| Teen koulutehtävää ja pitäisi selvittää mitä palveluja kirjastot tarjoaa näkövammaisille? |
290 |
|
|
|
Kuntien kirjastojen aineistosta ainakin äänikirjat ja musiikki sopivat näkövammaisille. Monet kirjastojen tapahtumat, vaikkapa lukupiirit tai musiikkitapahtumat ja lapsille satutunnit käyvät myös näkövammaisille. Lisäksi Celia-kirjasto tarjoaa lukemisesteisille, mm. näkövammaisille, kauno-, tieto- ja oppikirjoja äänikirjoina, pistekirjoina ja e-kirjoina. Lapsille on tarjolla myös mm. koskettelukirjoja. Lisää tietoa Celiasta:
https://www.celia.fi/tietoa-celiasta/
|
| Puulipeää on valmistettu koivutuhkasta! Mikäli kaukolämpövoimaloissa siirrytään laajamittaiseen puuperäisen polttoaineen käyttöön ja tuhkat haudataan… |
365 |
|
|
|
Puulipeän syntymisestä tällaisessa tilanteessa ei löytynyt tietoa. Metsätehon raportin 087 (kirjoittajat Tiina Tulonen, Susanna Ollila ja Lauri Arvola, 2000) mukaan "vesiympäristön kannalta mahdollisena ympäristöriskinä voidaan pitää tuhkan vahvaa emäksisyyttä, korkeaa fosforipitoisuutta ja tuhkan sisältämiä raskasmetalleja." Raportti on luettavissa kokonaisuudessaan alta:
https://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/pictures/tuhkalannoituksen_vesistovaikutukset_metsateho_2000.pdf
Aiheesta myös Metlan asiakaslehdessä (2005/3) ja Henrik Westerholmin (Neste Oil Oyj) esityksestä Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä vuodelta 2011:
http://www.metla.fi/asiakaslehti/2005/2005-3/2005-3-jokela.pdf
http... |
| Mitä tarkoittaa tai mistä tulee sukunimi "Talus"? |
1372 |
|
|
|
Sukunimi Talus tunnetaan Pohjanmaalla sekä talon- että sukunimenä. Ensimmäiset Talus-nimet on kirjattu 1500-luvun puolivälissä Alavieskassa ja 1600-luvulla Vöyrissä ja Kalajoella.
Talus-nimi saattaa olla samaa perua kuin talas merkityksesmässä talvirakennuksen rehusuojaa. Nimen lähtökohtana saattaa olla myös talas-sana merkityksessä ’venetalas, nuottatalas’.
Pohjoissa-Savossa ja Pohjois-Karjalassa esiintyy sukunimi Tallus, jolla saattaa olla yhteys Talus-nimeen. Nimitutkijat eivät kuitenkaan tarkenna mahdollista yhteyttä.
Mikkonen, Pirjo: Sukunimet (Otava, 2000)
|
| Mistä löytyisi nuotti vanhaan lauluun "Lehdossa lintujen laulu nyt soi" (Kesälaulu)? |
2640 |
|
|
|
Yrjö Veijolan suomeksi sanoittaman tanskalaisen kansansävelmän Kesälaulun nuotti sisältyy esimerkiksi seuraaviin nuottijulkaisuihin. Kaikki alla mainitut nuottijulkaisut ovat lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmista.
VirkistysVerson Laulukirja (toim Fiona Tharmaratnam, Musiikki- ja Kulttuurikeskus Verso, 2008)
Matin ja Maijan laulukirja (toim. Olli Heikkilä, Kokonuotti, 1990)
Suuri kevät- ja kesälaulukirja (toim. Elsa Kojo, WSOY, 1984)
Suomen kesä : 11 laulua lapsille ja nuorisolle (toim. ja säv. Väinö Raitio, Osakeyhtiö Valistus, 1956)
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI |
| Mistä voi hankkia alkup. esp. kielisen kirjan: Valaistujen vuosisata (El siglo de las luces)? Sen on kirjoittanut vuonna 1904 syntynyt kuubalainen kirjailija… |
316 |
|
|
|
Alejo Carpentierin Valaistujen vuosisata (suom. Jyrki Lappi-Seppälä,1986, Otava) on lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmista useammassakin kirjastossa. Voit tarkistaa teoksen saatavuuden Helmet-haulla ja tilata teoksen omaan lähikirjastoosi.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Mikäli haluat hankkia Valaistujen vuosisadan itsellesi, kannattaa etsiä antikvariaateista. Helpoimmin se käy nettiantikvariaateissa.
