| Miksi Yötä pidetään junttibändinä? Entä mitä muita pidetään? Itselleni tulee nyt ensimmäisenä mieleen Popeda ja Klamydia. |
348 |
|
|
|
Hyvin yleisellä tasolla käsitettä "juntti" käytetään kai ilmaisemaan jonkinlaista maalaisuutta, rahvaanomaisuutta vastakohtana kaupunkilaiselle, hipsterimäisyydelle tms. Mielestäni ilmaisu "junttibändi" on täysin hihasta tempaistu mielipide, jonka esittäjän mielestä jokin bändi ei esitä tarpeeksi "hienoa" musiikkia. Musiikkikirjastonhoitajana olen jyrkästi tällaisten ilmaisujen käyttöä vastaan, koska se ei liity mitenkään itse musiikkiin, on ehkä loukkaavaksi tai ainakin vähätteleväksi tarkoitettu ja joka tapauksessa täysin mielivaltainen. Henkilökohtaisesti ei olisi tullut mieleenkään, että joku kutsuu Yötä tuollaisella nimellä, sehän on tyypillinen suomirockin bändi, alkuaikoinaan ehkä vähän myös uutta aaltoa. En tiedä, mistä olet moisen... |
| Saanko jakaa yrityksen 38 vuotta vanhan tiedotuslehden sosiaalisessa mediassa? Otin itse kuvat paperisesta lehdestä. |
357 |
|
|
|
Jos tarkoitus on valokuva ja levittää kyseisessä lehdessä olleita kirjoituksia ja/tai valokuvia, niiden levittämiseen tarvitaan alkuperäisten kirjoittajien ja kuvaajien lupa. "Vanha lehti" ei ole suojan kohde, mutta sen yksittäiset jutut ja kuvat ovat.
Vain sellaisia tekstejä, joita voidaan pitää tekijänoikeuden ulkopuolelle jäävinä (esimerkiksi kokouksen pöytäkirja tai yhdistyksen tms. virallinen kokousilmoitus) kohteina, voi levittää ilman lupaa, ennen kuin tekijän kuolemasta on 70 vuotta.
Heikki Poroila |
| Etsin tämän laulun sanoja "Laulu petomaisesta isästä joka Oulussa Tukkisaaren sillalta heitti jokeen 7-vuotiaan Rauha lapsosensa joulukuun 18 päivän iltana… |
386 |
|
|
|
Tämä arkkiveisu löytyy Oulun pääkirjaston maakuntakokoelmasta.
Heikki Poroila |
| Kirjastot.fi/kysy mistä löydän Sinuhe Egyptiläisen ruotsinkielisen painoksen /levityspäivä Ruotsissa. Ruotsin kansalliskirjaston netistä ei näy. Kiitos jo… |
482 |
|
|
|
Mika Waltarin romaani Sinuhe egyptiläinen on julkaistu Suomessa ja Ruotsissa ruotsiksi useita kertoja. Laitan tähän luettelon eri painoksista. Olen aivan varma, että jokin näistä löytyy myös ruotsalaisista kirjastoista. Ole Torvaldsin käännös on lyhennelmä Waltarin hyväksymällä tavalla. Ensipainoksessa on 614 sivua, kun vastaavassa suomenkielisessä niitä on 779.
Sinuhe egyptiern, kääntäjä Ole Torvalds - Wahlström & Widstrand, 1946, 1947, 1950, 1955, 1983, 1987, 1993, 1997, 2003 - Schildt 1953, 1955 & 2008
2000-luvulla on käännöksestä ilmestynyt uusi painos siis sekä Suomessa että Ruotsissa, ainakin jälkimmäisen uskoisi helposti löytyvän isommista ruotsalaisista kirjastoista.
Heikki Poroila |
| Olen etsinyt nuottia laululle; askel harhaan. Marjorie on esittänyt tätä? |
397 |
|
|
|
Valitettavasti tätä Jokke Seppälän säveltämää ja Timo Turpeisen sanoittamaa laulua ei ole ainakaan toistaiseksi julkaistu nuottina.
