kansakoulu

44 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Minä vuonna syntyi Suomessa viimeinen ikäluokka, josta iso osa kävi kansa- ja kansalaiskoulun, ilman kokemusta oppi-, keski- tai peruskoulusta? 77 9.2.2024 Kansa- ja kansalaiskoulun opetussuunnitelman mukaan opiskelevia oli vielä 60-luvun alussa yli 77% kaikista yleissivistävässä peruskoulutuksessa olleista. Siitä lähtien kansakoulun opetussuunnitelman mukaan opiskelleiden määrä väheni asteittain, mutta kansalaiskoulun opetussuunnitelman mukaan opiskelleiden määrä pysyi melko tasaisena aina 70-luvulle saakka. Keskikoulun oppimäärää suorittavien määrä lisääntyi vuoteen 1972 saakka, jolloin se alkoi kääntyä laskuun peruskoulujärjestelmään siirtymisen vuoksi. Kansa- ja kansalaiskoulun oppimäärän suorittaneiden määrä oli vielä vuonna 1970 keskikoulun suorittaneiden määrää suurempi: kansa- ja kansalaiskoulun päättäneitä oppilaita oli yhteensä 38 727, keskikoululaisia 37 877. Jo vuodesta 1971...
Lapsuuteni aapinen etsinnässä. Aloitin kouluni Tampereella v. 1972. Aapinen alkoi A-kirjaimesta, sanoilla Aatu ajaa autoa. Erityisesti kaipaan tuon aapisen… 101 18.1.2024 Kävin läpi koko joukon aapisia, jotka olisivat voineet olla käytössä 70-luvun alussa, mutta yksikään tutkimistani ei alkanut sanoin "Aatu ajaa autoa". Kysymyksessä muisteltu Hellin Tynellin pikku tarinaan Peikkolapset lukevat kuuluva liitutaululle kirjoitettu teksti löytyi yhdestä kirjasta, joten autoilevan Aatun puuttumisesta huolimatta tarjoan sitä: Paavo Kuosmasen, Liisa Merenkylän ja Pentti Merenkylän laatima Lukutunnin kirja -sarjan ensimmäinen osa Opin lukemaan : lasten aapinen. Tästä alun perin vuonna 1962 julkaistusta aapisesta otettiin uusia painoksia 70-luvun alkupuolelle saakka: 7. p. 1970 ja 8. p. 1971. Sarjaan kuuluva kansakoulun toiselle luokalle tarkoitettu lukukirja on nimeltään yksinkertaisesti Lukutunnin kirja. 2 :...
Milloin Helsingin poikakoulut lopettivat toimintansa? Esim. Helsingin Toinen lyseo. 226 19.9.2023 Helsingin toinen lyseo oli Suomen viimeisiä poikakouluja, ja se lopetti toimintansa vuonna 1977. Nykyään se tunnetaan nimellä Helsingin kuvataidelukio (ent. Torkkelin lukio).  Viimeisimmätkin tyttö- ja poikakoulut lakkasivat Suomessa peruskoulu-uudistuksen myötä, joka alkoi vuonna 1971 ja kesti vuoteen 1977 saakka. Ennen kansakouluasetusta Helsingissä toimi kiertokouluja sekä mm. kirkollisia ja muita yksityisiä kouluja, kuten Aleksanterin kimnaasi, joka oli myös poikakoulu.  Lisätietoa Helsingin poikakouluista ja muistakin kouluista ennen peruskoulu-uudistusta löytyy esimerkiksi Urho Somerkiven teoksesta Helsingin kansakoulun historia.    Lähteet:  Helsingin kuvataidelukion vuosikertomus 2016-2017Wikipedia: Aleksanterin kimnaasi Erja...
Etsin aapista/ lasten lukukirjaa Jossa olisi hammaspeikot möö ja pöö runo oma tupa, siinä oli kertomus ukosta ja eukosta jonka piti tehdä makaronilaatikkoa… 89 7.8.2023 Kaivattu kirja on Lukutunnin kirja. 2 : lukemisen oppikirja kansakoulun II luokalle (Valistus, 1963), jonka ovat toimittaneet Paavo Kuosmanen, Liisa Merenkylä ja Pentti Merenkylä, kuvitus on Heljä Lahtisen. Se sisältää kaikki muistellut tarinat ja runon, useimmat näistä alkuperäisistä mukailtuina versioina: Satu hammaspeikoista (Thorbjörn Egnerin mukaan), Oma tupa (J. H. Erkon mukaan), Eukko Pikkurilli (Alf Pröysenin mukaan), Miten peippo sai värinsä (flaamilainen kansansatu), Aija-Kaijan syntymäpäivä (Brita af Geijerstam, lyhennelmä) ja Kesäpäivän säilöminen (Pirkko Karpin mukaan).
