta osasta en ikävä kyllä löytänyt mistään viitteitä.
Sarjan toinen osa Autumn Rose (Kieli: englanti) löytyy tällä hetkellä Turun kaupunginkirjaston kokoelmista, Helmet (Espoon, Helsingin, Vantaan ja Kauniaisen kaupunginkirjastot) tarjoaa teosta e-kirjana. Tilaan sarjan kaksi ensimmäistä englanninkielistä osaa nyt myös tänne Jyväskylään, joten pian ne löytyvät myös Keski-kirjastojen (www.keskikirjastot.fi) kokoelmista.
|
| Olen kiinnostunut kangaspuilla kutomisesta. Mitä kirjoja suosittelisitte aiheesta? Esim. matonkuteiden leikkaamisesta olisi hyvä saada neuvoja. |
1026 |
|
|
|
Kiitos kysymyksestä!
Perusteoksia kankaankudonnasta suunnittelusta, loimen luomisesta, niisimisestä, sidonnasta ja kutomisesta löytyy kyllä. Laila Lundellin Suuri kudontakirja on selkeästi kuvitettu teos, jossa käydään läpi kankaankudonnan perusteet. Kirjasta löytyy tietoa myös kankaankudontaa pidempään harrastaneelle.
Arja Hauhian Kankaita kutomaan. Kankaankudonnan oppikirja harrastajille. On myös alan perusteos.
Kuteen leikkaaminen mainitaan teoksissa. Elina Hassin kirjassa Räsymatto Nostalgiaa ja nykyaikaa kuteiden leikkaamisesta on oma lukunsa.
Aiheesta on paljon kirjoja. Saat kaikki Keski-kirjastojen kokoelmassa olevat kirjat tekemällä haun asiasanalla kankaankudonta.
Halutessasi voit myös katsoa alan kankaankutojan idealehteä... |
| Suosikki lehdessä oli joskus -70 luvun lopulla runo, jonka haluaisin löytää. Onko se mitenkään mahdollista, onko näitä lehtiä säästetty? |
718 |
|
|
|
Hei!
Jyväskylän kaupunginkirjastossa ei ole varastoitu 1979-luvun Suosikkeja. Jyväskylän yliopiston vapaakappalekokoelmassa on Suosikkeja vuodesta 1961 lähtien. Lehtiä ei saa lainaksi, mutta niitä voi pyytää kirjastossa luettaviksi.
|
| Mistä tulee sana "osoite" sekä "avio"? |
757 |
|
|
|
Sanojen alkuperää voi tutkia etymologisesta sanakirjasta.
Sana 'osoite' on johdettu verbistä 'osoittaa'. Elias Lönnrot otti sen käyttöön merkityksessä 'osoitus, näyte, viite'. Nykymerkitys on ollut sanakirjassa ensi kerran vuonna 1853.
Sanaa 'avio' on kysytty aikaisemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Vastaus ja käyty keskustelu löytyy Hakemistosta asiasanalla 'avioliitto'.
http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=cf0642a1-5b…
Lähteitä:
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOYpro, 2009)
Meri, Veijo: Sanojen synty (Gummerus, 2002)
http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/asiasanahakemisto/
http://www.suomisanakirja.fi/
|
| On 6 punaista, 12 sinistä, 18 vihreää helmeä. miten lasketaan montako eri vaihtoehtoa saadaan kaulaketjuja, pitää käyttää kaikkia helmiä. Toinen luku 12… |
1037 |
|
|
|
Hei,
kysymys vaatii sen verran matemaattista osaamista, että neuvon ottamaan yhteyttä Jyväskylän yliopiston matematiikan ja tilastotieteen laitokseen:
https://www.jyu.fi/maths/henkilosto
|
| Laske kaikki luvut yhteen. Ei ole missään nimessä yhtälön ratkaisu. Miten on saatu luku 875 luvuista (8-4)*5-3-2*4/(7-5)-(18-7*2)*0=875 Mikä luku saadaan… |
604 |
|
|
|
Tuo yhtälö ei taida toimia mitenkään, että siitä saataisiin 875 tulokseksi. Noissa kaavoissahan on luvun ero kohdassa 2*4/(7/5) ja 3*4/(7-5), lienee kirjoitusvirhe, eikä se varsinaisesti vaikuta asiaan. Vastauksena todettakoon, että en ole matemaatikko, mutta kaavasta näyttäisi tulevan summaksi: ensimmäinen kaava 13 ja toinen kaava 11. Eli 875 tulosta ei saada.
