Minä vuonna syntyi Suomessa viimeinen ikäluokka, josta iso osa kävi kansa- ja kansalaiskoulun, ilman kokemusta oppi-, keski- tai peruskoulusta?
Vastaus
Kansa- ja kansalaiskoulun opetussuunnitelman mukaan opiskelevia oli vielä 60-luvun alussa yli 77% kaikista yleissivistävässä peruskoulutuksessa olleista. Siitä lähtien kansakoulun opetussuunnitelman mukaan opiskelleiden määrä väheni asteittain, mutta kansalaiskoulun opetussuunnitelman mukaan opiskelleiden määrä pysyi melko tasaisena aina 70-luvulle saakka. Keskikoulun oppimäärää suorittavien määrä lisääntyi vuoteen 1972 saakka, jolloin se alkoi kääntyä laskuun peruskoulujärjestelmään siirtymisen vuoksi.
Kansa- ja kansalaiskoulun oppimäärän suorittaneiden määrä oli vielä vuonna 1970 keskikoulun suorittaneiden määrää suurempi: kansa- ja kansalaiskoulun päättäneitä oppilaita oli yhteensä 38 727, keskikoululaisia 37 877. Jo vuodesta 1971 lähtien tilanne muodostui päinvastaiseksi: kansakoulun suorittaneita oli 35 482 (lukuun sisältyvät kansalaiskoulun VIII luokan sekä peruskoulussa kansalaiskoulun oppimäärän kansa- ja keskikoulun opetussuunnitelman mukaan suorittaneet), keskikoululaisia 39 869.
Valtaosa vuonna 1970 kansalaiskoulun 8. luokan päättäneistä oppilaista on aloittanut koulutaipaleensa 7 vuoden iässä syksyllä 1962. Tämän perusteella viimeinen ikäluokka, josta suomalaisten enemmistö kävi "vain" kansa- tai kansalaiskoulun oli vuonna 1955 syntyneiden lasten joukko.
Lähde: Suomen virallinen tilasto. 10, Yleissivistävät oppilaitokset. Lukuvuosi 1973/74
Kommentit
1954 - 1955 syntyneiden saavuttaessa 18 vuoden iän olivat aikuis- eli iltaoppikoulut (tai oppikoulujen iltalinjat) yleistyneet Pohjois-Suomea myöten. Niissä saattoi suorittaa kansakoulutietoihin pohjautuvan lyhennetyn keskikoulun. Tuntemassani iltakoulussa aloittajan alaikäraja oli 18 vuotta. Ylärajaa ei ollut, mutta käytännössä yli 40-vuotiaat olivat harvinaisia. Kiitettävän tarkasti esitettyihin lukuihin tulisi siis muutoksia, jos näitä kouluja käyneet laskettaisiin mukaan.
Kommentoi vastausta