| Olen pääkaupunkiseudulta, mutta en Helmet kaupungeista. Onko minulla mahdollisuus suoraan kirjalainaan esim. Helsingissä tai Espoossa? Oman kuntani kirjasto on… |
151 |
|
|
|
Lainaaminen kirjastosta edellyttää kirjastokorttia. Sen saa, jos on osoite Suomessa. Voitte siis poiketa jossakin Helmet-kirjastossa saadaksenne kortin (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen). Tarvitsette mukaanne kuvallisen henkilötodistuksen. Kortilla voitte lainata vapaasti kirjoja. |
| Tässä palvelussa kysytään kotipaikkaa. Miksi? Vaikuttaako se vastaukseen tai vastaajaan vai meneekö vain johonkin tietoihin tms...? |
350 |
|
|
|
Kysy kirjastonhoitajalta on valtakunnallinen palvelu, jossa toimii kirjastoja koko Suomen alueelta. Vastaajakirjasto valikoituu kotikunnan mukaan sekä siksi, että vastaaminen toimii sillä tavoin käytännöllisesti ja nopeasti, koska automaattisesti tiedetään, kuka vastaa eikä tarvita välikäsiä ohjaamaan kysymyksiä että siksi, että paikalliset palvelut tunnetaan lähikirjastossa parhaiten ja kysyjälle voidaan suositellaan erityisesti lähikirjastosta löytyvää aineistoa. |
| Miten vastaajat on valittu "kysy kirjastonhoitajalta" -palveluun? Etsitäänkö kirjastoista tähän tehtävään tietynlaisia ihmisiä? Toiset vastaavat niin… |
323 |
|
|
|
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa toimii yli 70 kirjastoa, jotka järjestävät vastaamisen ja vastaajat palveluun itsenäisesti. Suuremmissa kunnissa vastaamiseen osallistuvat joko kaikki vuorollaan tai osa väestä, pienemmissä, joissa henkilökuntaa saattaa olla vain muutama, osallistuvat useimmiten kaikki.
Nyttemmin, kun kirjastot järjestävät paljon tapahtumia, tarjoavat digineuvontaa sekä monenlaista opastusta, tietopalveluun jää yhä vähemmän aikaa ja vastaajien määrä on vähentynyt. Myös aika, jota heillä on käytettävissään vastaamisen parissa, on monin paikoin hyvin rajallinen. Etenkin pääkaupungissamme tilanne on erittäin vaikea.
Vastaamme kysymyksiin perinteisen kirjaston tietopalvelun periaattein. Päätarkoitus on... |
| Kenen nimipäivä on tänään 7. tammikuuta Unkarissa? |
791 |
|
|
|
Tammikuun 7. päivä Unkarissa nimipäiviään viettävät Attila ja Ramóna. Tämän lisäksi nimipäiviään voivat 7. tammikuuta viettää Artúr, Bálint, Ellina, Etele, Lucián, Melánia, Nikétás ja Valentin.
Monilla nimillä on useampikin päivä, jolloin nimen kantaja voi viettää nimipäiväänsä. Yleensä nimipäivää juhlitaan sinä päivänä, joka on lähinnä syntymäpäivää.
Ladó János: Magyar utónévkönyv (1972)
http://www.nevenapja.hu/nevnapok.html#januar
http://milyennevnapvanma.szeman.net/nevnap-naptar.php
https://hu.wikipedia.org/wiki/Magyar_n%C3%A9vnapok_list%C3%A1ja_d%C3%A1tum_szerint |
| Tiedustelisin miksi Overdrivessa on niin älyttömän pieni varausmaksimi - miksi maksimi ylipäätänsä on olemassa? Tämä harmittaa siksi että mulla on varauslista… |
133 |
|
|
|
Kiitos palautteesta. Toimitin sen e-kirjastosta vastaaville tiedoksi ja kuulin, että earauskattoa mietitään parhaillaan. Käytäntö saattaa muuttua lähiaikoina. Kokoelmaa ei ole voitu kartuttaa kysynnän mukaan, koska aineistomäärärahat ovat rajalliset. Varausten määrää rajoitetaan juuri kokoelman pienuuden vuoksi. Rajoituksilla yritetään pitää varausjonoja lyhyempinä ja varmistaa, että asiakkaat voisivat edes joskus saada jotain lainattavaa suoraan hyllystäkin. Olethan huomannut, että voit suoraan etsiä vapaana olevat tietoäänikirjat. Tämänhetkinen lista :
https://helmet.overdrive.com/collection/89135?page=2&sortBy=newlyadded&language=en&mediaType=audiobook&showOnlyAvailable=true&subject=111&... |
| Voisiko saada sanat T. S. Eliotin runoon The Hollow Men? Suomeksi, jos mahdollista. |
609 |
|
|
|
T. S. Eliotin runosta on kaksi suomennosta, Aale Tynnin ja Kai Mäkisen. Mäkisen suomennos sisältyy teokseen Autio maa : Neljä kvartettia ja muita runoja (toim. Lauri Viljanen ja Kai Laitinen). Tynnin suomennos sisältyy mm. antologioihin Kaksikymmentäyksi Nobel-runoilijaa (1976) ja Maailmankirjallisuuden mestarilyriikkaa (1967).