|
| Ryhmäperhepäiväkoti Touhutupa kaipaa lauluja, jotka alvat sanoin; - Aamu jo on, linnut mun herättää - Aurinkoinen armas sateilee, lempeästi hymyilee |
2222 |
|
|
|
Harri Setälä on säveltänyt ja sanoittanut kappaleen nimeltä ”Aurinko” ja se alkaa sanoilla: ”Aamu jo on, linnut mun herättää”. Nuotinnos löytyy teoksesta ”Olin laulukirja” (Markku Kaikkonen, Ritva Ollaranta, Maija Simojoki, Satu Sopanen ; ISBN: 951-1-15555-5.) Kyseistä nuottia on saatavilla useasta KESKI-kirjastosta, aineistonhaku ja varauksen teko osoitteessa: www.keskikirjastot.fi
”Aurinko” on julkaistu v. 2005 CD-levyllä: Lauluvarpuset (esittäjä): 15 vuotta. Levyä ei ole KESKI-kirjastoissa, mutta se on lainattavissa Lappeenrannan pääkirjaston lasten- ja nuortenosastolta. Kaukolainapyynnön voitte tehdä omassa kirjastossanne.
Alkusanat ”Aurinkoinen armas säteilee, lempeästi hymyilee” ovat Sofie Litheniuksen laulusta ”Päivänsäde”.... |
| Etsin lasten- ja nuortenkirjoja, joissa suomalainen lapsi muuttaa ulkomaille. Voisitko auttaa? |
1981 |
|
|
|
Hei!
Lasten kuvakirjoissa ulkomaille muuttaminen on aiheena esimerkiksi kirjoissa Elina vieraalla maalla, Jason muuttaa maasta sekä Anni ja Lasse. Jukka Laajarinteen kuvakirja Elina vieraalla maalla kertoo Elinasta, joka on perheineen muuttamassa kahdeksi vuodeksi ulkomaille. Camilla Mickwitzin kirjassa Jason muuttaa maasta Jason ja äiti muuttavat ulkomaille äidin jäätyä Suomessa työttömäksi. Jason aloittaa uudessa kotimaassaan päiväkodin ja huomaa, että kaikki puhuvatkin jotain vierasta kieltä. Kuinka uusi kieli opitaankaan? Libby Gleesonin kirjassa Anni ja Lasse Anni muuttaa pois Lassen luota, toiselle puolelle maailmaa.
Suomi taas on uusi kotimaa Iranista muuttavalle pojalle Sanna Pelliccionin kirjassa Onni-poika saa uuden ystävän.... |
| Mitä taajuuksia ihmisen korva voi erottaa? Miten nämä taajuudet eroavat eri eläinlajeilla? |
4114 |
|
|
|
Äänentaajuus ilmoitetaan värähdyksinä sekunnissa, ja sen yksikkö on hertsi (hz). Ihmiskorva pystyy parhaassa tapauksessa erottamaan 20-20 000 hertsin taajuuksia. Tarkimmin ihmisen korva aistii puheäänen taajuuden, joka on 300-3 400 hertsiä. Kuulokyky heikkenee iän myötä, minkä vuoksi vanhojen ihmisten on usein vaikea kuulla korkeita ääniä.
Ihmisen kuuloaisti on melko tarkka, mutta monilla eläimillä kuulo on vielä tarkempi. Esimerkiksi lepakot pystyvät kuulemaan jopa 150 kilohertsin taajuuksia eli hyvin korkeita ääniä. Toisena ääripäänä taas on myyrä, jonka kuuloalue ulottuu vain yhden (1) hertsin ääniin eli hyvin matalalle.
Tässä vielä pari esimerkkiä eläinlajien kuulolaajuuksista: koira 70-100 000 hZ, lammas 42-125 000 hZ. Linnuista... |
| Mitä tarkoittaa nimi Maire Anneli |
1545 |
|
|
|
Anneli on hyväily tai kutsumamuoto Annasta ja Annesta. Anna on kreikkalainen muoto heprean nimestä Hannah (armo). Anne on Annan rinnakkaismuoto. Maire tulee Kalevalassa esiintyvästä sanasta mairea, joka tarkoittaa ihanaa ja suloista. Joissakin murteissa myös armasta. Lähteet: Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava; Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY.
|
Kysy kirjastonhoitajalta
