| Nimilain mukaan ihminen voi ottaa käyttöönsä sukunimen, joka on kuulunut hänen esivanhemmalleen. Kuinka monen sukupolven yli tämä oikeus ulottuu? Haluaisin… |
14010 |
|
22.6.2011 |
|
Nimilain (694/1985) § 10 mukaan sukunimen muuttamisen yhtenä vaihtoehtoisena edellytyksenä on, että uudeksi sukunimeksi esitetty nimi on aikaisemmin ollut hakijalla tai vakiintuneesti kuulunut hänen esivanhemmilleen ja sukunimen muuttamista on pidettävä tarkoituksenmukaisena.
Lain hallituksen esityksessä (HE 236/1984) perustellaan, mitä tuolla lain kohdalla on tarkoitettu. Siitä sanotaan näin: " Esivanhemmilla tarkoitetaan tässä säännöksessä henkilöitä, jotka isän tai äidin puolelta ovat hakijaan nähden suoraan takenevassa sukulaisuussuhteessa. […] Käsitettä "esivanhemmat" ei säännösehdotuksessa ole luonnollisesti tarkoitettu ymmärrettävän niin laajana, että sen piiriin kuuluisivat rajoituksetta kaikki hakijaan nähden suoraan ylenevässä... |
| Mikä/kenen valmistajan oli se sininen sohvaryhmä, joka oli käytössä ETYK-kokouksessa Finlandia-talolla vuonna 1975 ja ETYJ-kokouksessa Messukeskuksessa vuonna… |
2146 |
|
15.6.2011 |
|
Alunperin Finlandia-talon presidentin lämpiöön suunniteltu sininen sohvaryhmä on Alvar Aallon toimistossa suunniteltu, ja sen on piirtänyt sisustusarkkitehti Pirkko Söderman. Kankaan on suunnitellut Marjatta Metsovaara ja kutonut Metsovaara Oy. Pronssijalat on tehnyt Valaistustyö Viljo Hirvonen Oy. Tuolien nahkatereet ovat Friitalan mustaa huonekalunahkaa, kevyt martiointi. Sohvapöydät on piirretty Alvar Aallon toimistossa, Pirkko Söderman on piirtänyt ne yhdessä Alvar Aallon kanssa. Pöydät valmisti Veistotuote Oy. Pöydät ovat todennäköisesti tammea. (Tiedot antoi Pirkko Söderman.)
Lähteitä:
Finlandia-talo:
http://www.finlandiatalo.fi/fi/arkkitehtuuri/finlandia-faktaa/
Alvar Aalto -museo:
http://www.alvaraalto.fi/
|
| Montako suomalaista (miehien lkm ja naisten lkm) syntyi vuonna 1921? Entä vuosina 1947 ja 1948? |
1965 |
|
13.6.2011 |
|
Tilastollinen vuosikirja 1923 (korjattu): Elävänä syntyneet vuonna 1921
miehet: 42 212
naiset: 39 953
Tilastollinen vuosikirja 1950: Elävänä syntyneet avio- ja aviottomat lapset sukupuolen mukaan ... vuonna 1751-1949
1947
miehet: 55 668
naiset: 52 500
1948
miehet: 55 288
naiset: 52 471
|
| Kysymys vaaleista, äänestämisestä ja "äänen hinnasta": kuinka paljon kalliimpi/halvempi on ennakkoon annettu ääni vs. vaalipäivän ääni? Ja millä perusteilla,… |
931 |
|
6.4.2011 |
|
Oikeusministeriöstä löytyy tietoa tästä aiheesta.
vaalit@om.fi
www.vaalit.fi/
|
| Milloin eduskuntavaaleissa siirryttiin viivan vedosta numero äänestykseen? Milloin oli viimeiset vaalit jolloin vedettiin viiva ja milloin ensimmäiset jossa… |
2058 |
|
30.3.2011 |
|
Eduskuntavaaleja koskeva ensimmäinen laki oli Suomen Suuriruhtinaanmaan Vaalilaki 26/1906. Sen 45 §:ssä säädettiin mm. "Jos valitsija tahtoo antaa äänensä jonkun valitsijayhdistyksen ehdokaslistan hyväksi, joka on otettu vaalilippuun, merkitköön tämän listan punaisella viivalla. Jos hän haluaa muuttaa ehdokaslistassa olevien nimien järjestystä, pankoon siihen myöskin numeron 1 sen nimen eteen, jonka hän asettaa ensi sijalle, ja numeron 2 sen nimen eteen, joka on oleva toinen järjestyksessä. …".
