| Missä ja kenen kirjoittamassa suomalaisessa kirjassa mainitaan "katajainen kansa"? |
75 |
|
20.3.2024 |
|
Sanonta "katajainen kansa" on saanut alkunsa Juhani Ahon vuonna 1900 julkaistun lastukokoelman Katajainen kansani nimestä. Panu Rajalan mukaan "Ahon kielikuvaa on siitä pitäen käytetty kansanluonteen tavaramerkkinä" (Panu Rajala, Naisten mies ja aatteiden : Juhani Ahon elämäntaide).
Eino Leino käytti ilmaisua romaanissaan Tuomas Vitikka (1906): " -- [Suomen] väestö oli tuo suorastaan jumalista polveutuva katajainen kansa, jota ei mikään ajan myrsky voinut kukistaa -- ". Jo fraasiksi muuntuneena sen tapaa Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -trilogiassa: "Toisinaan Elias urheilukentän juhlissa huuteli iskulauseita Rautajärven pitäessä puheitaan: – Katajainen kansa syö petäjäistä leipää." Kaiken kaikkiaan sanonnan voi tavata lukuisilta... |
| Mistä tai keneltä on peräisin lausahdus "sota on julmaa ja ratsuväki raakaa". Olen kuullut sitä pistettävän kenraalimajuri William Tecumseh Shermanin suuhun,… |
205 |
|
8.9.2023 |
|
Shermanin tiliin voidaan lausahduksesta panna korkeintaan sen alkuosa. "War is cruelty, and you cannot refine it" ('Sota on julmuutta, eikä sitä voi jalostaa'), hän on sanonut. Loppuosan alkusointu panee epäilemään, että ajatus kysymyksessä esitetyssä muodossa on kotimaista alkuperää, eli kyseessä voi hyvinkin olla kansan suussa syntynyt lentävä lause.
Sakari Virkkusen Suomalaisen fraasisanakirjan mukaan "Sota on julmaa ja ratsumies on raaka" oli hyvin suosittu sanonta 1930-luvulla. Toisaalta lentävästä lauseistostamme löytyy myös "Sota on julmaa ja kauppa raakaa", mikä voisi ehkä viitata siihen, että ykskantainen toteamus "Sota on julmaa" on toiminut hedelmällisenä perustana erilaisille lisähuomautuksille aina tilanteen mukaan. Lausahdus... |
| Mistä tulee sanonta, että jos putoaa kilpailusta, lähtee laulukuoroon? |
214 |
|
9.6.2023 |
|
Sanonnan voisi kuvitella viittaavan etenkin brittiläiselle jalkapalloyleisölle ominaiseen tapaan laulaa kannatuslauluja omalle joukkueelleen. Kun putoaa kilpailusta, joutuu katsomon puolelle yleisön joukkoon – siis "laulukuoroon".
Anfield Sings Amazing Version Of Liverpool FC's "You'll Never Walk Alone" vs Villarreal (May 2016) - YouTube |
| Kysymys liittyy sanontaan hitaat hämäläiset sekä sanan Tavastia etymologiaan. Wiktionaryn perusteella Tavast johtuu hidastelevista eestiläisistä. Onko… |
199 |
|
8.6.2023 |
|
Hitaan hämäläisen "isänä" on perinteisesti pidetty Topeliusta, jonka Maamme kirjan hämäläisiä käsittelevästä osiosta kyseinen luonnehdinta on peräisin: "Kestävämpää miestä et helposti tapaa, jos hän on kerran ottanut jotain tehdäkseen, etkä hitaampaa, jos hänen päähänsä on pistänyt olla mitään tekemättä." On kuitenkin huomautettava, että tässä yhteydessä perusteltuja isyysvaatimuksia voisivat esittää myös Boken om vårt landin ensimmäinen suomentaja, Oulun kirkkoherra Johan Bäckvall ja hänen käännöksensä sittemmin tarkistanut ja korjannut Paavo Cajander. Topelius nimittäin käyttää kyseisessä kohdassa sanaa "trög", joka voitaisiin suomentaa myös 'vastahakoiseksi': "En inhärdigare man är icke lätt att finna, när han företagit sig något, icke... |
| Onko tietoa, mistä tulee sanonta ”piikkiin”? Esim. baarissa kaverin piikkiin juodessa. Miksi juuri piikkiin? |
358 |
|
1.6.2023 |
|
Piikki sanonnassa "jonkun piikkiin" ('jonkun kustannuksella') viittaa laskupiikkiin, johon ravintolassa kerätään kuitit asiakkaan tilauksista. Kun juo kaverin piikkiin, lasku menee ikään kuin kaverin maksettavaksi merkittyjen juomatilausten joukkoon.
