1.Voiko rekisteröity aatteellinen, yleishyödyllinen yhdistys..pidättäytyä ottamasta jäseniä ? Niin että yhdistyksessä olisi aina vain perustamisessa… 243
6.3.2018
Hei,
Eduskunnan kirjastossa emme valitettavasti osaa vastata oikeudellisiin kysymyksiin. Sinun kannattaa hankkia käsiisi teos:
Yhdistysoikeus. Halila, Heikki; Tarasti, Lauri. Alma Talent 2017. Viides, uudistettu painos
Se on keskeinen yhdistyksiä käsittelevä teos.
Kuinka paljon on tulossa arviolta perheenjäseniä turvapaikkaa vuosina 2015 -2016 hakeneiden osalta. Myönteisen päätöksen saaneet saanevat 3kk kuluessa… 179
27.2.2018
Hallituksen esitykseen 43/2016 sisältyy numerotietoa perheenyhdistämisestä.
2.1.5
Perheenyhdistäminen lukuina
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_43+2016.aspx#PerusteluOsaYleisetPerustelut
Maahanmuuttovirasto Migrin sivuilla tietoa perheenyhdistämisestä, sieltä voi myös kysyä lisätietoa.
http://migri.fi/perheenjasenelle
Miten ja millä perusteella talvi-, jatko- ja Lapin sodan evakot jaettiin sijoituspaikkoihinsa, eli tiettyihin kuntiin ja tiettyihin taloihin? Kuka/mikä taho… 1303
30.1.2018
Siviiliväestön evakuointi talvisodan aikana suoritettiin lääninhallitusten kehotuksesta hyökkäysuhan alaisilta alueilta. Huollosta vastasi ensi sijassa kansanhuoltoministeriö. Valtio maksoi vastaanottaville kunnille ja majoituksesta ja muonituksesta jälkikäteen korvauksia. Tarkempaa tietoa esimerkiksi Jatkosodan pikkujättiläinen, s. 766-769.
Jatkosodan asemasotavaiheessa ryhdyttiin jo valmistelemaan Karjalan evakuointisuunnitelmia. Puna-armeijan suurhyökkäyksen käynnistyttyä Karjalan kannaksella päämajan sotilashallinto antoi evakuointikäskyn 10.6.1944. Viimeinen luovutetun Karjalan evakuointi suoritettiin syyskuussa ja se koski 66 750 henkilöä. Myös muilta luovutetuilta alueilta kuten Porkkalasta siirrettiin väestöä. Tarkempaa...
Jos lapsi syntyi 1921 Eestin kansalaisuuden omaavalle isälle ja Suomen kansalaisuuden omaavalle äidille, mikä oli lapsen kansalaisuus? Jos eestiläinen mies ja… 355
8.1.2018
Lähde: Kaira, Kaarlo: Suomen kansalaisuuden saamisesta ja menettämisestä. 1930. Teos on ilmestynyt uuden avioliittolain (1929) jälkeen, mutta sisältää paljon tietoa vanhemmasta käytännöstä. Ohessa lähes suorat lainaukset ko. teoksesta.
Suomessa syntyneen aviolapsen kansalaisuus määräytyy isän kotivaltion lakien mukaan, aviottoman lapsen taas äidin kotimaan mukaan. -- Aviolapsi ei saa Suomen kansalaisuutta, jos vain sen äiti on Suomen kansalainen. Mutta saako lapsi isänsä kotimaan vaiko sen maan kansalaisuuden, jossa lapsi on syntynyt, vai ehkä molemmat, riippuu asianomaisten valtioiden lainsäädännöstä. Avioton lapsi taas on äitinsä suomalaisen kansalaisuuden perusteella Suomen kansalainen. -- Periaatteen, jonka mukaan aviolapset...