Moniko 12-13-vuotiaiden ikäluokasta oli Suomen a) kansakouluissa b) oppikouluissa ennen peruskoulukokeilujen yleistymistä, ts. 1966-67 tai 1967-68? 109 31.1.2023 Lukuvuonna 1966/67 kansakoulun neljännellä luokalla oli 84 605 oppilasta ja viidennellä luokalla 51 712. Oppikoulun ensimmäisellä luokalla oli tuolloin 47 179 oppilasta. Lähteet: Tilastollinen päätoimisto (eli Tilastokeskus), Kansanopetus 1966/67 ja Oppikoulut 1966/67. Kansanopetukseen ja kansakouluihin liittyvät tilastojulkaisut on koottu tänne: https://www.doria.fi/handle/10024/90241. Oppikoulutilastot löytyvät täältä: https://www.doria.fi/handle/10024/90243.
Opetettiinko kansakoulussa vapaaehtoisina vieraita kieliä? 300 18.11.2022 Vieras kieli on tullut kansakoulun opetussuunnitelmaan uutena oppiaineena vuonna 1964, jolloin opetussuunnitelmakomitean ehdotuksen mukaisesti opetussuunnitelmaan on lisätty oppilaalle vieraan kielen opetus eli toisen kotimaisen tai englannin kielen opetus. Kansanopetuksen ja kansankoululaitoksen kehityksestä voi lukea Urho Somerkiven artikkelista Kansanopetuksen opetussuunnitelmat kulttuurin siirron kuvastajina. HS:n artikkelissa kesäkuussa 1964 uutisoidaan asiasta, mutta artikkeli on maksumuurin takana (käytettävissä useimmilla kirjaston asiakaskoneilla). Kansakoululaissa vuodelta 1957 määritetään opetettaviksi oppiaineiksi uskonto, ympäristöoppi, äidinkieli, kirjoitus, laskento- ja mittausoppi, historia, luonnontieto, terveys- ja...
Onko kansakoulu ollut maksuton sen alkuajoista saakka, vai koituiko siitä kustannuksia esim 1900-luvun alkuvuosina? 165 9.6.2022 Kansakouluopetus oli oppilaille maksutonta, mutta kustannuksia meni esimerkiksi aterioihin sekä aapisen ja katekismuksen hankintaan.   Lähde (ja lisätietoja) Hannu Syväoja: Kansakoulu - suomalaisten kasvattaja : perussivistystä koko kansalle 1866-1977 (https://outi.finna.fi/Record/outi.657677)
Kävin kansakoulun 70-luvun alussa. Lukukirjassamme oli kertomus kahden pojan kelkkakilpailusta, joka päättyi traagisesti. Kenenköhän tuo kertomus mahtaa olla? 206 17.12.2021 Kysymyksessä voisi olla Satusetä kertoo lapsuudestaan -tarina joka on Zacharias Topeliuksen käsialaa. Kertomus löytyy Inkeri Laurisen ja Antero Valtasaaren toimittamasta Kolmas lukukirjani -teoksesta (WSOY). Lukukirjan kuvitus on Pirkko Varjon käsialaa. Tarinassa tarinan kertojalla on Moppe-niminen kelkka, ja naapurin pojalla on Virkku-niminen kelkka. Pojilla tulee riitaa siitä, kumman kelkka on nopeampi, joten he päättävät panna toimeen ratkaisevan kelkkakisan. Kelkat törmäävät, ja Joosua ajautuu kuiluun. Tuupertuneelta Joosualta "oli taittunut oikea käsivarsi ja oikea jalka niukahtanut". Kolmas lukukirjani -kirjasta on otettu ainakin 7 painosta vuosina 1953-1965. Lähde: Laurinen, I., Valtasaari, A. & Varjo, P. (1962). Kolmas...
Etsin sellaista kansakoulun lukukirjaa, jota luettin 1960 luvulla. Siinä oli tarina Sepän Maijan merelle lähtö. 135 23.10.2021 Teoksessa Lapsuuden isänmaa : Otavan IV lukemisto (toim. Alfred Salmela et al., Otava) on Hilda Käkikosken tarina Sepän Maija lähtee merille. Kirja ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1952 ja siitä otettiin uusintapainokset vuosina 1955, 1962 ja 1964.  Kirjan eri painoksia on saatavana Suomen kirjastoissa. Saatavuuden voitte tarkistaa myös oman kirjastoverkkonne haulla. https://lastenkirjainstituutti.fi/ https://finna.fi/ https://outi.finna.fi/
Mistä löytää Tampereen kaupungin kansakoulujen nimikirjat ( oppilasluettelot+ arvioinnit) 1890-1920. 226 17.9.2021 Lupaavia teoksia löytyvät ainakin Kauniaisten kirjaston matrikkelikokoelmasta sekä Pasilan kirjaston kokoelmista. Kauniaisten kirjastossa kaikki teokset ovat luettavissa kirjastotiloissa (ei kotilainaksi). Alla linkkejä teosten tietoihin: Tampereen vanhat alkeiskoulut : pedagogia, ala-alkeiskoulu, yläalkeiskoulu https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1622588?lang=fin Tampereen suomalainen yhteiskoulu 1895-1920 https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1623505?lang=fin Tampereen yhteiskoulu 1895-1962 https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1113387   Koulumatrikkeleita voi myös hakea hakusanoilla ”Tampere koulut matrikkelit” Finna-palvelusta, jos haluaa katsoa muiden kirjastojen tarjontaa. https://finna.fi/...