Heikki Poroila |
| Onko totta ettei koira voi pissata /kakkata veteen, ja miksei jos näin on. Itse olen kyllä nähnyt tapahtuvan, mutta en varma kumpaa tuli. |
1088 |
|
|
|
Seuraava näkemys perustuu koiran kanssa elämiseen, ei eläinten fysiologian erikoisosaamiseen. - On tuskin mitään yleistä biologista syytä, minkä takia koira ei voisi ainakin pakottavassa tilanteessa virtsata ja ulostaa vedessä. Vedessä pysyvästi elävillä eläimillä ei vaihtoehtojakaan ole, mutta koiralla on. Varsinkin virtsaaminen on tärkeä viestintäväline, joka vedessä menettää tehonsa. Koiran ei siis yleensä kannata virtsata vedessä.
Ulostaminen on kaikilla koirilla silminnähden lihastyöskentelyä edellyttävä tapahtuma, jonka aikana useimmat koirat rodusta riippumatta taivuttavat vartalonsa tiettyyn asentoon, jotta uloste ei putoa omille jaloille. Asento on vaistomainen, eikä perustu harkintaan ajasta ja paikasta. Todennäköisesti vedessä... |
| Milloin hopea poistui markan kolikosta? 60-luvulla vai vasta 70-luvulla? |
2133 |
|
|
|
Markoissa oli hopeaa vain vuosina 1964-1968. Silloinkin pitoisuus oli vain 35%. https://www.matinmarkka.com/Suomalaiset-kolikot-ja-setelit/Suomalaiset-kolikot-1963-2001/1-markka-1964-2001 |
| Olen kuullut että Richard Bransonin elämäkertaa olisi myös suomenkielisenä olemassa. Itse olen netistä etsimällä löytänyt vain englanninkielisiä kirjoja… |
226 |
|
|
|
Valitettavasti yhtään ainoata Richard Branson -aiheista kirjaa ei ole toistaiseksi suomennettu ja julkaistu tai kirjoitettu suoraan suomeksi. Englanniksi on tarjolla useita kirjoja, myös Bransonin omat muistelmat, suomeksi ei ensimmäistäkään.
Heikki Poroila |
| Rajoittavatko tekijänoikeudet ei-kaupallisten teematapahtumien järjestämistä kirjastoissa, jos haluaisin järjestää johonkin kirjaan tai kirjasarjaan liittyvän… |
416 |
|
|
|
Tekijänoikeuden suoja liittyy toisaalta ns. moraalisiin oikeuksiin, toisaalta taloudellisiin oikeuksiin valmistaa kopioita tai välittää muulla tavalla teoksen sisältö yleisölle. Laki ei estä järjestämästä tilaisuutta esimerkiksi tällaisen kirjasarjan puitteissa, jolloin voidaan myös sarjan nimeä käyttää esimerkiksi työpajan järjestämisen yhteydessä. Kirjasarjan kirjoittajalla on kuitenkin em. moraalinen oikeus tulla tapahtuman esitteissä tai kyseisen työpajan yhteydessä tulla mainituksia luovana tekijänä. Tässä tapauksessa on siis asiallista jossain yhteydessä todeta, että kirjasarja Soturikissat on Erin Hunterin kirjoittama. Tämä pseudonyymi riittää, vaikka sitä ovat käyttäneet näitä kirjoja kirjoittaneet Victoria Holmes, Kate Cary,... |
| Onko tietoa Langéenska villasta eli Gula villan Siltasaarella, siellä on Klingen mukaan ollut synagooga, tuon villan sijainti ja asukkaat kiinnostavat |
533 |
|
|
|
Löysin kuvan synagogasta Finna haulla.
Finnan tietojen mukaan huvila ja synagoga sijaitsivat osoitteessa Siltasaarenkatu 3-5. https://finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km002yci
Siellä sijaitsi Helsingin ensimmäinen synagoga 30 vuotta kunnes nykyinen valmistui 1906 Malminkadulle Kamppiin. http://www.jchelsinki.fi/fi/helsingin_synagoga
https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/raportti/read/asp/hae_liite.aspx?id=127197&ttyyppi=pdf&kansio_id=78
Ennen synagoogana toimimistaan huvila saattoi olla käsityöläisten kapakka. https://blogs.helsinki.fi/envirohist/helsinki-etusivu/tikkanen_1999/
Blogissa kerrotaan: "Siltasaaressa oli myös useita ravintoloita ja kapakoita. Kuuluisin kapakoista oli varmaan Ison Hiirisaaren... |
| Olen varannut kirjoja Entressen kirjastoon. Onko mahdollista saada kyseiset kirjat sittenkin Matinkylän kirjastoon? |
332 |
|
|
|
Jos kirjat ovat vasta varausjonossa, voit vaihtaa niiden noutopaikan Helmet-sivulla omissa tiedoissasi tai soittamalla Entressen tai Matinkylän kirjastoon.