Missä maissa seksuaalinen väkivalta, esim. raiskaus ei vanhene rikoksena? 388
24.10.2017
Kysymys edellyttää laajaa selvitystyötä, koska aiheesta ei löydy suoraan mitään julkaisua. Esimerkiksi tämä kirja voisi olla hyödyllinen: Kansainvälinen rikosoikeus / Minna Kimpimäki, [Helsinki] : Kauppakamari 2015. Löytyy mm. eduskunnan kirjastosta. Myös ELKI-linkkitietokannasta voi etsiä eri maiden lainsäädäntöä aiheesta: http://www.eduskunta.fi/kirjasto/Elki/#/aiheittain?kategoria=S%C3%A4%C3…
Ovatko Edukunnan valiokuntien kuulemien asiantuntijoiden valiokunnille antamat kirjalliset lausunnot julkisia? Ovatko valiokuntien kokousten pöytäkirjat… 588
21.8.2017
Valiokuntien kirjalliset asiantuntijalausunnot ovat julkisia, samoin pöytäkirjat. Suullisia lausuntoja ja käytyä keskustelua ei kirjata pöytäkirjoihin.
Valiokuntien pöytäkirjat ovat verkossa eduskunnan sivuilla vuodesta 2002 alkaen. Valiokunnissa kuultavana olleiden asiantuntijoiden kirjalliset lausunnot ovat verkossa vuodesta 2015 alkaen.
Vanhemmat pöytäkirjat ja asiantuntijalausunnot ovat saatavilla eduskunnan arkiston kautta. kirjasto.arkisto@eduskunta.fi
Valtiopäiväasioiden ja -asiakirjojen hakupalvelu löytyy eduskunnan etusivulta www.eduskunta.fi. Suora linkki: https://www.eduskunta.fi/FI/search/Sivut/vaskiresults.aspx
Mikä on eduskuntatalon halkaisija 1512
2.6.2017
Eduskuntatalon pohjois-eteläsuunnan mitta n. 78 m ja länsi-itäsuunnan mitta n. 55 m, nelikulmion vastakkaisten kulmien välinen ristimitta n. 95 m.
Eduskuntatalon istuntosalin halkaisija on 25 m.
Valkeavuoren 7B haluaa tietää, kuinka monta aatelista Suomessa on? 961
15.2.2017
Suomen aatelisista on tietoa suvuittain ja sukuihin kuuluvista henkilöistä.
Sukujen nimistä ja sukuihin kuuluvista henkilöistä saa tietoa verkkoartikkelista ja painetusta Suomen aateliskalenterista, josta uusin on vuodelta 2016. Aateliskalenterissa on tietoja myöa sukujen henkilöistä.
Aateliskalenterin 2013 mukaan sukuja on seuraavasti:
Ruhtinas = 1
Kreivit = 11
Vapaaherrat = 63
Ritari- ja aatelismiehet = 282
Osaan aatelissukuja ei synny enää uusia jäseniä. Tässä yhteydessä sanotaan, että suku on sammunut.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_aatelissuvuista
En mi menor en lo mayor 406
13.1.2017
Näyttäisi siltä, että kyseessä ovat asteikot. Mikäli oikein ymmärrän, kyseessä on e-molli (mi menor) ja a-duuri (la mayor), https://pt.wikipedia.org/wiki/Mi_menor ja https://es.wikipedia.org/wiki/La_mayor .
Olisin halunnut tietää jos otan isomummin nimen käyttöön serkkuni kanssa en haluaisi että sen voi ottaa kuka tahansa (ainoastaan verisukulainen) tuota… 491
8.12.2016
Sukunimien käyttöä ja vaihtoa säätelee Nimiasetus (254/1991).
Jenkkileffoissa pidetään oikeudessa käsi raamatun päällä ja vannotaan. Liittyykö raamattu/uskonto tähän kuitenkaan? Mitä jos on ateisti? 406
16.11.2016
Yhdysvalloissa vala on katsottu uskonnolliseksi toimitukseksi, jonka kukin saa tehdä oman uskontonsa mukaisia muotoja sekä menoja noudattaen. Ne, jotka uskonnollisista tai uskonnottomista syistä eivät tahdo tehdä valaa, voivat antaa valanveroisen vakuutuksen. (Uskonnonvapaus ja valapakko, katsaus valakysymyksen vaiheisiin uusimmalla ajalla. K.K Aro, Helsinki 1914.)Näin ollen ateistien ei siis tarvitsisi vannoa valaa, vaan he voisivat antaa vakuutuksen, jota ei katsota uskonnolliseksi.
