Juutalainen Isak Seligson perusti sotilaspukimon Helsinkiin 1878, joka valmisti univormuja venäjän armeijalle. Itsenäisyyden aikana tunnettiin laadukkaana vaatturiliikkeenä, joka toimi osoitteessa Keskuskatu 1. Asiakkaana oli mm. Marsalkka Mannerheim. Mutta minä vuonna liike lopetti toimintansa?
Vastaus
Löytämäni tiedon mukaan pukimo on toiminut vielä ainakin vuonna 1939. Sen mainos löytyy eräästä tuona vuotena järjestettyjen ratsastuskilpailujen käsiohjelmasta. Lisää tietoa saattaa löytyä esimerkiksi patentti- ja rekisterihallituksen tietopalvelusta.
Kommentit
Helsingin Sanomat 10.1.1951 sivu 6:
Sotilaspukuja Sotamuseolle
Sotamuseo on äskettäin saanut lahjoituksena vastaanottaa runsaan ja arvokkaan kokoelman viime syksynä Helsingissä pitkäaikaisen toimintansa lopettaneen I. E. Seligsonin sotilaspukimon jäämistöön kuuluneita sotilasvarusteita. Lahjoitus käsittää toistakymmentä erilaista sotilaspukua, Venäjän vallan aikaisia epoletteja sekä runsaat kokoelmat erilaisia olkaimia, käsivarsinauhoja, arvo-, aselaji- ym merkkejä. Museollisesti arvokkaita ovat eräät Suomen marsalkkaan liittyvät esinemuistot, Suomen kaartin asetakki 1870-luvulta sekä yli 40 eri mallia käsittävä kannuskokoelma
Isak Meyer Seligson kuoli vuonna 1919 ja hänen toimintaansa jatkoi hänen nuorin poikansa ja isoisäni David Seligson, joka kuoli vuonna 1950, vain 55-vuotiaana.
Vuoden 1921 Helsingin osoitekalenterin mukaan pukimon osoite oli Etelä Esplanadi 18; en tiedä, koska pukimo muutti Keskuskadulle.
etulinja.net stä löytyy I.E. Seligsonin valmistama M36 -mallin asetakki päivättynä 1944. Eli ilmeisesti vielä jatkosodan loppuvaiheilla oli jotakin toimintaa.
http://etulinja.net/guide/UniformsAndEquipment/Reference/Uniforms/m36tu…
Valmistelen paraikaa taiteilija Eila Ekman-Björkmanin taitelijamonografiaa. Eila-E-B työskenteli Ateuneumissa opiskelun ohella Suimen Sotilaspukimossa 1950-luvun puolivälissä. Silloin liikeen omisti Hra Gumpler, josta minulla ei ole toitaiseksi tarkempaa tietoa. Merkkihenkilöt olivat siihenkin aikaan liikeen asiakkaita, mm.K.A.Fagerholm. Hän oli Gumplerin kaveri ja käyttäytyi liikkeessä aina sopimattomsti ja saisi nykyisen lainsäädännön mukaan syytteen ja tuomion alaikäisten seksuaalisesta häirinnästä. Herrat G ja F löivät kuulemma aina vetoa, onnistuuko Fagerholm aikeissaan. Eila Ekman-Björkmannia Fagerholm ei syyliinsä saanut, sen sijaan Eila kaatoi kuuman teen käpälöivän äijän syliin ja kalossiin. Gumpler voitti sillä kertaa vedon. Maineikas pukimo ei varmasti ollut ainoa "työmaa" siihen aikaan, missä moista tapahtui.
Kommentoi vastausta