| Mihin vuosiin Vaahteramäen Eemeli -kirjojen tapahtumat sijoittuvat? |
1970 |
|
|
|
Vaahteranmäen Eemelin tapahtumat sijoittuvat viime vuosisadan alkuun (ja vaihteeseen). Päähahmossa Eemelissä kirjailija, Astrid Lindgren (1907-2002) kertoo olevan piirteitä omasta isästään ja tämän veljestä, jotka elelivät lapsina vuosisadan lopun Smoolannissa. Eemelin jekuista osa perustuu kirjailijan isän kertomuksiin. Joitain tapahtumia ja ilmiöitä voidaan ajoittaa, esim. suuri maanjäristys Amerikassa, joka viittaisi vuonna 1906 San Franciscossa tapahtuneeseen maanjäristykseen sekä köyhäintalo (fattigstuga), jotka vuonna 1918 muutettiin Ruotsissa vanhainkodeiksi (eli tapahtumat ajoittuisivat siis aikaan ennen tuota vuotta).
Suomen Akatemian Tietysti.fi.stä löytyvästä tutkijatohtori Johanna Annola... |
| Palmuöljy on monella tapaa haitallinen ja aiheuttanut myös sademetsien laajaa tuhoutumista. Mitä merkkiä etsin kaupan tuotteiden… |
397 |
|
|
|
Palmu- ym. öljyä käytetään raaka-aineena varsin monissa erilaisissa tuotteissa. Palmuöljylle on olemassa RSPO-sertifikaatti (Roundtable of Sustainable Palm Oil), joka pyrkii takaamaan kyseisen palmuöljyn olevan vastuullisesti tuotettua. RSPO-sertifioidun palmuöljyn tuotannossa huomioidaan sekä ympäristöasiat kuten metsäkadon ehkäisy että sosiaaliset tarpeet.
Ongelmana kuluttajan näkökulmasta on tuotteiden valmistajien kirjavat käytännöt tuotemerkinnöissään. Eri tuotemerkkien raaka-ainelähteet voivat myös muuttua joskus nopeastikin. Apua voi löytää ympäristö- ja kuluttajajärjestöjen julkaisuista, joissa tutkitaan ja vertaillaan tuotteita ja tuottajia selkeiden kriteerien perusteella. Kannattaa siis lukea tarkkaan... |
| Kenen suomalaisen taidelasia kuvassa mahtaa olla kyseessä? |
521 |
|
|
|
Googlen kuvahaun perusteella ehdotan Kumelan lasitehdasta. Kumelan tuotteet suunnitteli usein Sirkku Kumela-Lehtonen.
Varmistusta asiaan voisi vielä kysyä Suomen lasimuseolta, glass.museum@riihimaki.fi |
| Tarvitsisin tutkimustarkoituksessa apua lastenkirjallisuuden haarukoimisessa. Tarvitsisin listaa 2000-luvulla julkaistuista kotimaisista lapsille suunnatuista… |
190 |
|
|
|
Seuraavanlainen Helmet-haku tuntuu antavan varsin tarkan oloisen tuloksen (166 kpl):
Valitse tarkennettu haku. Valitse Aihe, kirjoita kenttään suomenkielinen kirjallisuus. Valitse JA ja aihe uudelleen, eläimet. JA aihe = lastenkirjallisuus. Sitten valitse EI, aihe kuvakirjat ja EI, aihe nuortenkirjallisuus.
Tarkenna aineisto kirja ja kieli suomi, vuosi 2000.
Tulos on 177 kappaletta, voi vielä rajata lasten kokoelmaan, jolloin saa tuon tuloksen 166. Oletusjärjestys on kirjastossa olevien kirjojen määrä, joten ne ovat ne suosituimmat. |
| Mistä voisi löytää uutena Aino Räsäsen kirjoittaman Tyttö ja länsimyrsky kirjan? |
208 |
|
|
|
Kyseisestä kirjasta näyttää olevan painokset vuosilta 1950, 1960, 1969, 1972 ja 1982. Ikävä kyllä uudempia painoksia ei löydy, joten kirjaa on tällä hetkellä saatavana vain antikvariaateista. |
| Onko mistään saatavissa Kukko Kultaharja lastenkirjaa nimenomaan Anita Ronkaisen kääntämänä? Olen etsinyt sitä ja haluaisin lukea sen lapsenlapsilleni. |
265 |
|
|
|
Anita Ronkaisen käännös näyttäisi olevan vuodelta 1978. Kirja löytyy Pasilan kirjaston käsikirjastosta, jossa sitä voi käydä lukemassa, kunhan korona-ajan rajoitukset poistuvat.