Lahden runotietokanta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Teosten saatavuuden kirjastoalueellasi voit tarkistaa Lounakirjstojen aineistohaulla.
https://louna.finna.fi/ |
| Mikä on sellainen "köismäinen vyö" jota jotkut papit käyttävät? (en muista mitkä papit) |
162 |
|
|
|
Oletin, että tarkoitit kysymykselläsi köysimäistä vyötä. Jos olen ymmärtänyt kysymyksen väärin, lähetä tarkenne. Jumalanpalveluluksessa papit pukeutuvat useimmiten valkoiseen albaan (pitkään mekkomaiseen vaatteeseen). Sen päälle laitetaan liturgisen värin mukainen stoola ja joskus viittamainen kasukka. Albaan liittyy aina köysimäinen vyö, joka sidotaan vetosolmulla. Pappien lisäksi vyötä käyttävät myös ehtoollisavustajat.
https://yle.fi/uutiset/3-10432733 |
| Haluaisin löytää sanat Immi Helenin runoon "Hiiripä naapurit kutsui kestiin..." |
749 |
|
|
|
Immi Hellénin runo Vieraisilla alkaa sanoilla "Hiiripä naapurit kutsui kestiin...". Runo sisältyy lukuisiin lastenrunoantologioihin ja alakansakoulun lukukirjoihin. Voit lukea runon esimerkiksi teoksista Hyvää huomenta, punahilkka! (2011), Meidän lasten aapinen (useita painoksia), Hellén, Immi: Punaposki, kultasuu : runoaarteita (useita painoksia).
https://finna.fi/
Onnet https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/koko.htm
|
| Luin John Harveyn "A darker shade of blue"-teoksessa kirjasta nimeltä Man who loved slow tomatoes, tekijä K.C. Constantine. Helsingin kirjastolaitoksesta… |
138 |
|
|
|
Kyse ei varmaankaan ole siitä, että kirjasto olisi tietoisesti halunnut hankkia kokoelmaansa vain käännöksen. K. C. Constantinen kirjat ovat jo suhteellisen vanhoja. Mario Balzic -sarja on ilmestynyt 1970 - 1990 -luvuilla. Helsingin kirjastoissa kuten muissakin Suomen kirjastoissa on saattanut olla kirjoja myös alkukielellä, mutta ne ovat ehkä kuluneet loppuun ja jouduttu poistamaan. En myöskään voi enää sanoa, miksi kirjasto on hankkinut tuon yhden vuonna 1990 ilmetyneen saksankielisen romaanin. Mitään poikkeuksellista hankinnassa ei kuitenkaan ole, käännöskirjallisuutta hankitaan kaikilla kielillä kokoelmiimme,
Jos olet kiinnostunut sarjan kirjoista, niitä mahdollista tilata kaukolainana mihin tahansa kirjastoon. K.C. Constantinen... |
| Mistäköhän teoksesta löytyisi tämä pätkä Eino Leino runosta Hymyilevä Apollo: Oi, katsokaa, miten lainehet niin kauniisti rantoja kaulaa! Oi, kuunnelkaa, miten… |
2406 |
|
|
|
Eino Leinon runo Hymyilevä Apollo julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1898 kokoelmassa Sata ja yksi laulua.
Voit lukea koko runon Kansalliskirjaston digitoimasta kappaleesta.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1907466?term=Hymyilev%C3%A4%20Apollo&page=30
Etsimäsi säe on sivulla 20 (digitoidun teoksen sivulla 37).