Missä tarkalleen on sijainnut Märäjälahden koulu Pielisjärvellä? Onko rakennuksista kuvia, onko mitään jäljellä, mitä koulun paikalla nykyään on? 301 8.9.2021 Hei, Märäjälahden koulu aloitti 1911, jolloin opettajia on ollut kaksi. Koulu sijaitsi Sarkkilantien varressa (Tarkka sijainti: 63.2596°N, 30.0399°E). Koulu on käsittääksemme edelleen olemassa, mutta yksityisomistuksessa. Märäjälahden koulu sotketaan usein entiseen emäntäkouluun, joka sijaitsee samalla suunnalla. Märäjälahden koulu lakkautettiin 1.8.1993. Sanomalehti Karjalaisen numerossa 320 on ollut 1961 lehtijuttu koulun täyttäessä 50 vuotta.
Kuinka suuri osa n. v. 1946-48 syntyneistä kainuulaisista luki koulussa ainakin parina lukuvuotena saksaa tai englantia? 307 30.8.2021 Valitettavasti en löytänyt tähän kysymykseen vastausta käytettävissäni olevista lähteistä. Kansakoulut saivat vasta vuoden 1964 koulu-uudistuksen yhteydessä mahdollisuuden ottaa pysyviksi oppiaineikseen kaksi vierasta kieltä, joista toinen oli toinen kotimainen kieli. Tätä ennen kieliä oli opetettu vapaaehtoisena aineena joissakin kansakouluissa, mutta vain noin joka neljäs kansakoululainen opiskeli vieraita kieliä. Vuonna 1952 kansakoulun uutta opetussuunnitelmaa koskeva opetussuunnitelmakomitean mietintö otti kantaa kansainvälistymiseen seuraavasti: "Vieraan kielen alkeiden taidolla on kansainvälisten yhteyksien tultua kiinteämmiksi yhä useammalle kansalaiselle merkitystä. Komitean mielestä on paikallaan, että niille oppilaille, joilla...
Mikä oli v. 1910 valtion osuus mieskansakoulunopettajan palkassa. Jos se oli erilainen eri paikkakunnilla, niin haluaisin tietää Lapinlahdella. Kiitos… 261 30.3.2021 Kysymykseen ei nykyisen palkkakäsityksen valossa ole yksinkertainen vastata, sillä rahapalkan lisäksi miesopettajan palkkaan kuului erilaisia luontoisetuja, jotka kunta tai kansakoulun muu järjestäjä oli velvollinen tarjoamaan. Kun opettajan virka/paikka tuli auki, haki kunta valtiolta – koulutoimen ylihallitukselta – avustusta palkkaukseen. Nuo valtionapuanomukset löytyvät Kansallisarkistosta. Valtionapua haettaessa piti perustella, millainen koulu, paljonko oppilaita, oliko ainoa opettaja yms. Valtio myönsi sitten noin 500 –1000 markkaa/vuosi valtionapua ja kunta lisäsi rahapalkkaa vaihtelevilla summilla. Yleensä kunnan maksama palkka näyttäisi olevan valtionapua pienempi. Toisinaan haettiin samaan aikaan sekä miesopettajaa että...
