kansakoulu

54 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Haluaisin tietää mitä oppikirjoja käytettiin kansakoulun historian opetuksessa 1970-luvun alussa luokilla 5 ja 6. Muistan, että tuolloin oppikoulussa oli… 49 Jukka Rantalan tutkimuksen (2017) mukaan 1970-luvulla kansakouluissa historian oppikirjoina oli käytössä Kai R. Lehtosen ja Veikko Huttusen seuraavat kirjasarjat:Vuosisadat vierivät 1-3Menneet ajat meillä ja muualla - Yleisen ja Suomen historian oppikirja keskikouluille 1-3Peruskoulun historia 1-4Aiheeseen voi tutustua lisää Jukka Rantalan tutkimuksessa: https://www.researchgate.net/publication/322247046_Historian_oppikirjoja_sadan_vuoden_ajalta
Kansakoulujen lukukaudet 1950-luvun lopulla tai 1960-luvun alussa? Milloin aloitettiin syksyllä, milloin oli joululoma, hiihtoloma, pääsiäisloma, kesäloman… 147 Esimerkiksi lukuvuonna 1956–57 "työaika" Tampereen kaupungin kansakouluissa oli seuraavanlainen:Syyslukukausi alkoi elokuun 30. päivänä ja kesti joulukuun 20. päivään. Kevätlukukausi alkoi tammikuun 8. päivänä ja päättyi toukokuun 31. päivänä. Pääsiäisloma pidettiin 18.–22.4.1957. Koulujen työaika oli 36 viikkoa. Työpäiviä kertyi 200. Erillistä hiihtolomaa tai muita vapaapäiviä ei vuosikertomuksessa mainita. Tutkimissani 50-luvun tamperelaiskansakoulujen vuosikertomuksissa tuorein maininta urheilulomasta on lukuvuodelta 1952–53.Lähteet: Tampereen kaupungin kansakoulut lukuvuonna ...
Mitä sisälsivät 1920-luvulla ns yliopistolliset hospitanttiopinnot? Ko opintojen jälkeen monet naisopiskelijat valmistuivat seminaareissa… 128 Hospitantti oli opiskelija, joka oli ns. kuunteluoppilaana eli ei varsinaisesti kirjoilla oppilaitoksessa. Kansakoulunopettajien hospitanttiopintojen sisällöt ilmeisesti hieman vaihtelivat, mutta saattoivat itseopiskelun lisäksi sisältää säännöllisenä opetuksena esim. kasvatusoppia ja opetusoppia, lisäksi opintoihin saattoi sisältyä opetusharjoittelu. Ks. Kansakoulun lehti 30.11.1928.Seminaareihin perustettiin hospitanttiluokkia ilmeisesti siksi, että pätevistä opettajista tai opettajaopiskelijoista oli pulaa, ks. esim. Kainuun sanomat 6.9.1924 ja Uusi Suomi 27.4.1921.
Oliko ruotsinkielisissä kansakouluissa suomi pakollinen aine? 26 Kansakoulussa toinen kotimainen kieli ei kuulunut pakollisiin oppiaineisiin, jotka löytyvät kansakoululaista 247/1957, https://www.eduskunta.fi/pdf/saadokset/247-1957.pdfKieliaine lisättiin peruskoulun pakollisten aineiden joukkoon, kun koulujärjestelmä muutettiin. Kieli voitiin valita kunnassa kahdesta vaihtoehdosta, se oli joko englannin kieli tai toinen kotimainen kieli. Tietoa löytyy Eduskunnan kirjaston tietopaketista Eduskunta tekee päätöksen peruskoulusta, https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/yhteiskunta/historia/eduskunta-tekee-paatoksen-peruskoulusta/Sivut/peruskoulun-puitelaki-hyvaksytaan.aspxTässä vielä aiempi vastaus kansakoulun oppiaineista, https://www.kirjastot.fi/kysy/opetettiinko-kansakoulussa...
Mikä taho järjesti ja hoiti "ammatinvalinnanohjausta" 1960-luvulla? Mummon siskon koulussa oli ollut keskikoulun viimeisellä luokalla yhteiskuntaopin opettajan… 147 Kansakoulujen ammatinvalinnanohjauksen järjestämisestä vastasivat työvoimaviranomaiset.  Järjestelmälliselle ammatinvalinnan opastukselle antoi meillä alkusysäyksen vuonna 1939 Helsingissä työnvälitystoimiston nuoriso-osaston yhteyteen perustettu ylimääräinen ammatinvalinnanohjaajan toimi. Helsingin ammatinvalinnanohjauksesta kerätyt kokemukset muodostivat perustan, jolta sittemmin aloitettiin koko maan kattava ammatinvalinnan opastus. Vuoden 1961 alussa astui voimaan Laki ammatinvalinnanohjauksesta (22.1.1960/43), jonka mukaan "tehtävien alueellisesta suorittamisesta huolehtivat työvoimapiireittäin ammatinvalinnanohjauksen piiritoimistot". Piiritoimiston johdon ja valvonnan alaisena toimi piirin alueella "tarpeellinen määrä...