Lähde:
Heikki Paunonen, Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja |
| Mitä tarkoittaa sanonta: Tyhmä paljon työtä tekee, viisas pääsee vähemmällä? Vai onko se nyt virallisesti tyhmä vai hullu. |
313 |
|
23.5.2023 |
|
Viisas kykenee toimimaan järkevästi ja tarkoituksenmukaisesti, aikaa ja vaivaa säästäen; tyhmä joutuu mitä todennäköisimmin näkemään paljon enemmän vaivaa päästäkseen samaan lopputulokseen. Viisas toimii harkitusti ja suunnitelmallisesti, tyhmä tekee ensin ja miettii vasta sitten – ja tekee uudestaan.
Sanonta tunnetaan sekä tyhmä- että hullu-varianttina. Merkitys on sama riippumatta siitä, kumpaa sanaa viisaan parina on käytetty: miettimällä ja suunnittelemalla tekemisensä pääsee vähemmällä kuin umpimähkäisesti sähläämällä. |
| Mistä juontaa sana siipeilijä? |
163 |
|
8.5.2023 |
|
Siipiveikko, siipeilijä, siivellä eläjä...
Sanonta "siivellä" tarkoittaa Suomalaisen fraasisanakirjan mukaan "toisen ihmisen tai ryhmän vanavedessä, tästä hyötyen". Kirja tarjoaa myös yhden mahdollisen teorian sanonnan synnylle. Vanhan uskomuksen mukaan jotkut pienet muuttolinnut tekevät muuttomatkansa isompien lintujen selässä ja "siivellä".
"Siipeily" kieltämättä kuuluu muuttolintujen elämään ja sanonnan alkuperä voi hyvinkin olla lintumaailmassa. Valtaosa päivällä muuttavista linnuista muuttaa parvissa energiaa säästääkseen. Lentävän linnun alaspäin suuntautuvat siiveniskut aiheuttavat siiven sivuilla ylöspäin suuntautuvan ilmavirtauksen, jonka ansiosta vierustoverin lento on kevyempää. Mitä isompi siipi on, sitä voimakkaamman... |
| Mitä tarkoittaa sanonta "sydän kylmänä"? Löytyykö asiasta lähdetietoa? |
135 |
|
22.4.2023 |
|
"Sydän kylmänä" tarkoittaa, että joku on huolissaan tai peloissaan.
Lähde: Muikku-Werner, Pirkko: Suurella sydämellä ihan sikana : Suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja (2008), s. 328. |
| Mistä tulee sanonta, että ottaa tilaisuudesta tai neuvosta vaarin? |
2146 |
|
15.3.2023 |
|
Sanontatavassa 'ottaa vaari' tai 'ottaa vaarin' esiintyvä vaari on lainaa ruotsin sanasta var, vara, jota käytetään vastaavanlaisissa sanonnoissa, esim. ta vara på något ('ottaa huomioon'), hålla var på något ('pitää silmällä'). Suomen kirjakielessä sekä 'ottaa vaari' että 'pitää vaaria' ovat olleet käytössä Agricolasta alkaen, ja ne ovat tällöin olleet jo mitä ilmeisimmin kieleen vakiintuneita, sillä niitä käytetään myös muissa samanaikaisissa käsikirjoituksissa.
– Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja |
| Mistä tulee sanonta, että jos jokin on yhdentekevää, se on yksi lysti? |
238 |
|
6.3.2023 |
|
Nykysuomen sanakirja antaa "on yks(i) lysti" -fraasille rinnakkaisen muodon "yhtä lysti". Sakari Virkkusen toimittamasta Suomalaisesta fraasikirjasta löytyvä esimerkkilause auttaa ymmärtämään, kuinka alun perin vertailuilmaukseksi tarkoitettu "yhtä lysti" saattaa hyvinkin olla "yhden lystin" taustalla: "'Makslahtelaisille ei näytetty Jääkärin morsianta, mutta makslahtelaiset sanoivat, että yhtä lysti. Melkein vielä lystimpikin' (koska yleisö sai sen sijaan nähdä juopuneen näyttelijäseurueen tappelun). – HS 10.9.1930" Se, että näytelmää ei esitetty, oli "yksi lysti", koska tarjolla oli kuitenkin yksi lysti (ohjelmanumero). |
| Mistä juontuu sanonta (taivaassa) perseet tervataan |
1032 |
|
28.2.2023 |
|
Kansatieteellisissä lähteissä takapuolen tai muiden alaruumiin osien tervaaminen on merkinnyt rangaistusta siveettömästä elämästä: "Huorintekijöiltä tervattiin takapuoli -- " (Muistan kuinka Räisälässä... : Räisälän perinnettä). Kaunokirjallisuudessa aihelmaa on hyödyntänyt esimerkiksi Anu Kaipainen: " -- kaksi tytöistä oli löydetty parin päivän päästä erään luodon rannasta alastomina ja takapuoli tervattuina." (On neidolla punapaula)
Jotkut ovat takapuolen tervaamisesta puhuessaan kiinnittäneet erityistä huomiota tervan tarttuvuuteen, ja tervatuista takapuolista on tullut paikalleen jämähtämisen kuva. "Tervatut takamukset on virkapaikkaansa liiaksi kiintyneellä henkilöllä. 'Yhdistyselämässä tunnetaan valitettavan yleinen ilmiö, jonka... |
| Mikä mahtaa olla sanonnan "mennä kuin kuumille kiville" alkuperä? Siinähän viitataan jonkin tuotteen kovaan kysyntään, mutta itse sanonta ei tunnu käyvän… |
850 |
|
8.2.2023 |
|
Kirjassaan Näissä merkeissä : Suomen kansan latteimmat sanonnat Pasi Heikura kirjoittaa, että sanonnan alkuperä on hämärä. Hän kuitenkin esittää arvelun, että se voi liittyä jotenkin saunakulttuuriin – "kuumia kiviä esiintyy Suomen oloissa lähinnä lämmitetyissä saunoissa". Heikura osunee tässä oikeaan: esimerkiksi Matti Kuusen toimittamasta Suomen kansan vertauksia -kirjasta löytyy Perhosta kerätty ilmaus "Hävis ku rasva kuumilta kiviltä". Kun jotakin ostetaan paljon, se hupenee kuin kuumille kiville laitettu perholainen rasva. |
| Paasilinnan Jäniksen vuodessa Vatanen sanoo Älä vapise isänmaa, vaikka poikasi horjuis. Mistä lause alkujaan on? Vai onko peräti itse Paasilinnaa? Tuntematon… |
263 |
|
13.1.2023 |
|
Paasilinnan käyttämä lausahdus on muunnelma sota-aikaisesta sutkauksesta "Älä vapise isänmaa, ei poikaskaan vapise", jonka rintamalehti Pohjan Poika kirjasi muistiin vuonna 1944. Se on yksi pääasiassa eri rintamalehdistä kerätyistä yli 15 000 sota-aikaisesta kaskusta, joista 60-luvun alussa koottiin kaksi kirjaa otsikolla Nauru sodalle : sotiemme huumoria. Ennen Jäniksen vuotta sanonta löytyy kutakuinkin Paasilinnan käyttämässä muodossa ainakin Kai Heinosen vuonna 1973 julkaistusta Nyky-Suomen sananparsikirjasta: "Älä vapise isänmaa, vaikka poikas horjuu." |
| Kuka sanoi tämän kyseisen fraasin? "Sometimes Christmas... sometimes birthdays... sometimes mayhem, suffering and death... sometimes you just need to feel… |
87 |
|
10.11.2022 |
|
Fraasi on William 'B.J.' Blazkowiczilta pelistä Wolfenstein.