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1907466?term=Hymyilev%C3%A4%20Apollo&page=37
|
| Ovatko "douppaavat" urheilijat ja kuntoilijat alttiimpia sairastumiselle (jos ei huomioida jonkin asteisia omaminä ongelmia)? |
399 |
|
|
|
Kilpaurheilijoiden osalta tuskin vertailevaa tietoa on saatavissa. Edes testeissä kiinni jäävät urheilijat kun eivät useinkaan myönnä kiellettyjen aineiden käyttöä. Jotta asiaa voitaisiin selvittää, pitäisi oikeastaan olla terveystietoja pitkään doping-aineita käyttäneiden uran ajalta. Jotkut yksittäiset urheilijat ovat tosin myöntäneet pitemmänkin ajan doping-historiansa. Toisaalta heidän tapauksessaan "sairastuminen" ja kilpailutauko tietyssä vaiheessa kautta on voinut johtua muustakin syystä.
Sen sijaan rankan doping-taustan aiheuttamista myöhemmistä terveysongelmista on näyttöä. DDR:n doping-ohjelmassa mukana olleille urheilijoille on maksettu jälkikäteen korvauksia aineiden käytöstä johtuvista sairauksista.
Oikotietä parempiin... |
| Kuinka monta kieltä on taiteilija Ida Elinan kanteleessa? Onko olemassa mitään oppaita mistä aloittelija voisi aloittaa ison kanteleen kanssa? |
388 |
|
|
|
Tamperelaisen seurakuntalehti Sillan haastattelun (5.4.2017) mukaan Ida Elinan konserttikanteleessa on 40 kieltä:
https://www.siltalehti.fi/sivustot/silta/juttusilta/arkisto/kantelepopin_uranuurtaja_uskaltaa_elaa.35916.blog
Helmet-kirjastoista löytyy yksi suurkanteleen opas: Ismo Sopanen, Suomalaisen suurkanteleen opas. Sen tosin sanotaan olevan 34-kielisen kanteleen soitonopas, eikä se ilmeisesti ole aloittelijan opas:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssuurkanteleen%20opas__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Ehkäpä Kanteleliitosta löytyisi lisää tietoa:
https://www.kantele.net/kanteleliitto
|
| Mitä [kaikkea] on tarkoitettu fraasilla "raamit kaulassa"? Sain vähän sennäköisen kuvan, että joku tulee ryminällä suoraan ovesta vaivautumatta sitä avaamaan. |
2841 |
|
|
|
Ehkä yllättävästi emme löytäneet sanontaa fraasisanakirjoista. Ihan uusi ilmaus se ei ole. Sitä käytetään esimerkiksi 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun sanomalehdissä, joissa on menty niin oven kuin akkunankin läpi vauhdikkaasti raamit kaulassa. Lauseita voi lukea Kansalliskirjaston Digitaalisen sanomalehtiarkiston sivuilta:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=%22raamit%20kaulassa%22&orderBy=DATE&formats=NEWSPAPER&formats=JOURNAL&formats=PRINTING&formats=BOOK&formats=MANUSCRIPT&formats=MAP&formats=MUSIC_NOTATION&formats=CARD_INDEX&resultMode=TEXT_WITH_THUMB
Sanonta tarkoittaa siis ainakin sitä, että joku tulee tai menee kuvainnollisesti ovesta tai ikkunasta niin vauhdikkaasti,ehkä... |
| Joutokamaa Minkä kirjan luku tuo on (vai onko peräti novelli)? Olen lukenut kirjan 70-luvulla lapsuudessani, mutta luultavasti kirja kertoo 1800-1900-luvun… |
300 |
|
|
|
Kukaan vastaajistamme ei tuntunut muistavan etsimääsi, mutta välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkäpä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi! Palaamme asiaan mikäli vain saamme sieltä vastauksen. Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista? |
| Mistä kielestä juontuu suomen kielen sana hopea? Onko se alkuperältään kenties suomalainen? Milloin Suomessa/Pohjoismaissa aloitettiin hopean käyttö, mikä oli… |
491 |
|
|
|
Monien suomalaisugrilaisten kansojen kielissä on hopeaa vastaava sana, joka tarkoittaa joko hopeaa tai pehmeää. Esimerkiksi viron kielessä on hõbe, inkeroisessa hoppia,, vepsä hobed.