Jos kirjat jo odottavat sinua Entressessä, et voi valitettavasti enää siirtää niitä Matinkylään. Myöskään matkalla olevan varauksen noutopaikkaa ei voi muuttaa. |
| Löytyykö Helmetistä venäjänkielisiä nuotteja lauluihin, kuten (Koivut) березы, Конь (hevonen), tai esim. Moskovan illat? |
1100 |
|
|
|
Joihinkin lauluihin löytyy nuotteja. Lähinnä sellaisiin, jotka on myös suomennettu tai käännetty jollekin muulle kielelle.
Georg Otsin laulaman Moskovan illat (Moskovan valot = Moskovan ikkunat = Moskovskie okna) löytyy nuotit mm. Unohtumaton Georg Ots : 30 suosituinta laulua.
Muistakin Otsin laulujen nuotteja löytyy Helmetistä. https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sgeorg%20ots__Ff%3Afacetmediatype%3A7%3A7%3ANuotti%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Koivut ja Hevonen laulujen nuotteja en löytänyt. Kenties niidenkin nuotit löytyvät esittäjän mukaan?
Venäläiset sanat löysin kaikkiin laukuihin:
Koivut https://peda.net/kuopio/kansalaisopisto/kielet/ven%C3%A4%27j%C3%A4n-kurssit/lauluja... |
| Monikkolasten kokoeroja ja muita ennätyksiä |
1547 |
|
|
|
Kaikkia kysymiäsi asioita en saanut selvitettyä, mutta tässä lista löytyneitä:
Kaksosista:
Suurin kokoero on 2012 syntyneillä Elliotin kaksosilla Katella ja Amyllä noin 2 kg. He myös syntyivät 87 päivän välein. https://www.mirror.co.uk/news/real-life-stories/miracle-twins-born-record-87-1857782
Täältä löytyy listausta ihmisistä, joilla on ollut eniten lapsia: https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_people_with_the_most_children Sen perusteella sanoisin, että lyhin aika kaksosten syntymän välillä on noin vuosi. Sen tarkempaa tietoa en löytänyt. (Rouva Vassileyv sai 40 vuodessa 27 synnytyksessä 69 lasta 1700-luvulla)
Tilastokeskuksen mukaan poikia syntyy noin 1,5% enemmän kuin tyttöjä. http://tilastokoulu.... |
| En löytänyt tarkkoja ohjeita tietyn kirjan korvaamiseen. Kyseessä on Lionel Shriverin kirjoittama teos Poikani Kevin. Kaipaisin maksuohjeita. Ystävällisin… |
189 |
|
|
|
Yleisohje on mennä ensimmäiseksi kirjan omistavan kaupungin kirjastoon. Siellä tiskillä asia kyetään hoitamaan alusta loppuun tai jos asiakas haluaa maksaa korvauksen verkon kautta, annetaan maksuohjeet. Myöhässäkään oleva laina ei muutu automaattisesti korvattavaksi. Tilanteita on monenlaisia ja siksi käynti kirjastossa on tarpeen.
Heikki Poroila |
| Milloin Suomessa oikeasti siirryttiin metrijärjestelmään? Löysin isäni kirjahyllystä kirjan Pohjakallio-Tertti: Maamiehen metsäoppi (Tapio, 1958), jossa… |
1539 |
|
|
|
Wikipedian mukaan "Suomessa metrijärjestelmä otettiin käyttöön virallisesti vuonna 1887. Käyttöön jätettiin kuitenkin vielä myös muutamia vanhoja, alkuperäiseen metrijärjestelmään kuulumattomia yksiköitä, joiden suuruutta hieman muutettiin uuteen järjestelmään sopivaksi; esimerkiksi peninkulma oli ennestään ollut 10 688 m, mutta kauan tämän jälkeen tasan 10 km."