Mikäli haluat lukea teoksen alkukielellä, se on lainattavissa Helsingin yliopiston kirjaston pääkirjastosta Kaisasta.
http://www.helsinki.fi/kirjasto/fi/etusivu/ |
| Onko saatavana nuotteja kappaleisiin Missä olit silloin (esit. Irina Milan) ja Keskiyöllä (esit. Danny)? |
628 |
|
|
|
Irina Milanin esittämä Missä olit silloin on Ahmet Ertegunin (1923-2006) sävellys Dawn in Ankara. Valitettavasti Suomen kirjastoista ei kappaleesta löydy nuottia, eikä sitä näytä olevan saatavissa myöskään netin kautta.
Jorma Panulan säveltämän Keskiyöllä-kappaleen ainoa nuotti näyttää olevan Kansalliskirjaston musiikkiarkistossa. Nuotin tarkempia saatavuustietoja ei ole kuitenkaan mainittu Kansallisdiskografia Violassa, joten voisitte ottaa yhteyttä suoraan Kansalliskirjastoon.
https://finna.fi
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/asiointi/neuvonta
|
| Millaisia suomenkielisiä romaaneja (tai muita kaunokirjallisia teoksia) on olemassa, jotka sijoittuvat New Orleansiin, Louisianaan? |
303 |
|
|
|
Alla olevassa listassa on New Orleansiin sijoittuvaa suomenkielistä kaunokirjallisuutta. Voit lukea kuvailut teoksista Kirjasammosta. Lisää teoksia (lähinnä jännitys. tai viihdekirjallisuutta) löydät Kirjasammosta hakusanalla ”New Orleans” .
Faulkner, William: New Orleansin tarinoita (2016)
Gaudé, Laurent: Hurrikaani (2012)
Toole, John Kennedy: Typerysten salaliitto (1982)
Mäntylä, Juha: Milt (2017), Milt - jazzin kuningas (2017)
Ford, Richard: Syntien paljous (2002)
Welty, Eudora: Optimistin tytär (1989)
Ward, Amanda Eyre: Katoamistemppu (2007)
Waller, Robert James: Rajamusiikkia (1996)
Chopin, Kate: Herääminen (2009)
Catto, Max: New Orleansin rikkain pankki (1972)
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa... |
| Miten sanotaan latinaksi yhdessä ikuisesti? Saako siitä lauseen ei kukaan yhdessä ikuisesti lisäämällä Nemo alkuun? Haluaisin nimenomaan käyttää Nemo sanaa. |
2227 |
|
|
|
Visainen kysymys. Tässä yhden latinan taitajan vastaus:
"Yhdessä= una (molemmat vokaalit pitkiä), mutta se edellyttää, että on ‘jonkun kanssa yhdessä’ tai ‘ laulaa yhdessä’. ‘oleilee yhdessä’ tai jotakin muuta sanonnan täydentävää.
Sanan ikuisesti käännös suomi-latina
ad īnfīnītum
in omne tempus
in perpetuum
perpetuum
semper
Nemo tuntuu hankalalta siksi, että se on yksikkö ja ‘yhdessä’-tilanne edellyttää jotakin monikollista jatkoa.Pitäisi tietää koko konteksti, että voisi ottaa kantaa!" |
| E-kirjan sivunumerot |
6336 |
|
|
|
Kaikissa e-kirjoissa sivunumerot eivät toimi samalla logiikalla kuin painetuissa kirjoissa. Syynä on se, että kirjastossa käytössä olevan Ellibsin kirjojen fontin kokoa voi suurentaa ja pienentää, mikä taas vaikuttaa sivujen määrään ja tekstin asetteluun. Se kyllä hankaloittaa tarkkojen viittausten tekemistä. Joko sivunumerot pitää katsoa painetusta kirjasta tai viitata e-kirjaan luvun tai kappaleen tarkkuudella.
Osoitteesta https://kustantajat.fi/sivut/1485/sahkokirjojen-viitausohje löytyy Suomen kustannusyhdistyksen ohjeistus e-kirjoihin viittaamiseen. Jos kyseessä on opinnäytetyö, kannattaa kysyä oppilaitoksesta, mitä menettelytapaa siellä käytetään e-kirjojen kohdalla. |
| Fraasin "vetää hirsiä" tai "vedellä hirsiä" etymologia? |
5852 |
|
|
|
Sakari Virkkusen toimittama Suomalainen fraasisanakirja (Otava, 1981) kertoo, että vetää hirsiä viittaisi kuorsaamiseen, joskin nykyään sillä voidaan tarkoittaa nukkumista ilman kuorsaustakin. Virkkunen kertoo, että akateemikko Matti Kuusi on kertonut hänelle suullisesti, että sanonta tulisi vanhasta pantinlunastustatavasta, jossa otsaa vedetään seinähirttä pitkin. Siitä syntyvä rahina siis samaistuisi kuorsaukseen.