Vuoden 1906 lain kumosi Laki edustajanvaaleista 66/1935. Sen 46 §:ssä säädettiin mm. :"Jos valitsija tahtoo antaa äänensä jonkin valitsijayhdistyksen ehdokaslistan hyväksi, joka on otettu vaalilippuun, merkitköön tämän listan viivalla niin selvästi... |
| Aion laatia valtakirjan perunkirjoitustilaisuuteen. Olen saanut ohjeen, että todistajat ovat pakolliset ja myös ohjeen, että todistajat eivät ole pakollisia… |
6125 |
|
29.3.2011 |
|
Perintökaaren 20-luku koskee perunkirjoitusta. Se ei sisällä säännöstä valtakirjan muodosta.
Alla on linkki lakitekstiin Finlex-tietopankissa
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040?search%5Btype%5D=pi…
Kirja: Aulis Aarnio – Urpo Kangas –Pertti Puronen: Perunkirjoitusopas. Helsinki 2000. ISBN 952-14-0387-X. Kirja on esimerkiksi Eduskunnan kirjaston kokoelmissa.
Kirjassa on eri asiakirjojen kaavoja, mm. yksilöity valtakirja perunkirjoitusta varten.
Kysymyksenne mitä todistajat todistavat;
yleensä valtakirjassa todistajat todistavat nimikirjoituksen oikeaksi.
|
| Onko peruskoulun oppilaitoksen laillista luovuttaa entiselle oppilaalle hänen luokkansa oppilasluetteloa? Jos luovuttamisessa on lakisääteinen takaraja, niin… |
2400 |
|
28.3.2011 |
|
Vastauksena kysymykseenne alla olevat linkit lakeihin, joiden säännösten perusteella voitte etsiä vastausta, sekä linkki kunnat.net -sivustolle. Eduskunnan kirjastolla ei ole varsinaista oikeudellista neuvontaa.
Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) Finlex-tietopankki
Lain 5 § määrittelee viranomaisen asiakirjan
2-luku säätelee asiakirjan julkiseksi tulemisen
3-luvun otsikko on Oikeus saada tieto asiakirjasta
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990621
Toinen tärkeä laki on
Henkilötietolaki (523/1999) Finlex-tietopankki
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990523
Henkilötietolain 3 §:ssä on määritelty henkilörekisteri.
Kunnat.net on kuntatiedon keskus internetissä, johon on koottu keskeiset kunta-alan tiedot... |
| Jos kuolee velkaisena (useita tuhansia euroja).Omaisuutta ei ole.Kenelle tulisi ensisijaisesti maksaa pankkitilillä olevista rahoista (muutama satanen) maksut? |
1458 |
|
23.3.2011 |
|
Kuolleen henkilön ja kuolinpesän veloista säädellään perintökaaren 21 luvussa. Perintökaari löytyy ajantasaisena Finlex –tietopankista seuraavasta linkistä: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040
Perintökaaren 21 luvussa todetaan, että jos vainajalla on velkoja, velkojen maksuun käytetään vainajan omaisuus. Ennen velkojen maksua kuolinpesän varoista maksetaan pesänselvitysvelat. Pesänselvitysvelkoja ovat perintökaaren 18 luvun 5 §:n mukaan esim. kohtuulliset hautaus- ja perunkirjoituskustannukset.
