| Opetettiinko kansakoulussa vapaaehtoisina vieraita kieliä? |
52 |
|
18.11.2022 |
|
Vieras kieli on tullut kansakoulun opetussuunnitelmaan uutena oppiaineena vuonna 1964, jolloin opetussuunnitelmakomitean ehdotuksen mukaisesti opetussuunnitelmaan on lisätty oppilaalle vieraan kielen opetus eli toisen kotimaisen tai englannin kielen opetus. Kansanopetuksen ja kansankoululaitoksen kehityksestä voi lukea Urho Somerkiven artikkelista Kansanopetuksen opetussuunnitelmat kulttuurin siirron kuvastajina. HS:n artikkelissa kesäkuussa 1964 uutisoidaan asiasta, mutta artikkeli on maksumuurin takana (käytettävissä useimmilla kirjaston asiakaskoneilla).
Kansakoululaissa vuodelta 1957 määritetään opetettaviksi oppiaineiksi uskonto, ympäristöoppi, äidinkieli, kirjoitus, laskento- ja mittausoppi, historia, luonnontieto, terveys- ja... |
| Onko kansakoulu ollut maksuton sen alkuajoista saakka, vai koituiko siitä kustannuksia esim 1900-luvun alkuvuosina? |
68 |
|
9.6.2022 |
|
Kansakouluopetus oli oppilaille maksutonta, mutta kustannuksia meni esimerkiksi aterioihin sekä aapisen ja katekismuksen hankintaan.
Lähde (ja lisätietoja)
Hannu Syväoja: Kansakoulu - suomalaisten kasvattaja : perussivistystä koko kansalle 1866-1977 (https://outi.finna.fi/Record/outi.657677) |
| Kävin kansakoulun 70-luvun alussa. Lukukirjassamme oli kertomus kahden pojan kelkkakilpailusta, joka päättyi traagisesti. Kenenköhän tuo kertomus mahtaa olla? |
108 |
|
17.12.2021 |
|
Kysymyksessä voisi olla Satusetä kertoo lapsuudestaan -tarina joka on Zacharias Topeliuksen käsialaa. Kertomus löytyy Inkeri Laurisen ja Antero Valtasaaren toimittamasta Kolmas lukukirjani -teoksesta (WSOY). Lukukirjan kuvitus on Pirkko Varjon käsialaa.
Tarinassa tarinan kertojalla on Moppe-niminen kelkka, ja naapurin pojalla on Virkku-niminen kelkka. Pojilla tulee riitaa siitä, kumman kelkka on nopeampi, joten he päättävät panna toimeen ratkaisevan kelkkakisan. Kelkat törmäävät, ja Joosua ajautuu kuiluun. Tuupertuneelta Joosualta "oli taittunut oikea käsivarsi ja oikea jalka niukahtanut".
Kolmas lukukirjani -kirjasta on otettu ainakin 7 painosta vuosina 1953-1965.
Lähde: Laurinen, I., Valtasaari, A. & Varjo, P. (1962). Kolmas... |
| Etsin sellaista kansakoulun lukukirjaa, jota luettin 1960 luvulla. Siinä oli tarina Sepän Maijan merelle lähtö. |
69 |
|
23.10.2021 |
|
Teoksessa Lapsuuden isänmaa : Otavan IV lukemisto (toim. Alfred Salmela et al., Otava) on Hilda Käkikosken tarina Sepän Maija lähtee merille. Kirja ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1952 ja siitä otettiin uusintapainokset vuosina 1955, 1962 ja 1964.
Kirjan eri painoksia on saatavana Suomen kirjastoissa. Saatavuuden voitte tarkistaa myös oman kirjastoverkkonne haulla.
https://lastenkirjainstituutti.fi/
https://finna.fi/
https://outi.finna.fi/ |
| Mistä löytää Tampereen kaupungin kansakoulujen nimikirjat ( oppilasluettelot+ arvioinnit) 1890-1920. |
90 |
|
17.9.2021 |
|
Lupaavia teoksia löytyvät ainakin Kauniaisten kirjaston matrikkelikokoelmasta sekä Pasilan kirjaston kokoelmista. Kauniaisten kirjastossa kaikki teokset ovat luettavissa kirjastotiloissa (ei kotilainaksi).