Vuoden 1988 painosta näyttää löytyvän Antikvaari.fi-palvelusta myynnissä, mutta ei tuota 1978 painosta. Siellä voi laittaa haluamansa kirjat puutelistalle, jolloin asiakkaaseen otetaan yhteyttä, kun haluttu kirja tulee myyntiin. |
| Palautuslaatikon auettua palautin kaikki lainassa olleet 5 kirjaa. Tänään 19.5 näyttää, että kirjoja ei olisi palautettu. |
310 |
|
|
|
Kirjastojen palautuslaatikot ja -luukut toimivat vaihtelevasti kirjastosta riippuen. Riippuu tilanteesta ja kirjastosta, kuinka usein ne pystytään tyhjentämään ja sinne palautettu aineisto oikeasti palauttamaan kirjastojärjestelmään virkailijoiden toimesta. Nyt korona-aikana henkilökuntaa on voinut ko. kirjastossa olla paljon normaalia rajallisemmin. Kirjastojen uudelleen avaaminen sulkujakson jälkeen on aiheuttanut kiireitä, joista johtuen palautuslaatikkoon jätetyn aineiston käsittelykin on voinut viivästyä.
Kirjastojen käyttösäännöissä mainitaan tyypillisesti, että palautuslaatikoiden käyttö tapahtuu asiakkaiden omalla vastuulla, joten niitä kannattaa käyttää vain toissijaisena palautuskeinona. Tämä johtuu siitäkin, että... |
| Kuka on suunnitellu Kala-Maija 1:n talon Matinkylässä? http://www.espoonasunnot.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/espoonkruunu/embeds… |
274 |
|
|
|
Espoon kaupungin Rakennusvalvonta vastasi, että kyseisen talon on suunnitellut Arkkitehtuuritoimisto Oy Simo Järvinen & Co.
Simo Järvinen ja Eero Valjakka suunnittelivat yhdessä esim. Olarinmäen alueen.
|
| Mitä on pergamoidi? |
912 |
|
|
|
Pergamoidi tai pegamoidi on nitroselluloosalla käsiteltyä kangasta, joka muistuttaa nahkaa, eli se on eräänlaista tekonahkaa. (Lähde)
Finna.fi palvelussa löytyy kuvia erilaisista esineistä, joissa sitä on käytetty, kun kirjoittaa hakuun pegamoidi tai pergamoidi.
|
| Kysyisin, mitä on ruotsiksi tämä J. L. Runebergin runo: "Onhan selvää se vaan, että me vanhetaan. Sepä hilpeää on, eikä suru suunnaton, iloiten laulellaan."… |
1493 |
|
|
|
On erittäin todennäköistä, ettei kyseinen teksti ole Runebergiä ollenkaan. Kysyin asiasta Svenska litteratursällskapetista eikä heidän Runeberg-asiantuntijansa tunnista kyseistä lainausta.
Miten tämä teksti on Runebergille päätynyt ja kuka on sen alkuperäinen keksijä, jäänee arvoitukseksi. |
| Löytyvätkö laulun "Glada grodan" nuotit jostakin Elsa Beskowin satukirjasta? Kuka on tehnyt melodian? |
218 |
|
|
|
Olisiko etsityn kappaleen nimi Glada grodans restaurang? Sellainen löytyy Makadam-yhtyeen levyltä Blomsterfesten. Kappaleen tekijätiedot on kreditoitu vain yhtyeen nimelle.
Levyn kansilehdessä kerrotaan seuraavasti:
Blomsterfesten bygger på Elsa Beskows böcker Blomsterfesten i täppan och Solägget. Text och musik av Makadam förutom sång 9, 12 och 13 där Elsa Beskow skrivit texten.
