| Paljonko oli lämpötila 17.8.2006? |
1217 |
|
|
|
Ilmatieteen laitoksen säätilastoissa http://www.fmi.fi/saa/tilastot.html?pic=0816.gif eivät kerro toteutuneita päiväkohtaisia säätietoja. Ottamalla yhteyden ilmatieteen laitokseen saattaisi sieltä saada nuo tiedot. Yhteystiedot ovat : Puh. (09) 192 91
Faksi (09) 179 581 Postiosoite: PL 503, 00101 HELSINKI
Käyntiosoite 19.9.2005 alkaen: Erik Palménin aukio 1, 00560 Helsinki. Säätilastot (ma-pe klo 8.00-16.15);
Ilmastopalvelu 0600 1 0601 (hinta 3,01 e/min + pvm).
Sääennusteen mukaan (HeSa 17.8.2006) Etelä-Suomeen oli luvassa ko. päiväksi aamulla 14-15 ja iltapäivällä 20-21 ja Pohjois-Suomeen oli luvassa aamulla 10-12 ja iltapäivällä 15 astetta Celciusta.
|
| Miksi Helmet-haussa tanskalaisen Steen Steensen Blicherin novelli Vejlbyn pappi on kirjoitettu Veljlbyn pappi? Ainakin minulla on edessäni kirja, jonka… |
997 |
|
|
|
Kansalliskirjaston yllläpitämässä Fennica-luettelossa (Suomen kansallisbiografia)tilanne oli sama kuin HelMetissä; tanskankielisen alkuteoksen paikannnimi Vejlby on suomenkielisen teoksen nimessä muodossa Veljlby. Tietue on nyt korjattu; myös suomenkielinen paikannnimi on Vejlby. Asia korjaantuu myös HelMet-luetteloon lähipäivien aikana.
|
| Löytyykö mistään luetteloa tms., josta löytyy kaikkien sotalapsena pohjoismaihin lähteneiden nimet ja tarkat lähtöajankohdat? |
13391 |
|
|
|
Sotalapsia tutkineen Heikki Salmisen mukaan ainoa paikka Suomessa, josta löytyy mahdollisimman tarkat tiedot sotalapsista on Kansallisarkisto. Seuraavassa Kansallisarkiston yhteystiedot: http://www.narc.fi/Arkistolaitos/kansallisarkisto/
Myös Ruotsin vastaavaan arkistoon voi ottaa yhteyttä: http://www.ra.se/ra/
Heikki Salmisen käsittelevä lisensiaattityö ”Suomalaiset sotalapset ja Ruotsi: lastensiirto-organisaatiot, kuljetukset Ruotsiin ja paluu Suomeen vuosina 1939-1957” on saatavilla esim. kaukolainaksi Turun yliopiston kirjastosta.
|
| En ole onnistunut löytämään Leo Tolstoin teosta Tunnustuksia (engl. Confessions) vuodelta 1879. Osaisitteko auttaa? |
1755 |
|
|
|
Tolstoin esseen Tunnustus saat kaukolainaamalla, kysy tarkemmin lähikirjastostasi tästä mahdollisuudesta. Espoossa kaukolainapyynnön voi tehdä netissä kirjaston etusivun kautta http://www.espoo.fi/kirjasto
Tietoja kirjasta: Tunnustus / Leo Tolstoi ; suom. K. W. Järnefelt
Helsingissä. Otava. 1906. | (sid.) | Tolstoj, Lev Nikolaevič | 99 s.
Edelliset tiedot ovat Helka-tietokannasta.
Tolstoin esseetä nimeltä Tunnustus on ainakin käsitelty seuraavassa kirjallisuudenhistoriallisessa teoksessa: Tekijä Anhava, Martti Teos Totta puhuen : kirjoituksia : Otava, 2004. Tämän teoksen saa lähikirjastosta.
|
| Mitä nimi Mika tarkoittaa? |
6480 |
|
|
|
Kirjastojen käsikirjastohyllyissä on usein nimikirjoja. Tämä tieto siltä varalta, että olette kiinnostunut tekemään laajemman selvityksen nimestä. Mika-nimi pohjautuu vanhaan heprealaiseen Miikael-nimeen. Raamatun Miikael on on ylin arkkienkeleistä ja nk. viimeisen taistelun voittaja. Nimi Mika on ollut Suomessa hyvin suosittu samoin kuin nimen kansainväliset muodot muissa maissa. Yksi laajimmista suomenkielisistä nimikirjoista on nimeltään Uusi suomalainen nimikirja.
|
| Onko olemassa Kainuun murteella olevaa elämänohjetta, sananpartta tai vastaavaa. |
1748 |
|
|
|
Löytyisikö seuraavista pääkaupunkiseudun kirjastoissa löytyvistä teoksista iloa. Näitä voitte kysyä omassa kirjastossanne tai varata Internetissä http//www.helmet.fi
1.