Miksi tasa-arvolain muutos, joka koskee seksuaalista tai sukupuolista häirintää, ei koske peruskoulua? 1028
17.8.2016
Kysyjä tiedustelee, miksi tasa-arvolain muutoksessa ei mainita peruskoulua. Laissa mainitaan syrjinnän kielto ja koulutusta tarjoavat tahot, muttei tarkemmin koulutyyppejä. Laki jää siis tälle tasolle. Tasa-arvolain muutoksen taustalla olevassa valmisteluaineistossa viitataan perusopetuslain kohtaan Oikeus turvalliseen opiskeluun.
SÄÄDÖKSET
1329/2014: Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain muuttamisesta (1329/2014)
jolla on muutettu Lakia naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta – Tasa-arvolaki: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1986/19860609
Tasa-arvolain muutoksessa tulevat mainituiksi syrjinnän kielto ja koulutusta tarjoavat tahot - 6 c §, 7 §
http://finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141329
1325/2014:...
Mihin säätyyn nimismiehet kuuluivat 1600-1800-luvulla? Löysin tiedon että he olivat 1600-luvun jälkeen pääasiassa säätyläisiä, mutta mitä säätyä? Ei… 1778
4.8.2016
Kysymykseen ei löydy selkeää vastausta. Alkuaan 1400-luvulla nimismiehet olivat talonpoikien keskuudesta valittuja eräänlaisia paikallisia luottamusmiehiä. 1600-luvulla heidän roolinsa muuttui, ja maaherrat alkoivat nimittää uusiksi nimismiehiksi aatelisia nimismiehiä hallintokäytännön muutoksen takia.
"Ensimmäiset nimismiehet nimitettiin 1400-luvulla, jolloin pitäjien asukkaat valitsivat nimismiehet keskuudestaan. Nimismiehet olivat eräänlaisia pitäjien luottamusmiehiä, jotka vastasivat yleisen järjestyksen pitämisestä ja verojen kokoamisesta sekä järjestivät käräjät ja toimivat niissä syyttäjinä. Ruotsin keskushallinto alkoi tiukentaa otettaan valtakunnasta 1600-luvulla, mikä näkyi myös nimismiesten roolissa. Nimismiesten nimittäminen...
Mistä saan materiaalia avatakseni virkamieslain 750/1994 14 §:ää. Virkamiehen on käyttäydyttävä asemansa ja tehtäviensä edellyttämällä tavalla. Hallituksen… 582
28.6.2016
Valtion virkamieslaki 750/1994
(kumonnut Valtion virkamieslain 755/1986)
Luku 4, 14 §
Virkamiehen on suoritettava tehtävänsä asianmukaisesti ja viivytyksettä. Hänen on noudatettava työnjohto- ja valvontamääräyksiä.
Virkamiehen on käyttäydyttävä asemansa ja tehtäviensä edellyttämällä tavalla.
Virkamieslain 750/1994 taustalla olevassa hallituksen esityksessä HE 291/1993 todetaan säädöksen luvusta 4: ”Luku on pääosin voimassa olevan valtion virkamieslain 4 ja 5 luvun mukainen.” Hallituksen esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa ei oteta esille 14 §:ää. Voimassa olevalla virkamieslailla tarkoitetaan tässä edellistä Valtion virkamieslakia 755/1986.
HE 291/1993 käsittelytiedot löytyvät tästä: https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/trip...
Mitä tarkoittaa vaaleihin rekisteröityminen eli mitä esim Britanniassa siinä tsekataan? Miten se tapahtuu? Pitääkö joka vaalissa hoitaa sama rumba? Onko eri… 557
27.6.2016
Iso-Britanniassa erillinen rekisteröityminen pitää tehdä, jotta tulee merkityksi vaalirekisteriin (electoral register)
Rekisteröitymislomakkeella kysytään mm. henkilön asuinpaikka, kansallisuus, osoite, syntymäaika, koko nimi ja National Insurance number, aikooko äänestää äänestyspaikalla vai postitse. Rekisteröitymisellä estetään ainakin se, ettei voi äänestää montaa kertaa samoissa vaaleissa ja varmistetaan myös, että ylipäätään on äänioikeutettu ja voi äänestää.
Electoral management design – teoksen mukaan rekisteröitymistä vaaditaan myös mm. Columbiassa, Unkarissa, Romaniassa ja Alankomaissa.
Iso-Britannian osalta ks.
https://www.gov.uk/browse/citizenship/voting
https://www.gov.uk/elections-in-the-uk
http://www.legislation.gov.uk/en/...