Alla linkkejä teosten tietoihin:
Tampereen vanhat alkeiskoulut : pedagogia, ala-alkeiskoulu, yläalkeiskoulu
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1622588?lang=fin
Tampereen suomalainen yhteiskoulu 1895-1920
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1623505?lang=fin
Tampereen yhteiskoulu 1895-1962
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1113387
Koulumatrikkeleita voi myös hakea hakusanoilla ”Tampere koulut matrikkelit” Finna-palvelusta, jos haluaa katsoa muiden kirjastojen tarjontaa.
https://finna.fi/... |
| Missä tarkalleen on sijainnut Märäjälahden koulu Pielisjärvellä? Onko rakennuksista kuvia, onko mitään jäljellä, mitä koulun paikalla nykyään on? |
133 |
|
8.9.2021 |
|
Hei,
Märäjälahden koulu aloitti 1911, jolloin opettajia on ollut kaksi.
Koulu sijaitsi Sarkkilantien varressa (Tarkka sijainti: 63.2596°N, 30.0399°E). Koulu on käsittääksemme edelleen olemassa, mutta yksityisomistuksessa.
Märäjälahden koulu sotketaan usein entiseen emäntäkouluun, joka sijaitsee samalla suunnalla. Märäjälahden koulu lakkautettiin 1.8.1993. Sanomalehti Karjalaisen numerossa 320 on ollut 1961 lehtijuttu koulun täyttäessä 50 vuotta. |
| Kuinka suuri osa n. v. 1946-48 syntyneistä kainuulaisista luki koulussa ainakin parina lukuvuotena saksaa tai englantia? |
117 |
|
30.8.2021 |
|
Valitettavasti en löytänyt tähän kysymykseen vastausta käytettävissäni olevista lähteistä.
Kansakoulut saivat vasta vuoden 1964 koulu-uudistuksen yhteydessä mahdollisuuden ottaa pysyviksi oppiaineikseen kaksi vierasta kieltä, joista toinen oli toinen kotimainen kieli. Tätä ennen kieliä oli opetettu vapaaehtoisena aineena joissakin kansakouluissa, mutta vain noin joka neljäs kansakoululainen opiskeli vieraita kieliä. Vuonna 1952 kansakoulun uutta opetussuunnitelmaa koskeva opetussuunnitelmakomitean mietintö otti kantaa kansainvälistymiseen seuraavasti: "Vieraan kielen alkeiden taidolla on kansainvälisten yhteyksien tultua kiinteämmiksi yhä useammalle kansalaiselle merkitystä. Komitean mielestä on paikallaan, että niille oppilaille, joilla... |
| Mikä oli v. 1910 valtion osuus mieskansakoulunopettajan palkassa. Jos se oli erilainen eri paikkakunnilla, niin haluaisin tietää Lapinlahdella. Kiitos… |
103 |
|
30.3.2021 |
|
Kysymykseen ei nykyisen palkkakäsityksen valossa ole yksinkertainen vastata, sillä rahapalkan lisäksi miesopettajan palkkaan kuului erilaisia luontoisetuja, jotka kunta tai kansakoulun muu järjestäjä oli velvollinen tarjoamaan.
Kun opettajan virka/paikka tuli auki, haki kunta valtiolta – koulutoimen ylihallitukselta – avustusta palkkaukseen. Nuo valtionapuanomukset löytyvät Kansallisarkistosta. Valtionapua haettaessa piti perustella, millainen koulu, paljonko oppilaita, oliko ainoa opettaja yms. Valtio myönsi sitten noin 500 –1000 markkaa/vuosi valtionapua ja kunta lisäsi rahapalkkaa vaihtelevilla summilla. Yleensä kunnan maksama palkka näyttäisi olevan valtionapua pienempi. Toisinaan haettiin samaan aikaan sekä miesopettajaa että... |
| Mistä löytyisi laulu: pikku poika Paavo suureen metsään juoksi aivan yksin... |
115 |
|
25.1.2021 |
|
Se löytyy digitoidusta materiaalista suoraan linkin takaa
Valikoima_runoja_kansakoululapsille-1.pdf (doria.fi) |
| Miten saan tietää, missä olen käynyt kansakoulun 1:n luokan? |
186 |
|
31.12.2020 |
|
Asiaa voisi lähteä selvittämään Kiteen kaupungista. Kansakoulujen arkistoja säilyttää pääsääntöisesti se kunta, joka kansakoulua on pitänyt yllä. Kiteen sivistys- ja vapaa-aikakeskuksen yhteystiedot sähköpostiosoitteineen löydät täältä: https://www.kitee.fi/sivistys-ja-vapaa-aikakeskus
Kiteen kaupungin arkistotietopalvelu, yhteystiedot ja tietopyyntölomakkeet: https://www.kitee.fi/arkistotietopalvelu?inheritRedirect=true
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Kansakoulut |
| Etsin tietoa Turun kaupungin kansakoulujen kesäsiirtolatoiminnan historiasta |
255 |
|
21.7.2020 |
|
Turun kansakoulujen kesäsiirtolatoiminnasta löytyy tietoja ainakin muutamasta teoksesta. Kimmo Ikosen kirjoittamassa kirjassa, ”Turun koulut aikansa ilmiönä: 140 vuotta yleissivistävää opetusta (1872-2012)”, on luku ”Itsenäisen Suomen alkutaival”, jossa kerrotaan jonkin verran kesäsiirtolatoiminnasta.