Musikteatergruppen Makadam består av Carina Borgström: gitarr, sång, Ingrid Brännström: dragspel, synth, flygel, sång, Sanna Källman: cello, slagverk, sång, Madeleine Stenmark: fiol, sång.
Övriga medverkande: Patrik Rydman: ghatam, vispar, Michael Andersson: djembetrumma, triangel.
Berättare: Anna-Kristina Kallin.
Levyä ei löydy Helmet-... |
| Haluaisin perehtyä taidehistoriaan, erityisesti nyt aluksi barokkitaiteilijoihin ja -taiteeseen (mutta yleisteokset käyvät myös)? Mistähän teoksesta tai… |
549 |
|
|
|
Tammen Maailmantaide -sarjan osa 9 käsittelee barokkia. Se on varmastikin hyvä yleisteos aloittaa tutustuminen tähän tyylisuuntaan.Yleisempi taidehistorian perusteos on Maalaustaiteen historia renessanssista nykypäivään.
Suomen maalaustaiteesta perusteos on Suomen taiteen historia.
Löydät lisää Helmetistä lisää teoksia hakusanalla taidehistoria ja voit halutessasi yhdistää siihen halutun tyylisuunnan. |
| Miten lainatut kirjat voi palauttaa jos itse ei pääse kirjastoon? |
247 |
|
|
|
Ensimmäiseksi kannattaa tarkistaa Helmetin omissa tiedoissa kirjojen eräpäivät. Niitä siirrettiin kesäkuulle ja osa jopa heinäkuulle, joten mitään kiirettä palauttamiselle ei ole.
Mikäli palauttaminen ei eräpäivien lähetessäkään vielä onnistu, kannattaa yrittää uusia lainat. Jos se ei onnistu, ota yhteyttä kirjastoosi niin katsotaan tilanne.
|
| Mitkä olisivat hyviä kirjoja kun haluaisin tutustua ja tunnistaa Suomessa veden alla tavattavia lajeja, esim. leviä, kasveja, hyönteisiä ja kaloja? Sukeltaessa… |
257 |
|
|
|
Sukeltajaliitto on julkaissut v. 2014 kirjan Sukeltajan vesiluonto.
Meren vedenalaista elämää löytyy mm. kirjasta Meren aarteet ja Meren lumo. Muuta vedenalaista elämää sisältää ainakin myös teos Vedenalainen Suomi.
2010-luvulla ilmestyneitä kalakirjoja ovat mm. Suomen ja pohjolan kalat, Suomen kalalajien tunnistusopas ja Suomen kalat. Kirjasta Vesikirppu ja sudenkorento löytyy kuvia vesistöjen pieneliöstöstä.
Helmet-haussa käytin mm. seuraavia hakusanoja: vedenalainen luonto, vesikasvillisuus, vesieläimistö sekä suomen kalat, joilla voi etsiä lisää lähdeaineistoa.
|
| Yritän palauttaa mieleeni hevoskirjaa, jonka luin 90-luvulla. Päähenkilö oli poika, joka treenasi esteratsastusta. Meno oli ainakin tuonikäisen itseni mielestä… |
404 |
|
|
|
Aivan täysin näihin tuntumerkkeihin osuvia kirjoja ei löydetty. Seuraavia kirjoja ehdotettiin:
Tuomola, Johanna: Koeta kestää, Kati (Karisto, 1994)
Tiivistelmä: Kati oli innoissaan, kun Jukka kertoi ilmoittaneensa hänet kahden viikon valmennuskurssille, jota piti maineikas esteratsastaja Eero Juntunen. Täynnä iloista odotusta Kati saapui Ortesin kanssa Juntusen tilalle, joka osoittautui täydelliseksi pettymykseksi. Paikat olivat rempallaan, tallit hoitamattomat ja hevoset säälittävässä kunnossa.
Päähenkilö ei ole poika, mutta tallit ja hevoset ovat huonossa kunnossa.
Jorma Vainonen: Tallipoika (Tammi, 1978)
Poikapäähenkilö, mutta kertoo ravihevosista. Vanhempi teos.
|
| "Uloslainaaminen" on nyt mainittu useaan otteeseen. Mitä se tarkoittaa? En ole ikinä kuullut käytettävän tällaista sanaa... onko se tosiaan käytössä ollut? |
281 |
|
|
|
Kyseistä sanaa ei ole käytetty kirjastoissa. Aiemmin on puhuttu vain lainaamisesta.