Lähde: https://www.imdb.com/title/tt3382518/characters/nm0089141 |
| Mistä tulee sanonta "kakspiippuinen juttu"? Itse olen aina päässäni kuvitellut kaksipiippuisen haulikon ja vaimoni taas aseen, jonka piiput osoittavat eri… |
942 |
|
1.11.2022 |
|
Yhdessäkään tutkimistani fraasisanakirjoista ei valitettavasti tehty selkoa "kaksipiippuisen" alkuperästä: ne, jotka sen ylipäänsä mainitsivat, tyytyivät vain selittämään sen merkitystä ja käyttöä. Se, että sanonnasta tulee ensimmäisenä mieleen ase, on sangen ymmärrettävää – löytyyhän idiomeistamme myös kaksiteräinen miekka. Varsinkin Suurella sydämellä ihan sikana : suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja antaa näille kahdelle sanonnalle varsin samantapaiset merkitykset: "Vaikeasti päätettävä asia tai asia, jolla kaksi puolta" (kaksipiippuinen juttu/asia) ja "Asialla on hyvät ja huonot puolensa" (kaksiteräinen miekka). Samaisesta kirjasta löytyy myös fraasi "asialla/asiassa on kaksi puolta", joka on selitetty seuraavasti: "Asia ei ole... |
| Mistä tulee sanonta, että joku puhuu puuta heinää? |
1122 |
|
6.10.2022 |
|
Useimmat fraasisanakirjat tyytyvät sanonnan "puhua puuta heinää" kohdalla selittämään sen merkitystä, mutta Juha Kuisman kirja Tupenrapinat : idiomeja ajan uumenista tarjoaa sille myös uskottavalta tuntuvan selityksen: "Puhua puuta heinää on ikiaikainen karjaa kasvattavan talonpojan sanonta. Se tarkoittaa niitä–näitä -puhetta, jossa ei erotella asioita, vaan edetään suoraa linjaa asiasta toiseen ilman erottelevaa logiikkaa. Siis kuin niittomies pajuja ja heinää kasvavalla niityllä. Jonkun kielikorvan mukaan puuta heinää puhuminen olisi valehtelua, toisen mukaan löysää joutavien jutustelua."
Outi Lauhakankaan Svengaa kuin hirvi : sanontojen kootut selitykset käsittelee sanonnan samassa yhteydessä kuin sille merkitykseltään läheisen "puhua... |
| Mitä sanonta "Ad Hockey" tarkoittaa? |
327 |
|
22.7.2022 |
|
Varmaan lausahdus on sanaleikkimäinen muunnos latinan Ad hoc -fraasista. Fraasi tarkoittaa ”tätä (tarkoitusta, tehtävää) varten”. Wikipedia
"Ad Hockey" olisi siis Jääkiekkoa varten. |
| Mitä sanonta "valmiina kuin Turkin sotaan" tarkoittaa ja mistä se on peräisin? Vai onko sellaista sanontaa yleisesti edes olemassa? |
297 |
|
11.5.2022 |
|
En onnistunut löytämään tällaista sanontaa sananlaskuja ja sanontoja tai Turkin sotaa 1877-1878 käsittelevistä kirjoista. Oletan, että sanonta voisi liittyä tähän Turkin ja Venäjän välillä käytyyn sotaan, johon osallistui myös suomalaisia Suomen kaartin sotilaita.
Torsten Ekmanin kirjassa Suomen kaarti 1812-1905 (Schildts 2006) kerrotaan, että Suomen kaartin rauhanaikainen vahvuus oli kuusisataa miestä ja ennen sotaa se nostettiin nopeasti kahdeksaansataan värväämällä lisää sotilaita. Värväystoimintaa tehtiin eri puolilla Suomea. Innostus sotaan lähtöön oli suurta ja värväys onnistui yli odotusten. Voisivatko sanonnat juuret juontaa tähän? |
| Mistä tulee sanonta, että jos tykkää kyttyrää, panee pahakseen? |
966 |
|
6.3.2022 |
|
Tutkimani suomenkieliset idiomisanakirjat eivät selvittäneet sanonnan taustaa. Se saattaisi olla laina englannin kielestä, jossa on vastaava kyttyrä-sanaan perustuva sanonta "get/have the hump" (kirjaimellisesti "saada kyttyrä"), 'närkästyä, ärsyyntyä, tykätä kyttyrää'.
Lähde:Englanti-suomi idiomisanakirja |
| Mitä tarkoittaa sana vittiat ja mistä se on peräisin? usein vanhempi sukupolvi ilmaisee tuohtumustaan sanomalla: voi vittiat! |
237 |
|
28.2.2022 |
|
Tässä lienee kyse lievästä kirosanasta "(voi) vitjat", jota Jari Tammen Suuri kirosanakirja luonnehtii seuraavasti: "Sen alkutavun muistutus törkeydestä, mutta korvaavan lopputavun helpottava kuittaus ovat todiste ammattitaidolla suunnitellusta kirosanasta, jonka arvo vain kasvaa vuodesta toiseen."
Heikki Paunosen Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja ajoittaa kirjakielessä 'ketjuja' tarkoittavan vitjat-sanan sadattelukäytön alun 1940-luvulle. |
Kysy kirjastonhoitajalta