Perusteellisempia tietoja löytyy kirjasta ”Turun kaupungin kansakoulut 1913-1923: kertomus lukuvuodelta”, johon on koottu kyseisten lukuvuosien vuosikertomukset. Vaikuttaisi siltä, että kesällä 1919 oppilaita ei lähetetty Ruissaloon vaan Paraisille, Nauvoon ja Taivassaloon. Lukuvuoden 1918-1919 vuosikertomuksessa nimittäin todetaan, että ”[t]änä vuonna ei voittamattomien esteiden tähden onnistuttu järjestämään kuin 3 siirtolaa”, s. 34.... |
| Olen koettanut hakea varmistusta tietoon, että Pohjois-Karjalassa Kolin alueella olisi aikoinaan ollut Jeron kansakoulu. Koulurakennus olisi sijainnut Kolin… |
468 |
|
3.2.2020 |
|
Kyseessä on varmaankin entisessä Pälkjärven kunnassa sijainnut Jero-Puikkolan kansakoulu. Hakupalvelu Finnan kautta siitä löytyy jonkin verran tietoa. Aineisto sijaitsee Kansallisarkistossa Mikkelissä. Alla linkki dokumenttien tietoihin. Kannattanee myös olla yhteydessä Mikkeliin, alla yhteystiedot myös sinne:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=Jero-Puikkolan+kansakoulu&type=AllFields
https://arkisto.fi/fi/info/yhteystiedot
Värtsilän verkkolehti Värtsissä koulu myös mainitaan:
https://vartsi.net/2015/09/10/jeron-jaljilla/ |
| Onko Helsingin kaupungin kansakouluissa tehty kokoavaa historiaa? Tai mistä saa tietoja noin 1900-1915 väliltä. |
140 |
|
17.1.2020 |
|
Helsingin kansakoulujen historiaa käsitteleviä teoksia Helmet-kirjastossa:
Urho Somerkivi, Helsingin kansakoulun historia, Helsingin kaupunki, 1977
Helsingin maalaiskunnan kansakoululaitos = Folkskolväsendet i Helsinge : 1866-1966 / toimittanut Lauri Leppänen, Helsingin maalaiskunta, 1966
Pasilan kirjaston Helsinki-kokoelmassa on Helsingin kaupungin kansakoulut, toimintakertomuksia lukuvuodesta 1902-1903 lukuvuoteen 1914-1915. Teoksia ei lainata, mutta niitä voi tutkia Pasilan kirjastossa.
Lisäksi kiinnostavia voisivat olla teokset:
Kalevi Tamminen, Kansakoulun uskonnonopetus vuosisadan vaihteen murroksessa : maamme kansakoulujen uskonnonopetuksen asema, tavoitteet ja opetussuunnitelmat vuosina 1898-1912, WSOY, 1967
Tietoa, taitoa,... |
| Kansakoulussa, 60-luvun lopulla, luimme lukukirjaa, jossa eräs runo puhutteli minua jo lapsena. Olen tuloksetta yrittänyt löytää sitä netin kautta. En ole… |
391 |
|
30.1.2019 |
|
Etsimäsi runo on Heikki Asunnan Sadetta. Asunnan Valitut runot -kokoelma ajoittaa tekstin vuoteen 1946. 60-luvun lukukirja, jossa se on vastaan tullut, lienee Keskikoulun peruslukemisto. 2 (Otava, 1967). |
| Kysyisin yhdestä runosta, jonka muistin olevan vanhassa kansakoulun kirjassa. Mutta kun hankin ne 1-4 luokan lukukirjani nettidivarista, niin ei sitä runoa… |
247 |
|
15.10.2018 |
|
Heikin kesämuistoja -runo löytyy sivulta 16 Valistuksen vuonna 1963 julkaisemasta kansakoulun 2. luokalle tarkoitetusta Lukutunnin kirja -sarjan lukemisen oppikirjasta.