Eduskunnan kirjastossa on runsaasti perintöoikeudellista kirjallisuutta. Voimme suositella esimerkiksi Aulis Aarnion ja Urpo Kankaan kirjoittamia "Suomen jäämistöoikeus 1 : perintöoikeus" vuodelta 2009 ja "Perhevarallisuusoikeus"... |
| Internetissä surffatessani löysin sattumalta "verkkoapteekin", kansainvälisen verkkokaupan, joka myy lääkkeitä, myös reseptilääkkeitä. Jäin pohtimaan asian… |
3030 |
|
19.3.2011 |
|
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus, Fimea - www.fimea.fi toteaa lääkkeiden internetkaupasta:
EU:n jäsenmaissa toimii kansallisen lainsäädännön nojalla joitakin itsehoitolääkkeiden internetkauppaa harjoittavia verkkoapteekkeja. Valtaosa internetissä toimivista lääkkeiden kauppapaikoista on kuitenkin laittomia.
Suomessa lääkelain 395/1987 - http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1987/19870395 - 52 b § sääntelee lääkkeiden verkkokaupasta seuraavasti:
"Apteekkari, Helsingin yliopiston apteekki ja Itä-Suomen yliopiston apteekki voi tarjota apteekin palveluita myös apteekin verkkopalvelun välityksellä. Apteekin verkkopalvelun ylläpitäjällä tulee olla internetsivut. Apteekin verkkopalvelun ylläpitämisestä on tehtävä ennakkoilmoitus... |
| Jos eduskuntaan valitaan 26-vuotias mies, joka ei ole suorittanut asevelvollisuutta, miten toimitaan? Jättääkö hän eduskunnan ja menee armeijaan? Tekeekö hän… |
1305 |
|
10.3.2011 |
|
Asevelvollisuuslain 1438/2007 35§:n mukaan
"Asevelvollisen tekemän ilmoituksen perusteella hänelle määrättyä varusmiespalveluksen aloittamisaikaa siirretään tai hänet vapautetaan kertausharjoituksesta, jos siirtäminen tai vapauttaminen on tarpeen kansanedustajan tehtävän, valtioneuvoston jäsenyyden tai Euroopan parlamentin jäsenyyden hoitamista varten. Varusmiespalvelus on kuitenkin aloitettava viimeistään sinä vuonna, jona asevelvollinen täyttää 29 vuotta.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu ilmoitus on tehtävä kirjallisesti aluetoimistolle ja ilmoitukseen on liitettävä selvitys tehtävästä."
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20071438
Ks. myös perustuslaki 731/1999 28§
"Edustajantoimen hoitaminen keskeytyy siksi ajaksi, jonka... |
| Onko venäjän kieli ollut koskaan eduskunnan virallinen kieli? Käännettiinkö autonomian aikana eduskunnan pöytäkirjat tai muut asiapaperit venäjäksi? |
600 |
|
10.3.2011 |
|
Suomen valtiopäiväasiakirjat. Käytön opas. v. 2005. "Asiakirjat ilmestyivät suomenkielisinä ja ruotsinkielisinä vuosien 1963-1964 valtiopäiviltä lähtien, mutta säätyjen pöytäkirjoista osa ilmestyi vain ruotsiksi vielä 1905-1906 valtiopäivillä.
Valtiopäiväasiskirjat ovat suomeksi ja ruotsiksi mutta 1800-lopulla valtiopäiviltä on löytynyt muutama saapunut venäjänkielinen asiskirja/kirjelmä tms.