Sarjakuva-albumi: Hart, Johnny: Näläkämoan noeta / kirjoittanut Johnny Hart ; piirtänyt Brant Parker ; rapakon takasesta englannista kaenuuksi keäntäny Paavo Romppainen. 2001, 64 sivua.
2.
Kirja: Räisänen, Alpo: Oulujärven ympäristön murrekirja
3.
Kirja: Komulainen, Jorma: Kuhmo - rajapitäjä Kainuussa
Kuusamon murretekstiä netissä: http://www.kirjastovirma.net/kuusamo/moksi/
|
| Tietoa Talvisodan aikaisista sota- ja kenttäsairaaloista, niiden määrästä, sijainnista, toiminta-ajasta jne., lähdeteoksia? |
4792 |
|
|
|
Talvisodan ajan sota- ja kenttäsairaaloista voi lukea ainakin seuraavista kirjoista:
-Lääkärinä sodassa. Suomen lääkäriliiton kokoamista muistelmista toim. Kyllikki Kauttu. Helsinki: Tammi, 1989.
-Suomen sotien 1939-1945 lääkintähuolto kuvina. Toimituskunta: Ensio Taipale … et al. Lahti: Sotilaslääkinnän tuki, 1990.
-Lääkkeen tie sodissamme vuosina 1939-1945: sotiemme lääkehuolto ja kenttäapteekkarien muistelmia. Toim. Mauno Turunen. Mikkeli 1992.
-Saksa-Äärimaa, Maija: Kenttäsairaalan matkassa : nuoren sairaanhoitajan sotapäiväkirja. Helsinki 1992.
Kirjoja voi kysyä lähimmästä kaupunginkirjastosta. Lisäksi kirjastosta kannattaa kysyä mahdollisuutta käyttää ARTO-artikkelitietokantaa. Asiasanoilla talvisota, sotasairaalat, kenttäsairaalat... |
| Haluaisin tietää kaiken mahdollisen Annika Thorista,sillä teen hänestä koulussa esitelmää. |
1146 |
|
|
|
Annika Thor on syntynyt Göteborgissa vuonna 1950. Hän on toiminut kirjalijana, dramaturgina, käsikirjoittajana ja kirjastonhoitajana.
Suomenkielistä tietoa löytyy kirjasta
Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenkirjailijoita: 2
Tässä joitakin nettisivuja englanniksi ja ruotsiksi
http://www.bonniercarlsen.se/writer.asp?id=14015
http://www.literaturfestival.com/bios1_3_6_306.html
http://www.forfattarcentrum.se/view_author.asp?sID=711&pType=5&mID=1&aI…
Annika Thorista on kysytty ennenki tässä palvelussa
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
|
| Kuntohoitajan ammatin koulutuksen kaikki kehitysvaiheet v1972 jälkeen tähän päivään asti? |
3828 |
|
|
|
Työterveyslaitoksen kirjaston tietokannoista löytyi vain kaksi lehtiartikkeliviitettä ja kaksi kirjaviitettä etsimästäsi aiheesta. Voit joko tilata ko. aineiston (maksullista) tai kopioida kirjastossamme lehtiartikkelit (0.10 € /A4) tai lainata kirjat (ilmaista). Lisätietoja: puh. 030 4742382 tai www.ttl.fi/tpk
LEO (lehtiartikkelit):
Ergonomia kuntohoitajan työssä.
Moilanen, Aija
Terveydenhuoltotyö 1983; 46 (5): 11-13.
Artikkeli
Mielenterveys kuntohoitajan työssä.
Kuronen, Matti J.
Terveydenhuoltotyö 1983; 46 (5): 15-17.
Artikkeli
TYKI (Kirjat)
Kuntohoitajan tehtävät nykypäivän yrityksessä
Marja-Leena Väisänen
Oulu : Oulun terveydenhuolto-oppilaitos, 1995. - 25 s.
Kirja
Kuntohoitajan toimenkuva
työryhmä Raija Hentman...(et al.)