https://fennica.linneanet.fi/vwebv/holdingsInfo?searchId=3505&recCount=10&recPointer=2&bibId=290659 |
| Kuka on kirjoittanut runon, jonka alku kuuluu näin: "Syksy saapui harmain siivin yli suuren suon. Suolla oli kurkia: isäkurki, äitikurki, poikakurki Jukka."… |
947 |
|
22.8.2018 |
|
Kyse on Aila Nissisen runosta "Syksy lensi harmain siivin yli suuren suon", joka alkaa näin:
"Syksy lensi levein harmain siivin yli suuren suon - suolla oli kurkia: isäkurki, ätikurki sekä poika, Kurki-Jukka. Heillä oli niskatukka sekä pitkänpitkät nokat, niin, ja suurensuuret siivet, viisaanviisat silmät, koikkeliininkoivet."
Runo löytyy mm. teoksista Lukutunnin kirja 3 (1962) sekä Nissinen: Laulavat omenat (1958). Nämä molemmat löytyvät Keski-kirjastojen kokoelmasta. |
| Haen lapsuuteni kirjaa jota olen lueskrkkut 60-luvun lopulla. Vanha kirja, jonka äitini oli ostanut Lahden torilta ehken vna 69. Kirjassa oli arvoituksia,… |
221 |
|
10.7.2018 |
|
Etsitty kirja saattaisi olla K. Raition toimittama Esi- ja toinen lukukirja : kansakoulun valmistavan koulun sekä I ja II vuosiosaston tarpeeksi (WSOY, 1912). Siitä löytyy arvoituksia, kuvauksia eläimistä (esimerkiksi juuri kysymyksessä mainitut kettu, karhu ja susi esitellään), sekä taide- että kansansatuja - ja paljon muuta. Puuvati-nimisessä tarinassa kerrotaan poikansa ja tämän vaimon luona asuneesta vanhasta miehestä, joka "syödessään riputteli ruokaa vaatteillensa." Osa teksteistä on painettu fraktuuralla. |
| Mikä on "vähennyslaskutaulu" ja mikä taho on painattanut sen? Mitä sillä harjoitellaan tai tehdään? |
789 |
|
28.11.2017 |
|
Vähennyslaskutaulu lienee yksi "laskuopillisista havaintotauluista", joita tehtiin kansakoululaisia varten. Sen avulla harjoiteltiin laskutehtäviä.
Itse taulusta en onnistunut löytämään tietoa, mutta vuonna 1904 ilmestyi kirja nimeltä Kokonaislukujen kertaustaulun selitys ja tulokset (Otto Hjalmar Hultin, Ph. Reinhardin mukaan Suomen oloihin soviteltu), jota opettaja lienee käyttänyt taulun rinnalla. Julkaisija oli Valistus:https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=hultin+hj+kertaustaulu&type…
|
| Minkälainen koulujärjestelmä Virossa oli 1930-luvulla? Eräs taideteos keskittyy virolaiseen mieheen, joka syntyi vuonna 1921 ja sai koulutiensä päätökseen… |
296 |
|
13.11.2017 |
|
Ilmaisu olisi suomeksi "kuusiluokkainen kansakoulu".
Maan itsenäistymisen jälkeen (1918) Virossa tuli käyttöön kuusiluokkainen kansakoulu, joka oli kaikille pakollinen. Kansakoulun jälkeen oli mahdollista jatkaa oppikouluun tai ammattikouluun.
Lähteet:
Tuglas-seura
Lembit Andresen: Eesti kooli ajalugu. Algusest kuni 1940. aastani. Avita, Tallinn, 1995.
|
| Mistä arkistosta voisi löytää vanhojen kansakoulujen pohjapiirroksia ja muita niiden rakennukseen liittyviä asiakirjoja? |
906 |
|
22.8.2017 |
|
Kansakoulujen pohjapiirroksia löytyy Finnan kautta. Finna on Kansalliskirjaston ylläpitämä tiedonhakupalvelu, jonka kautta pääsee monen suomalaisen arkiston, kirjaston ja museon digitaaliseen aineistoon. Osa pohjapiirroksista on suoraan verkossa saatavilla, muista löytyy tieto sijainnista. Alla linkki haun tulokseen:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=kansakoulu+pohjapiirros&typ…
Myös muita asiakirjoja voi hakea tämän palvelun kautta.
|
Kysy kirjastonhoitajalta