Kirjastosomessa olen nähnyt pohdintaa onko se mahdollisesti vääntynyt ruotsin lainaamista tarkoittavasta sanasta utlåning. Ehkä joku vielä kysyy tätä suoraan hallitukselta! |
| Lainakirjan sivulla oli pieni täintapainen ötökkä. Tänään huomasin toisen samanlaisen. Tehdäänkö kirjastossa torjuntaa? Mitä minun kannattaisi tehdä? |
1679 |
|
|
|
Kun laina palautuu kirjastoon sen kunto tarkastetaan silmämääräisesti ennen kuin se on taas omalla paikallaan lainattavana. Jos teos on huonokuntoinen se korjataan tai poistetaan luetteloista ja hävitetään. Toisinaan esim. kirjaa puhdistetaankin palauttaessa, mutta laajamittaiseen puhdistukseen ei nyt olla ryhtymässä.
Kysymyksessä olleista tiedoista on vaikea päätellä mikä ötökkä oli lainakirjan sivulla, tai mistä se oli siihen tupsahtanut. Jos ötökkä halutaan tunnistaa on kirjaston hyönteisoppaista apua sitten kun kirjastot ovat taas avoinna.
Hyönteisoppaita voi etsiä täältä https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Shy%C3%B6nteiset__Orightresult?lang=fin&suite=cobalt
Tuhohyönteistietoa kirjastoissa https://... |
| Voiko kohta 10v. Kirjoittaa kirjaa jos osaa kirjoittaa ja lukea täydellisesti ja oppi jo viisi vuotiaana? |
233 |
|
|
|
Tottakai kirjaa voi kirjoittaa minkäikäisenä tahansa! Esim. Leena Lehtolaisen esikoisteos, Ja äkkiä onkin toukokuu, julkaistiin hänen ollessaan vasta 12-vuotias ja Viivi Hyvösen Etsijä ilmestyi Hyvösen ollessa 14.
|
| Sormus keskisormessa. Onko mitään historiallista tai ehkä urbaania merkitystä jos käyttää sormusta keskisormessa? |
7357 |
|
|
|
Nettihaussa ei tullut esiin mitään selviä trendejä. Osassa sivuja sanottiin ettei keskisormissa ole suosittua pitää sormuksia, koska se ottaa yleensä eniten painoa esim. kassia kantaessa, toisaalla taas että se on suosittu sormi. Sormuksen keskisormessa sanottiin useimmiten tarkoittavan tasapainoa ja vastuullisuutta, oletettavasti koska se on keskellä.
Englanninkielisessä wikipediassa kerrottiin aseksuaalien käyttävän mustaa sormusta oikean käden keskisormessa.
Ikävä kyllä nyt korona-aikaan en päässyt tutustumaan kirjaan Rings : jewelry of power, love and loyalty, jossa voisi olla jotain aiheesta. |
| Voiko 11-12 vuotias lukea twilighteja ja nälkäpelejä? |
2933 |
|
|
|
Tähän ei ole yksiselitteistä vastausta, vaan se riippuu aina yksilöstä. Varsinkin Nälkäpelin viimeinen kirja minulle aikuislukijalle varsin ahdistava, mutta riippuu erittäin paljon lukijasta, mihin kukakin keskittyy. Lapsi ja nuori lukijana suojelee yleensä itseään asioilta, joita hän ei ymmärrä. Liikkuvan kuvan katsotaan olevan paljon vaikuttavampaa kuin tekstin, josta syystä kirjoilla ei ole ikärajoja.
Twilight-kirjoja en itse suosittelisi, syynä lähinnä se, että niissä kuvattava "rakkaussuhde" ei ole tasapainoinen (Edward vaanii ja kontrolloi Bellaa) ja loppupuolella suhdekuviot menevät varsin oudoiksi. Nälkäpelit ovat parempia! Ikäryhmälle löytyy kuitenkin paljon sopivampaakin luettavaa ja suosittelisinkin ennemmin... |
Kysy kirjastonhoitajalta