V. 1900 on Suomen Suuriruhtinanmaan Asetus-Kokoelmassa No 22 "Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistuskirja venäjänkielen käytäntöön ottamisesta asiain käsittelyssä eräissä Suomen Suuriruhtinanmaan hallintovirastoissa"
Osmo Jussilan tutkimuksessa "Suomen Suuriruhtinaskunta 1809-1917 on käsitelty venäjän kielen asemaa Suomessa mm. s. 142.... |
| Tiedot pesän varoista ja veloista antaa pesänilmoittaja. Entä jos velkaa on ilmaantunut lisää, pitänee siitä tehdä 1kk kuluessa oikaisu perunkirjaan. Mitä jos… |
1924 |
|
8.3.2011 |
|
Perintökaaressa (Lakikirjassa Si235) säädetään ko. asioista luvuissa 18-20. Finlex: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040
Hyvä kommentaarikirja aiheesta on Aulis Aarnion ja Urpo Kankaan kirjoittama Perhevarallisuusoikeus, 2010.2.p.
|
| Lainasimme vanhoja hengellisiä puheita sisältäviä c-kasetteja kirjastosta (noin 150 kpl). Onkohan sellaisia tekijänoikeuslain osalta luvallista laittaa… |
1396 |
|
7.3.2011 |
|
Tekijänoikeuslaki 404/1961 (täydennyksineen ja muutoksineen) – on tosiaankin perusta äänitteidenkin jakeluun - www.finlex.fi
Tekijänoikeus (oikeudenhaltijat) on puheäänitteiden kohdalla tuottajalla, esittävillä henkilöillä ja teoksessa mahdollisesti käytettyjen teosten tekijöillä.
Opetus- ja kulttuuriministeriön sivun vastausarkistossa löytyy lain soveltamisen ohjeita, mm. tämä:
Kysymys: Saako teoksia jakaa Internetissä ja vertaisverkoissa?
Vastaus: Teoksia ei saa jakaa yleisölle ilman oikeudenhaltijan lupaa. Teoksen saattaminen yleisön saataviin tietoverkoissa edellyttää luvan hankkimista tekijältä.
http://www.minedu.fi/OPM/Tekijaenoikeus/tekijaenoikeuden_perusteita/tek…
Lisätietoja kannattaa kysyä:
www.teosto.fi
www.gramex.fi
|
| Mihin perustuu 7 päivän viikko? Missä muissa kulttuureissa sellaista noudatetaan? |
1536 |
|
17.2.2011 |
|
Eri lähteiden (mm. Gummeruksen Tietojätti A – Ö, 1983. s.1349. - Oja Heikki, Yliopiston almanakkatoimisto ja Otava: Aikakirja, 1999. s. 36) mukaan viikko ajanjaksolla arvellaan olevan yhteys kuun vaiheisiin.
"Aikakirja" sivuilla 36 - 37 on tieto, että säilyneiden tekstien perusteella noin tuhat vuotta ennen ajanlaskun alkua Babyloniassa kuukauden seitsemäs, neljästoista, kahdeskymmenesensimmäinen ja kahdeskymmeneskahdeksas päivä olivat lepopäiviä. Päivämäärät sattuivat suurin piirtein yhteen kuun ensimmäisen neljänneksen, täydenkuun, viimeisen neljänneksen ja uudenkuun kanssa.
"Gummeruksen Tietojätin" mukaan viikko, seitsemän päivän ajanjakso, esiintyi jo egyptiläisillä ja kaldealaisilla.
Noin 600 eKr juutalaiset ovat omaksuneet... |
| Yritin huonolla menestyksellä selvittää itselleni asiaa: mistä löytyvät vanhat lainsäädännön asetukset, jotka on sittemmin kumottu? Finlexissä on ajantasaiset… |
1450 |
|
11.2.2011 |
|
Finlexissä ei tosiaan ole kaikkia säädöksiä kokoteksteinä, se sisältää säädöksiä alkuperäisinä: "N. 29000 säädöstä alkuperäisessä muodossaan(ei päivitetty julkaisemisen jälkeen), mukana kaikki säädökset v. 1987 lähtien sekä keskeinen osa aiempaa lainsäädäntöä."
Finlexin osiosta Säädösmuutosten hakemisto löytyy paremmin viitetietoja, vaikka kokotekstiä ei olisikaan.