Siitä, mikä on virallinen mittajärjestelmä, ei varmaankaan missään maailmassa ole varsinkaan nopeasti seurannut, että kaikki vanhat mittayksiköt olisivat hävinneet käytöstä. Monilla aloilla on - kuten kysyjä itsekin on huomannut - säilynyt sisäisessä käytössä vanhoja yksiköitä, minkä lisäksi erityisesti Ison-Britannian ja Yhdysvaltain kanssa kauppaa käyneet tai muuta... |
| Haen Pellervon vuoden 1972 numeroa 2. Löytyykö sitä mistään arkistoituna? |
180 |
|
|
|
Lehti löytyy Kansalliskirjaston kokoelman lisäksi Kuopion Varastokirjastosta. Lehteä voi pyytää kaukolainaksi oman kirjaston kautta ja kirjastossa voi antaa osoitteeksi tämän https://vaari.finna.fi/Record/vaari.64603 (kyseisen lehden tiedot). Varastokirjasto toimittaa myös valokopioita, jos pystyy yksilöimään artikkelin, jonka tarvitsee. Myös tästä asiasta kannattaa keskustella oman kirjaston henkilökunnan kanssa. Varastokirjaston palvelut ovat yleisesti ottaen maksuttomia, mutta välittävä kirjasto voi periä maksuja. Tämäkin selviää omassa kirjastossa.
Heikki Poroila |
| Osaatko sanoa, mitä tarkoittaa suomalainen sana tarna? |
459 |
|
|
|
Ainakaan sukunimitietokanta ei tarjoa muuta tietoa kuin että "Tarna" on vuonna 1935 suojattu sukunimenä. Kielitoimiston sanakirja ei tunne sanaa "tarna" ollenkaan, ei myöskään sanaa "taarna". Eräästä vanhasta kielitieteellisestä artikkelista (Virittäjä 1929) löysin pohdinnan, jossa arveltiin sanan tarna tai taarna viittaavan johonkin saralajiin. Näin todellakin on, sillä taarnat ovat sarakasvien heimoon kuuluva kasvisuku. Kasvin nimenä "taarna" on ollut käytössä ainakin jo 1850-luvulla, joten ehkä se on toiminut myös sukunimen innoittajana, varsinkin kun sanalle ei näyttäisi muita merkityksiä löytyvän.
Heikki Poroila |
| Missä kirjassa oli arkkienkeli Mikaelin koira nimeltä Filioque? |
347 |
|
|
|
Ainakin Erik Wahlströmin kirjassa Jumala (Schildts 2006) esiintyy "tuntematonta mutta degeneroitunutta rotua oleva liehakoiva pikku koira" nimeltään Filioque. Sivulla 236 olevasta kohtauksesta on tosin vaikea päätellä, kenen arkkienkelin vastuulla koira varsinaisesti romaanissa on. Tekstin perusteella omistaja on lähinnä Rafael, vaikka koira hyppääkin Gabrielin syliin kirputettavaksi. |
| Mistä saisin sähköisessä muodossa Kun Taivas repeää televisiosarjan tunnusbiisin? |
552 |
|
|
|
Tätä tunnaria ei ole ns. suoratoistopalveluissa, mutta ainakin juuri tällä hetkellä DailyMotion-niminen palvelu tarjoaa sarjan jaksot netin kautta videoina. Jokaisen jakson alussa kuullaan oletettavasti juuri tämä Jani Uhleniuksen säveltämä lyhyt melodia. https://www.dailymotion.com/video/x24anr9
Heikki Poroila |
| Muuttaako suomentaja automaattisesti angloamerikkalaisen alkuteoksen mitat ja painot senteiksi, metriksi ja kiloiksi, vai jätetäänkö ne sellaisikseen? |
421 |
|
|
|
Kääntäminen ei ole automaattista toivottavasti koskaan. Varsinkin kaunokirjallisuudessa on aivan tavallista jättää mailit kääntämättä kilometreiksi. Kääntäjä joutuu silti myös fiktion puolella miettimään, kuinka helppoa tai vaikeata harvinaisempia mittayksiköitä on lukijan hahmottaa. Ratkaisu on viime kädessä "taiteellinen", sillä kääntäjä tietää, että palautetta voi tulla sekä siitä, että on omavaltaisesti kääntänyt "liikaa" että gallonien, paunojen ja muitten meille vieraitten termien jättämisestä silleen. Sanoisin oman kokemukseni perusteella, että yleensä mittayksiköitä ei kaunokirjallisuudessa muuteta ja monissa tapauksissa meille eksoottisten mittayksiköiden käytöllä on merkitystä myös aitouden ja autenttisuuden tavoittelussa.... |
Kysy kirjastonhoitajalta