Sanonta ”on tullut jäädäkseen” vaikuttaa kohtalokkaalta ja lopulliselta. Kuitenkin sitä käytetään toisinaan hyvinkin ajattelemattomasti.
Oli hyvin leuto talvi, jota oli kestänyt pitkään. Sitten eräänä päivänä oli pakkasta -20 astetta ja sanomalehti hehkutti ”Talvi tuli vihdoin jäädäkseen”. Seuraavana päivänä satoi taas vettä.
Vastaus
Sanonta "X on tullut jäädäkseen" ilmaantui kielenkäyttöömme 70-luvulla, ja kielenhuoltajamme kiinnittivät siihen jo varhain huomiota. Paavo Pulkkinen kirjoitti aiheesta Virittäjän numeroon 3/1981 nasevan artikkelin 'Onkohan villitys tullut jäädäkseen?'.
Pulkkinen taustoittaa fraasia seuraavasti: "Pohjimmiltaan sanonta juontuu englannista, kuten monet muutkin nykyajan suosikki-ilmaukset. Hurmeen ja Pesosen Englantilais-suomalaisessa suursanakirjassa on sitä tarkoin vastaava fraasi it has come to stay, joka on suomennettu 'se on pysyvää; se on saanut tukevan jalansijan'. Sanakirjantekijät eivät siis ole esittäneet sanasanaista käännöstä 'se on tullut jäädäkseen' - joka tosin ei sanakirjan valmistelun aikana (1963-73) liene ollutkaan vielä yleinen - vaan ovat tulkinneet ilmauksen vapaammin. Myös vanhemmassa Tuomikosken ja Slöörin Englantilais-suomalaisessa sanakirjassa fraasi mainitaan, tosin perusmuotoisessa asussa ja puhekieliseksi leimattuna: to come to stay 'tulla pysyväiseksi; jäädä käytäntöön'."
Kirjoitus päättyy seuraavasti: "Sanonta X on tullut jäädäkseen lienee muodikkaasti sanoen 'tullut suomen kieleen jäädäkseen'. Ainakin se on nykyään yleinen englantilaispohjaisessa stereotyyppisessä muodossaan, onpa hiukan osoittanut taipumusta omintakeisempaan rönsyilyynkin. Ilmauksen saamaa jalansijaa on tuskin kuitenkaan syytä pitää erityisenä voittona kielemme rikkaudelle. Syntaktis-semanttiselta kannalta sanonta useimmiten onnahtaa, ja tyyliltään se maistuu väljähtyneeltä niin kuin muutkin muotihokemat. Kuulostelkaamme siis vaihtoehtoja, ennen kuin turvaudumme fraasiin X on tullut jäädäkseen!"
Pulkkinen palasi aiheeseen Kielikello-lehden 3/1989 kirjoituksessaan 'Ei voi olla totta! Englannin vaikutusta suomen fraaseissa', jossa hän vastaa Virittäjässä itse esittämäänsä kysymykseen "empimättä myöntävästi": "Englannin ilmauksen it has come to stay orjallinen käännös on nykysuomessa -- yltyleinen, suorastaan niin yleinen, että kuulostaa lattealta. Syntaktissemanttisesti, lause- ja merkitysopilliselta kannalta, se on usein onneton, koska se vastaa rakenteeltaan mutta ei merkitykseltään finaalista lauseenvastiketta. - Normaalia käytäntöä edustaa sellainen lause kuin 'Pekka tuli kotiin jäädäkseen kesälomalle', jossa infinitiivin tekijä on harkintakykyinen tai ainakin tahtova olio. Toisin on laita uusmuotisessa lauseessa 'Hirvikärpänen on tullut meille todennäköisesti jäädäkseen'. Hirvikärpäsellä - asianomaisella hyönteislajilla - ei arvatenkaan ole ollut aikomusta levittäytyä maahamme. Luontevammalta kuulostaisikin, jos sanottaisiin: 'Hirvikärpänen lienee levinnyt Suomeen pysyvästi.' Lauseen 'Solaariot ovat tulleet jäädäkseen' voisi muuntaa vaikkapa asuun 'Solaariot ovat saaneet pysyvän jalansijan'."
Tilanne ei ole parantunut lainkaan viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Siksipä lieneekin paikallaan vielä toistaa Paavo Pulkkisen Virittäjässä lausuma vieno ehdotus: "Kuulostelkaamme siis vaihtoehtoja, ennen kuin turvaudumme fraasiin X on tullut jäädäkseen!"
Kommentoi vastausta