Olipa Kuusen selitys uskottava tai ei, ilmeisesti kuorsauksen on joka tapauksessa nähty muistuttavan virren vetämisestä syntyvää rahinaa, ja sitä voisi siis pitää sanonnan etymologiana. |
| Mangan lahjoittaminen kirjastoihin |
460 |
|
|
|
Periaatteessa kirjastot voivat ottaa vastaan mangaa lahjoituksina. Kirjojen täytyy luonnollisesti olla hyvässä kunnossa, jotta niitä voidaan lainata ja jotta ne kestävät käytössä.
Se, voidaanko lahjoituksia ottaa kokoelmiin, riippuu hyvin paljon kirjasta. Jos kirjaa on Helmet-kirjastoissa paljon ja sitä seisoo runsaasti hyllyssä, kirjaa ei luultavasti tarvita kokoelmiin. Jos taas se on hyvin lainassa tai sitä ei ole ollenkaan kokoelmissa, kirjalle voisi olla hyvinkin käyttöä. Hiukan suuntaa voi katsoa osoitteesta https://haku.helmet.fi kirjojen nimillä.
Tarkka arvio kirjan soveltuvuudesta kokoelmiimme täytyy kuitenkin tehdä tapauskohtaisesti, joten asiaa kannattaa kysellä suoraan kirjastosta, kun lahjoitus on ajankohtainen. Yleisesti... |
| Opetan suomea toisena kotimaisena kielenä ruotsinkielisille oppilaille Rudolf Steiner skolan i Helsingfors- nimisessä koulussa. Osaisitko suositella luokalleni… |
272 |
|
|
|
Helmet-kirjastoissa on tehty lukudiplomeja, joihin on kerätty lukusuosituksia eri ikäisille ja eri luokkatasojen lapsille. Alla on linkit sekä S2-oppilaille (luokat 3-6) tarkoitettuihin että yläkoululaisten ja 5-6-luokkalaisten kirjasuosituksiin. Kirjat on myös lyhyesti esitelty. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista. Toivottavasti näistä löytyy sopivaa luettavaa:
http://kirjasto.one/lukudiplomi/index.php?dipl=6
http://kirjasto.one/lukudiplomi/index.php?dipl=4
http://kirjasto.one/lukudiplomi/index.php?dipl=3 |
| Teen parhaillaan lappilaiseen kulttuuriin liittyvää historiikkia. Minulla on paljon aiheeseen liittyviä lehtileikkeitä mm. Lapin Kansasta, Pohjolan Sanomista… |
198 |
|
|
|
Kansalliskirjaston lehtikokoelmassa voi tutkia näitä lehtiä, https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/kokoelmat/kansalliskokoelman-sanoma… . Lisätietoja voit kysyä Kansalliskirjaston neuvonnasta sähköpostitse kk-palvelu(at)helsinki.fi tai puhelimitse numeroon 02941 23196. |
| Julkkiksia käsittelevät palstamillimetrit? |
342 |
|
|
|
Sellaista lähdettä ei varmastikaan ole, sillä tietääkseni mikään palvelu ei laske artikkelien palstamillimetrejä aiheiden mukaan. Missään palvelussa ei edes ole kaikkia Suomessa ilmestyviä sanomalehtiä paitsi Kansalliskirjastossa, jossa sielläkin lehdet ovat varastoituina eivätkä sellaisessa muodossa, että niistä voisi laskea palstamillimetrejä muuten kuin selaamalla joka lehden käsin. Fennica-tietokannastakaan ei saa edes lehtien sivumääriä, palstojen pituuksista puhumattakaan.
Ongelmaksi tulisi myös sen määrittäminen, milloin jutun laskettaisiin käsittelevän julkkiksia. Riittäisikö, että julkkiksen nimi mainittaisiin? Vai pitäisikö koko jutun käsitellä julkkista? Laskettaisiinko kirjailijan kirjaa arvosteleva juttu mukaan, jos siinä... |
| Suomalaisia runoja Marilyn Monroesta? |
488 |
|
|
|
Tarkkaa määrää on vaikea sanoa, koska runoista ei ole olemassa mitään tietokantaan, josta pystyisi hakemaan niiden nimillä ja sisällöillä. Viola-tietokanta (https://finna.fi) auttaa hiukan etsimään lyriikoita, jotka lienevät laskettavissa runoiksi myös, mutta sekään ei auta sisällön tarkastelemisessa.