Helsinki... |
| Saisinko lähdeviitteitä teoksista ja lehdistä,jossa käsitellään puheaktia, puheaktiteoriaa tai illokutiivista aktia! |
1145 |
|
|
|
Toivottavasti seuraavista teos- / artikkelitiedoista on hyötyä. Opinnäytetöitä saa yliopiston laitoksilta ainakin katsottavaksi ja niitä voi yrittää kaukolainata lähikirjaston kautta. Artikkeleita (viitteessä lukee ARTO) voi kysyä esim. yliopistonsa kirjaston kautta:
Tofferi, Heile, Illokutiivisen sävyn ilmeneminen englannissa / Heile Tofferi [Turku] , 1987. Pro gradu -työ : Turun yliopisto , englantilainen filologia.
Ropponen, Sirpa, Der illokutionäre Akt : ein sprechakttheoretischer Ansatz / Sirpa Ropponen. Helsinki : Helsingin yliopisto , 1999. Pro gradu -työ , Germaaninen filologia
Lähteenmäki, Mika, Ironian loogis-pragmaattisista malleista (artikkeli kokoomateoksessa). Puhekulttuurit ja kielten oppiminen : AFinLAn vuosikirja 1994.... |
| Muistelen että lastenloru, jossa puhutaan Little Miss Muffetista olisi käännetty joskus suomeksi. Lähinnä kiinnostaa miten Little Miss Muffet kääntyy suomeksi. |
1939 |
|
|
|
Loru Little Miss Muffetista on käännetty suomeksi useammankin kerran.
Hanhiemon iloisessa lippaassa (WSOY, useita painoksia) Kirsi Kunnas on kääntänyt Little Miss Muffetin pikku Elliksi. Lorun nimi on Elli ja hämähäkki.
("Näetkös pikku Elliä: / hän syö kauravelliä…)
Hanhiemon runoissa (Otava 2000) Kaarina Helakisan kääntämän lorun nimi on Pikku neiti Nättilä.
("Pikku neiti Nättilä / istui kerran määttäällä…")
Hanhiemon lorukopassa (Tammi, 1997) Little Miss Muffet on Pikku neiti Tättärä. Tämä suomennos on Hannele Huovin.
("Pikku neiti Tättärä / istui pikku mättäällä…)
|
| Mikähän on suomeksi Little Bo Beep, joka kadotti lampaansa lastenlorussa? |
3601 |
|
|
|
Kirsi Kunnaksen käännöksessä Little Bo Beep on Pikku Tilli Talli (Hanhiemon iloinen lipas, WSOY useita painoksia).
"Pikku Tilli Talli kadotti karitsansa. / Eikä hän tiennyt vaikka susi ois ne vienyt…"
Marja-Leena Mikkolan kääntämänä loru on nimeltään Pikkuinen Pirpana (Hanhiemon runoja, Otava 2000.
"Pirpana lampaansa kadotti / eikä tiennyt mistä etsisi…"
|
| Milloin vietetään Mikon nimipäivää? |
1230 |
|
|
|
Kalenterin mukaan Mikon nimipäivä on 29.9.
|
| Löytyykö teiltä kirjoja nimeltä: Suomalainen koulu ja kulttuuri, Tarja Tolonen 1999. Oppimisen uusi järjestys: Uhkien ja verkostojen maailma koulun ja… |
1865 |
|
|
|
Kysymiäsi kurssikirjoja ei löytynyt työterveyslaitoksen kirjaston kokoelmista. Voit itsenäisesti katsoa tietokannoistamme TYKI (kirjat) tai LEO (lehtiartikkelit) mitä aineistoa meillä on tarjolla. Kirjastomme on kaikille avoin kirjasto, josta lainaaminen on ilmaista. Tietokantojen suora osoite:
http://www.ttl.fi/Internet/Suomi/Tiedonvalitys/Kirjasto-+ja+tietopalvel…
Tai http://www.ttl.fi - Tietopalvelut - Haku kirjastotietokannoista.