Mistä löytyisi laulu: pikku poika Paavo suureen metsään juoksi aivan yksin... 188 25.1.2021 Se löytyy digitoidusta materiaalista suoraan linkin takaa Valikoima_runoja_kansakoululapsille-1.pdf (doria.fi)
Miten saan tietää, missä olen käynyt kansakoulun 1:n luokan? 246 31.12.2020 Asiaa voisi lähteä selvittämään Kiteen kaupungista. Kansakoulujen arkistoja säilyttää pääsääntöisesti se kunta, joka kansakoulua on pitänyt yllä. Kiteen sivistys- ja vapaa-aikakeskuksen yhteystiedot sähköpostiosoitteineen löydät täältä: https://www.kitee.fi/sivistys-ja-vapaa-aikakeskus  Kiteen kaupungin arkistotietopalvelu, yhteystiedot ja tietopyyntölomakkeet:  https://www.kitee.fi/arkistotietopalvelu?inheritRedirect=true http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Kansakoulut
Etsin tietoa Turun kaupungin kansakoulujen kesäsiirtolatoiminnan historiasta 574 21.7.2020 Turun kansakoulujen kesäsiirtolatoiminnasta löytyy tietoja ainakin muutamasta teoksesta. Kimmo Ikosen kirjoittamassa kirjassa, ”Turun koulut aikansa ilmiönä: 140 vuotta yleissivistävää opetusta (1872-2012)”, on luku ”Itsenäisen Suomen alkutaival”, jossa kerrotaan jonkin verran kesäsiirtolatoiminnasta. Perusteellisempia tietoja löytyy kirjasta ”Turun kaupungin kansakoulut 1913-1923: kertomus lukuvuodelta”, johon on koottu kyseisten lukuvuosien vuosikertomukset. Vaikuttaisi siltä, että kesällä 1919 oppilaita ei lähetetty Ruissaloon vaan Paraisille, Nauvoon ja Taivassaloon. Lukuvuoden 1918-1919 vuosikertomuksessa nimittäin todetaan, että ”[t]änä vuonna ei voittamattomien esteiden tähden onnistuttu järjestämään kuin 3 siirtolaa”, s. 34....
Olen koettanut hakea varmistusta tietoon, että Pohjois-Karjalassa Kolin alueella olisi aikoinaan ollut Jeron kansakoulu. Koulurakennus olisi sijainnut Kolin… 648 3.2.2020 Kyseessä on varmaankin entisessä Pälkjärven kunnassa sijainnut Jero-Puikkolan kansakoulu. Hakupalvelu Finnan kautta siitä löytyy jonkin verran tietoa. Aineisto sijaitsee Kansallisarkistossa Mikkelissä. Alla linkki dokumenttien tietoihin. Kannattanee myös olla yhteydessä Mikkeliin, alla yhteystiedot myös sinne:  https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=Jero-Puikkolan+kansakoulu&type=AllFields https://arkisto.fi/fi/info/yhteystiedot Värtsilän verkkolehti Värtsissä koulu myös mainitaan: https://vartsi.net/2015/09/10/jeron-jaljilla/
Onko Helsingin kaupungin kansakouluissa tehty kokoavaa historiaa? Tai mistä saa tietoja noin 1900-1915 väliltä. 230 17.1.2020 Helsingin kansakoulujen historiaa käsitteleviä teoksia Helmet-kirjastossa: Urho Somerkivi, Helsingin kansakoulun historia, Helsingin kaupunki, 1977 Helsingin maalaiskunnan kansakoululaitos = Folkskolväsendet i Helsinge : 1866-1966 / toimittanut Lauri Leppänen, Helsingin maalaiskunta, 1966 Pasilan kirjaston Helsinki-kokoelmassa on Helsingin kaupungin kansakoulut, toimintakertomuksia lukuvuodesta 1902-1903 lukuvuoteen 1914-1915. Teoksia ei lainata, mutta niitä voi tutkia Pasilan kirjastossa. Lisäksi kiinnostavia voisivat olla teokset: Kalevi Tamminen, Kansakoulun uskonnonopetus vuosisadan vaihteen murroksessa : maamme kansakoulujen uskonnonopetuksen asema, tavoitteet ja opetussuunnitelmat vuosina 1898-1912, WSOY, 1967 Tietoa, taitoa,...
Kansakoulussa, 60-luvun lopulla, luimme lukukirjaa, jossa eräs runo puhutteli minua jo lapsena. Olen tuloksetta yrittänyt löytää sitä netin kautta. En ole… 594 30.1.2019 Etsimäsi runo on Heikki Asunnan Sadetta. Asunnan Valitut runot -kokoelma ajoittaa tekstin vuoteen 1946. 60-luvun lukukirja, jossa se on vastaan tullut, lienee Keskikoulun peruslukemisto. 2 (Otava, 1967).
Kysyisin yhdestä runosta, jonka muistin olevan vanhassa kansakoulun kirjassa. Mutta kun hankin ne 1-4 luokan lukukirjani nettidivarista, niin ei sitä runoa… 302 15.10.2018 Heikin kesämuistoja -runo löytyy sivulta 16 Valistuksen vuonna 1963 julkaisemasta kansakoulun 2. luokalle tarkoitetusta Lukutunnin kirja -sarjan lukemisen oppikirjasta. https://fennica.linneanet.fi/vwebv/holdingsInfo?searchId=3505&recCount=10&recPointer=2&bibId=290659