Miksi tämä sivusto ilmoittaa aina "Ohjelmavirhe. Ole hyvä ja yritä uudelleen." kun haun jotain teosta klikkaa. 530
8.6.2016
Pyydämme tarkennusta, missä tilanteessa ko. ilmoitus tulee.
Eduskunnan verkkopalvelujen palautelomake - Anna palautetta - löytyy www.eduskunta.fi -sivun oikeasta ylälaidasta.
Eduskunnan kirjaston tietopalvelu auttaa dokumenttien löytämisessä. Yhteystiedot ovat edellä mainitulla palautesivulla.
Naisten äänioikeuden äänestystulos v.1906... Käsittääkseni äänestystulos ei ollut ihan yksimielinen... etenkin kun mietitään että vain ja ainoastaan miehet… 382
16.5.2016
Kiitos kysymyksestäsi! Kun naisten äänioikeudesta päätettiin, elettiin Suomessa säätyvaltiopäivien aikaa (aatelisto, pappissääty, porvarissääty ja talonpojat). Naisten äänioikeus (vaalioikeus) sekä vaalikelpoisuus (oikeus olla ehdolla vaaleissa ja tulla valituksi kansanedustajaksi) toteutuivat säädettäessä Suomen Suuriruhtinaanmaan Valtiopäiväjärjestys 1906 (26/1906)
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1906/19060026?search%5Btype%5D=pika&…
Samalla säädettiin Suomen Suuriruhtinaanmaan Vaalilaki (26/1906)
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1906/1906026A?search%5Btype%5D=pika&…
Asiaa valmisteli ensin eduskunnanuudistamiskomitea, jonka mietintö oli pohja eduskuntauudistukselle. Komitea ehdotti yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen...
Eläkelainsäädännön mukaan työntekijä voi jäädä vanhuuseläkkeelle 63-68 -vuotiaana valintansa mukaan. Tulkitsen tämän niin, että työntekijä voi tosiaankin… 566
1.4.2016
Vuoden 2005-2007 eläkeuudistuksessa siirryttiin joustavaan työeläkeikään, jonka mukaan työntekijä voi päättää itse eläkkeelle jäämisensä ajankohdan 63-68 vuoden täyttämisen välisenä aikana. Työntekijän eläkelain muutoksella 69/2016, joka tulee voimaan 1.1.2017, vanhuuseläkeiän alin alkamisajankohta määräytyy kuitenkin työntekijän syntymävuoden mukaan. Ks. työntekijän eläkelain 11 §. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060395#L3P11
Työantaja ei voi tuona aikana sanoa irti työntekijää iän perusteella. Työntekijä ja työnantaja voivat kuitenkin työsopimuksessa sopia 68 vuotta alemmasta eroamisiästä.
Esimerkiksi teoksessa Äimälä – Åström – Nyyssölä: Käytännön työoikeutta esimiehille (5 p, 2012) sivulla 209 todetaan seuraavasti: ”...
Pyydän kopiota HE 88/1985 Kuluttajansuojalaki 17 §:n perustelut sivut 30, 31 ja 32 Pitäisi olla teksti "luotonantaja ei olei velvollinen ottamaan vastaan… 459
21.3.2016
Välitän HE 88/1985 tekstin sinulle erikseen Eduskunnan kirjaston tietopalvelusta.
Olen törmännyt mielenkiintoiseen kysymykseen liittyen hautarauhan rikkomiseen. Rikoslain 17 luvun 12 pykälän mukaan henkilö syyllistyy hautarauhan rikkomiseen… 970
29.2.2016
Laki ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä 101/2001
5-luku 13 §:
"Ruumiin luovuttaminen opetustarkoitukseen
Yliopiston anatomian laitokselle voidaan lääketieteen opetusta varten luovuttaa ruumis, jonka opetustarkoitukseen luovuttamiseen vainaja on eläessään kirjallisesti antanut suostumuksensa"
Alla on linkki Finlex-Ajantasainen lainsäädäntö
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010101
Käytännön tietoa on esimerkiksi Tampereen yliopiston lääketieteen yksikön sivustolla.
http://www.uta.fi/med/tutkimus/tutkimusryhmat/anatomia/vainajien_kaytto…