Lähde: Suomen sanojen alkuperä - etymologinen sanakirja. SKS, 1992
Hopea on yksi pisimpään tunnettuja alkuaineita. Joidenkin tutkijoiden mukaan ihmiskunnan ensimmäisenä käyttöönottama metalli olisi kupari. Kuparin jälkeen tutustuttiin kultaan ja sekä kullan ja hopean sekoituksiin. Hopea on varmuudella tunnettu jo 2500 eKr. Armenian ja Anatolian alangoilla. Muinaisessa Egyptissä ei ollut hopeaa vaan se oli tuontituote. Siksi hopea oli siellä kultaa kalliimpaa.
Hopea on kaunis ja pehmeä materiaali, siksi sitä on aina käytetty... |
| Olivatko Tuija Halonen ja Toini Vartiainen sukulaisia? Oliko Tuija Halosella tytär? |
2912 |
|
|
|
Tetoa sukulaisuudesta näiden kahden näyttelijän välillä ei löytynyt, eikä myöskään tietoa Tuija Halosen tyttärestä. |
| Taannoin keskusteltiin maidosta kouluissa ja päiväkodeissa eikä sivuttu millään tavoin luomumaitotuotantoa. Lasketaanko luomumaidon hiilijalanjälkeen plussana… |
258 |
|
|
|
Tutkittua tietoa tällaisen asian huomioonottamisesta ei löytynyt. Paljon tietoa luomutuotannon, mm. maidon, vaikutuksesta ympäristöön Luonnonvarakeskus Luken tutkija Merja Saarisen esityksestä Luomutuotannon vaikutus ympäristön hyvinvointiin:
https://proluomu.fi/wp-content/uploads/sites/11/2018/06/saarinen_lf2017.pdf
Alla myös linkki Hilkka Hiltusen opinnäytetyöhön nimeltä Maidontuotantotilan hiilijalanjälki. FarmCALC 2.1 -laskurin käyttö hiilijalanjäljen laskennassa (Savonia-ammattikorkeakoulu, 2019):
https://www.theseus.fi/handle/10024/161549
|
| Mistä saisi luettavaksi Leo Saukkoriipin teoksen F. Villon "Runot ja toisinto"? |
299 |
|
|
|
Leo Saukkoriipin suomentamaa Francois Villonin runojen kokoelmaa Poésies complètes = Runot ja toisinto (1995) ei ole lainattavissa kirjastoalueeltasi. Teos löytyy useista Suomen kirjastoista, joten voit tilata sen kaukolainaan lähikirjastosi kautta.
Lisätietoa kaukopalvelusta voit lukea alla olevasta linkistä.
https://helle.finna.fi/Content/kirjastoinfo#Reservationer
https://www.finna.fi/
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_5008 |
| Löytyykö tutkimusta: Miksi ihminen vaipuu ajoittain nostalgisiin mietteisiin? |
177 |
|
|
|
Varsinaista tutkimusta ei löytynyt, mutta Ylen Oppiminen-sivustolla on artikkeli, jolla haastatellaan perinteentutkimuksen emeritusprofessori Seppo Knuuttilaa aiheesta. Nostalgiasta ja sen syistä ollaan oltu hyvinkin erimielisiä eri aikoina, sitä on pidetty mm. sairautena. Nostalgiaa voisi luonnehtia Knuutilan mukaan kaikille tuttuksi, keransuloiseksi katseeksi menneisyyteen, kaipaukseksi, menetykseksi. Koko artikkeli on luettavissa alla olevan linkin kautta:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/02/13/oudot-tunteet-nostalgia |
| Miten voin osoittaa (Tutkimus?) että jokin tapahtuma ei johtunut onnesta, vaan kausaalisuudesta? |
139 |
|
|
|
Kysymyksesi liittyy tutkimustyön ytimeen. Haluat toisin sanoen osoittaa, että jokin tutkimustulos ei johdu sattumasta tai satunnaisvaihtelusta vaan että se todella osoittaa jonkin ilmiön. Voidaan puhua myös tutkimuksen reliabiliteetista eli luotettavuudesta. Kyse on siis tutkimuksen kyvystä antaa tuloksia, jotka eivät ole seurausta sattumasta.
Luotettavuutta voidaan arvioida monella tavoin. Jos kyse on laadullisesta tutkimuksesta, voidaan todeta, että jos kaksi tutkijaa toisistaan riippumatta päätyy samaan johtopäätökseen, tutkimusta voidaan pitää luotettavana samoin jos samaa henkilöä tutkitaan eri tutkimuskerroilla ja päädytään samaan tulokseen, tulos on luotettava.
Kvantitatiivisessa (tilastollisessa) tutkimuksessa tunnetaan... |
Kysy kirjastonhoitajalta