Minun ja kollegoideni etsiskely tuotti seuraavat tulokset:
Arto Melleri: Nuku rauhassa Norma Jean (runo; kokoelmassa Johnny B. Goethe)
Tua Förström: Parahin Marilyn Monroe (runo; Parnasso 1/1989, suom. Caj Westerberg)
Juice Leskinen: Marilyn (laulu; lukuisia levytyksiä)
Teemu: Kauniimpi kuin Marilyn (laulu; esittäjä Juustopäät)
Tuula Huuhtanen: En ole Marilyn (laulu; levyllä Uskallanko, 1998)
Appe Vanajas: Missä on Marilyn? (laulu;... |
| Sanan "repository" suomenkielinen vastine? |
553 |
|
|
|
Tuolle käsitteelle ei taida olla täysin vakiintunutta suomenkielistä nimitystä, mutta verkkoarkisto ei kuulosta ainakaan minusta hullummalta vaihtoehdolta. Kansalliskirjaston osoitteessa https://www.kiwi.fi/pages/viewpage.action?pageId=17762417 ylläpitämä sanasto tosin määrittelee sen olevan "Kansalliskirjaston ylläpitämä, kotimaisen yleisön saatavilla olevan verkkoaineiston arkisto", mutta merkitystä on aika lähellä sitä. Sanastossa termille institutional repository annetaan vastineeksi julkaisuarkisto, joten se voisi olla toinen mahdollinen termi, jos arkistossa on nimenomaan julkaisuja. Digitaalinen arkisto voisi olla myös yksi potentiaalinen termi, joka puolestaan voi sopia kuvaamaan hyvin monenlaista aineistoa, esimerkiksi myös... |
| Hannele Huovin eräässä Urpo ja Turpo -kirjassa karhut ovat todella kohteliaita toisilleen, niin, että heidän on mahdotonta päästä ovesta ulos, kun he hokevat: … |
330 |
|
|
|
Karhut ovat hyvin kohteliaita toisilleen kirjassa Urpo ja Turpo luvussa nimeltä Tapoja. Kirja on ilmestynyt omana kokonaisuutenaan ja myös kirjassa nimeltä Urpon ja Turpon seikkailut. Elokuvien sisällöstä ei löytynyt tarkempaa tietoa. |
| En pysty varaamaan aineistoa netissä. Mistä tämä johtuu? Tulee vain ilmoitus "Toiminto estetty. Ole hyvä ja ota yhteyttä kirjaston henkilökuntaan." Olen täysi… |
439 |
|
|
|
Helmet-kirjastoista varaaminen ja myös lainaaminen voi estyä mm., jos myöhästymis- tai muita maksuja on 30 euroa tai enemmän. Voit tarkistaa tilanteesi Helmetistä omista tiedoistasi.
Alla linkki Helmetin Laina-ajat ja maksut tietoihin:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaajat_ja_maksut(37588) |
| Pitääkö paikkansa, että suomen kieli on suurempi kuin 98% maailman kielistä? |
1326 |
|
|
|
Suomen kielen tutkijan Lari Kotilaisen mukaan tämä pitää paikkansa. Hän kertoo Suomen PEN -sivustolla näin:
"Maailmassa on kuudesta kahdeksaan tuhatta kieltä. Suurin osa niistä on huomattavasti suomea pienempiä. Neljällä viidesosalla kielistä on alle satatuhatta puhujaa."
Alla linkki tälle sivulle ja myös häneen blogiinsa suomensuojelija, sekä Wikipedia-artikkeliin maailman kielistä ja niiden puhujien lukumääristä:
https://www.suomenpen.fi/lari-kotilainen-pienten-kielten-puhujat/
http://www.suomensuojelija.fi/2017/01/100-faktaa-suomen-kielesta/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_kielist%C3%A4_puhujam%C3%A4%C3%A4r%C3%A4n_perusteella |
| Löysin isovanhempieni ja vanhempien korttien ja kirjeiden joukosta käsin musteella kirjoitetun kolmisäkeisen runon 'Rivimies', jossa allekirjoitus Antero… |
280 |
|
|
|
Rivimies-niminen runo löytyy Klaus U. Suomelan toimittamasta runokirjasta (s. 79) Suomalaista urheilurunoa, joka ilmestyi vuonna 1958. Runo on Klaus U. Suomelan kirjoittama. Kirjassa on myös Antero Kajannon runoja, mutta ei tämän nimistä.
On mahdollista, että myös Antero Kajannolla on samanniminen runo, mutta ainakaan varastomme hänen yhdestätoista runokirjastaan sellaista ei löytynyt. Kaikkia hänen laajasta julkaisustaan meillä ei ole:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Antero_Kajanto
Hämeenlinnan kirjastossa Suomalaista urheilurunoa -kirjaa ei ole, mutta voit halutessasi pyytää sen kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
|