Alkuperäiset säädökset löytyvät Suomen säädöskokoelmasta (ennen Suomen asetuskokoelma). Vanhoista lakikirjoista voi etsiä voimassaolevia versioita eri ajoilta. Niitä löytyy varmasti ainakin sellaisten yliopistojen kirjastoista, joissa on oikeustieteellinen tiedekunta, mutta myös muista kannattaa kysyä. Mikä sitten onkaan mahdollisesti lähellä sinua. Myös maakuntakirjastoista... |
| Onko As.Oy:n hallituksen varajäsenellä oikeus saada nähtäväkseen hallituksen esityslistat ja kokouspöytäkirjat? |
1747 |
|
31.1.2011 |
|
Asunto-osakeyhtiölain 8 §
Jos hallitukseen kuuluu vähemmän kuin kolme jäsentä, hallituksessa on oltava ainakin yksi varajäsen. Mitä tässä laissa säädetään jäsenestä, sovelletaan myös varajäseneen.
HE 24/2009 s. 157
Voimassa olevan lain 50 §:n 1 momenttia vastaavasti 2 momentissa säädetään, että hallituksessa, jossa on yksi tai kaksi jäsentä, on lisäksi oltava ainakin yksi varajäsen. Edelleen voimassa olevan lain tapaan säädetään, että varajäseneen sovelletaan, mitä varsinaisesta jäsenestä on säädetty. Säännös koskee suoranaisesti muun muassa varajäsenen valintaa, toimikautta, toimen lakkaamista ja kelpoisuutta toimia jäsenenä. Varajäsenellä on kuitenkin hallituksen jäsenen oikeudet ja velvollisuudet vain silloin, kun varajäsen toimii... |
| Montako kirjastoa suomessa on?? Olisi mielenkiintoista tietää. |
1208 |
|
25.1.2011 |
|
Kirjastojen määrää on vaikea sanoa täsmällisesti. Suomen kirjastoverkosto koostuu yleisistä eli kunnallisista kirjastoista, yliopisto-, ammattikorkeakoulu- ja erikoiskirjastoista (tieteelliset kirjastot) sekä kouluissa ja oppilaitoksissa olevista oppilaitoskirjastoista. Lisäksi on yrityskirjastoja. Kansalliskirjasto tarjoaa sekä paikallista kirjastopalvelua että kansallisia kirjastoverkkopalveluja.
Suomessa on 336 kuntaa ja lähes yhtä monta kunnallista kirjastoa. Luku ei sisällä sivukirjastoja, kirjastoautoja eikä sairaalakirjastoja.
Yliopistokirjastoja on n. 20. Kuitenkin esim. Aalto-yliopiston kirjasto koostuu kolmesta eri kirjastosta, samoin esim. Tampereen yliopiston kirjasto. Itä-Suomen yliopiston kirjastoon kuuluu sekä Joensuussa... |
| Eduskuntatalon Mannerheimintien julkisivun portaikon portaiden määrä ja julkisivun pylvään ympärysmitta? |
10880 |
|
11.1.2011 |
|
Portaikossa on 46 porrasta ja pylvään ympärysmitta on 428 cm. Pylväitä on 14 kappaletta.
|
| Toimin Helsingin Väestönsuojelu museossa oppaana ja sain kinkkisen kysymyksen. Paljonko Suomen valtio on maksanut sotakorvauksia suomalaisille yhteensä? Tiedän… |
910 |
|
8.1.2011 |
|
Hei
tietoa Suomen maksamista sotakorvauksista Neuvostoliitolle löytyy, mutta ei suomalaisille maksetuista. Kehotan kääntymään kansallisarkiston puoleen.http://www.arkisto.fi/fi/arkistolaitos/kansallisarkisto/
|
| Löytyyköhän mistään kirjastosta (pks-seutu) suomalaisten pörssiyhtiöiden vuosikertomuksia, paperisina tai pdf:nä? Vuosikertomuksiahan saa toki yhtiöiden… |
928 |
|
8.1.2011 |
|
Kansalliskirjaston Fennica-kokoelmassa on koottuna vuosikertomukset omaksi kokonaisuudeksi.
|