Yleisten kirjastojen kokoelmista teoksia löytyy, mutta ne ovat kovin kysyttyjä ja voisi olla järkevää käydä tekemässä niistä varaukset lähikirjastossasi.
|
| Etsin eri ompelukonemerkkien ja -mallien vertailuhakemistoa. |
3874 |
|
|
|
Ehkäpä seuraavista artikkeleista on hyötyä:
Viita, Marja : Testissä 13 uutta saumuria
Aikakauslehti Suuri käsityölehti
ISSN 1236-3855. Vu/nro/sivu 2005 ; 4 ; 26-29
Huomautus Testissä saumurit. Merkit: Singer, Bernina, Brother, Husqvarna, Elna, Pfaff, Toyota
Viita, Marja : Tasapäisessä testissä 7 uutta ompelukonetta
Aikakauslehti Suuri käsityölehti
ISSN 1236-3855
Vu/nro/sivu 2003 ; 11-12 ; 47-49
Huomautus Testissä ompelukoneet: Bernina Activa 125, Brother Super Ace III, Elna 6001, Husqvarna Viking Freesia 425, Pfaff Lifestyle 2022, Singer Rumina 3450, Toyota EZ 900
|
| Tuleeko Pysytään yhdessä (parisuhdeopas) Helmet- valikoimiin. |
827 |
|
|
|
Kirjaa on jo tilattu useisiin kirjastoihin. Näette saatavuustiedot kirjan tultua kirjastoihin osoitteesta http://www.helmet.fi
HelMet etusivulla on myös uutuusluettelo vasta saapuneesta aineistosta
|
| Kuinka monta kirjastonhoitajan vakanssia on pääkaupunkiseudulla? Helsinki, Vantaa, Espoo, Kirkkonummi, Kauniainen, kaikki kirjastot mukaanluettuna. Puhutaan… |
1369 |
|
|
|
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa (Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa) on yhteensä n. 900 ihmistä töissä. Tämä on koko henkilökunnan määrä, jota arvelin teidän tarkoittaneen. Pelkästään kirjastonhoitajan virkoja ei liene puoltakaan tästä määrästä. Kirkkonummen osalta meillä ei ole tietoja, tiedot saa seuraavien yhteystietojen avulla: Pääkirjasto
Kirkkotori 1, 02400 Kirkkonummi
Puh. (09) 2967 2467, (09) 29671*
Faksi (09) 2967 2520
Sähköpostiosoite: kirjasto@kirkkonummi.fi
Kirjastoalan työllisyysnäkymät ovat kaiketi osittain mielipidekysymys, johon on vaikea ottaa kantaa. Pääkaupunkiseudulla avoimena oleviin virkoihin ja toimiin on yleensä ollut enemmän kuin yksi hakija viime aikoina, mutta pienemmillä paikkakunnilla hakijoiden määrä ei... |
| Kysyisin, että mistä Nuuskamuikkusen nimi on peräisin? Onko nimellä jotain tekemistä sen kanssa, että Nuuskamuikkusen isä Juksa oli kova piippumies? |
12061 |
|
|
|
Alkuperäinen ruotsinkielinen nimi on "Snusmumriken". Suomenkielinen nimi on suomentaja Laila Järvisen tekijän kanssa yhteistyössä kehittämä. Juksan tavat voivat hyvin olla idean taustalla, mutta kova piippumieshän N:kin on.
|
| Ihan yksinkertainen kysymys eli miten muutan Helmetin avulla omia tietojani kun olen muuttanut uuteen osoitteeseen. |
136 |
|
|
|
Osoitteenmuutoksesta voi ilmoittaa Internet-osoitteessa
https://www2.helmet.fi/address/
Täydennä riveille seuraavat tiedot:
- nimi (etunimi, sukunimi)
- kirjastokortin numero
- henkilökohtainen tunnusluku (4 nroa).
Jos Sinulla ei vielä ole tunnuslukua tai olet unohtanut sen, tule asioimaan mihin tahansa Espoon, Helsingin, Kauniaisten tai Vantaan kaupunginkirjastojen toimipisteistä. Sinun on esitettävä kirjastokorttisi ja henkilöllisyystodistuksesi.
|
| Mistä nimi Sinikka tulee ja mitä se tarkoittaa? |
4603 |
|
|
|
Sinikka-nimen kantasana on väriä kuvaava 'sini', josta Eino Leino muodosti hienon etunimen Lallin viehättävälle tyttärelle Lalli-näytelmässä (1907). Säveltäjä Toivo Kuula keksi juuri tästä näytelmästä nimen tyttärelleen pianotaiteilija Sinikka Kuula-Marttiselle vuonna 1917. Samantyyppisiä nimiä on ollut almanakkaan ehdolla muitakin, kuten Yrjö Karilaalla Siniä vuonna 1919.
Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Sinikan samojen alkukirjainten vuoksi Sinaida-nimeen.
Lähteet
Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY
Vilkuna: Uusi suomalainen nimikirja, Otava
|
Kysy kirjastonhoitajalta