Milloin oli kansakouluun ilmoittautuminen Turussa vuonna 1958? 113 Vuosi 1958 ei näy vapaasti käytettävissä digitoiduissa sanomalehdissä, mutta vuonna 1939 ilmoittautuminen tapahtui uusilla oppilailla 30.8. ja vanhoilla oppilailla 31.8., ks. Uusi Aura 20.8.1939. Vuoden 1958 lehdistä Turussa ilmestyneistä on digitoitu Åbo Underrättelser, jota pääset katsomaan yliopiston kirjastossa. Vuoden 1958 Turun Sanomat löytyy mikrofilmattuna Turun kaupunginkirjaston kokoelmasta, pääset katsomaan sitä varaamalla ajan mikrofilmilaitteelle varaamo-palvelussa.
Kun kansalaiskoulut lopettivat toimintansa, tuliko niiden opettajista enimmäkseen yläasteenopettajia? 91 Kyllä. Jatkokoulutuksen turvin ja muilla järjestelyillä valtaosa kansalaiskoulun opettajista sijoittui koulutustaan vastaaviin tehtäviin. Lähde: Nurmi, V.: Kansakoulusta peruskouluun. WSOY, 1989
80-vuotias isäni haaveilee kansakoulussa käyttämästään Linnén kasviosta. Mistä tällaisen voisi löytää? Toinen teos, josta hän puhuu, on liikuntaohjeita… 161 Ruotsalainen luonnontieteilijä Carl von Linné (1707-1778) vaikutti suomalaiseen kasvitieteeseen perustavanlaatuisesti, ja voinee sanoa, että kaikki suomalaiset kasvioppikirjat 1900-luvullakin perustuivat Linnén luokitusjärjestelmään. Kansakoulussa 1950-luvulla on varmaankin ollut käytössä sekä 50-luvun vaihteen molemmin puolin että aiemminkin 1900-luvulla painettuja oppikirjoja. Näistä esimerkiksi voi mainita Finna-hakemistosta löytyvät teokset:Kivirikko, K. E. : Koulukasvio (useita painoksia 1910-1940-luvuilta)Hiitonen - Poijärvi: Koulu- ja retkeilykasvio (1944)Pulkkinen: Koulukasvio (1932, 1936)Muitakin teoksia löytyy esim. hakusanoilla 'kasviot' ja 'kansakoulu' Finna.fi:stä.Antikvariaattien verkkosivustoilta ja hakupalveluista voi...
Esiintyikö Porolahden kansakoulun oppilaat radiossa 60 luvulla opettajan johdolla? 142 En löytänyt asiaan vastausta nopean etsinnän tuloksena.Voit yrittää selvittää asiaa itse ainakin paria eri kautta. Ensinnäkin voit olla yhteydessä Kansalliseen audiovisuaaliseen instituuttiin (KAVI), joka arkistoi vanhoja radio-ohjelmia ja tarjoaa tietopalvelua ohjelmien löytämiseen: https://kavi.fi/radio-ja-televisioarkisto/rtva-tietopalvelu/ Toiseksi voit tutkia asiaa 1960-luvun Helsingin lehtien kautta (esim. Helsingin sanomat, Itäinen Helsinki - näitä voi lukea Helsingissä muun muassa Pasilan kirjastossa, Helsingin sanomia myös verkossa maksullisesti HS aikakoneen kautta), jotka ovat saattaneet uutisoida itse esiintymisestä tai vaihtoehtoisesti päivän radio-ohjelmistosta.Kolmanneksi asiaa voi tiedustella Roihuvuorta...
Miksi 1960-luvulla Porolahden koulussa oli sekä tyttö- ja poikaluokkia että yhtenäisluokkia? 183 En löytänyt tietoa syistä tämän Porolahden sukupuolijakoihin liittyvän epäsäännöllisyyden takana. 1960-luvulla sekä tyttöjä että poikia sisältävät yhteinäisluokat olivat yleistyneet, mutta myös tytöt ja pojat erottelevia erillisluokkia oli edelleen. Yksi mahdollinen selitys koulun epäsäännönmukaiselle linjalle tyttöjen ja poikien erotteluun voisi löytyä poikkeavista opiskelijoiden määristä kullakin luokalla.Voit yrittää löytää aiheesta tarkempaa tietoa esimerkiksi seuraavista lähteistä:Roihuvuoren historiaa käsittelevä kirja, jonka takana on Roihuvuori-seura: Roihuvuori : Ehrensvärdin kartanon maista vehreäksi kaupunginosaksi / Kaarina Hulkkonen; julkaisija: Hulkkonen, Kaarina [Roihuvuori-seura] | 1999Porolahden kansakoulun...
Minä vuonna syntyi Suomessa viimeinen ikäluokka, josta iso osa kävi kansa- ja kansalaiskoulun, ilman kokemusta oppi-, keski- tai peruskoulusta? 549 Kansa- ja kansalaiskoulun opetussuunnitelman mukaan opiskelevia oli vielä 60-luvun alussa yli 77% kaikista yleissivistävässä peruskoulutuksessa olleista. Siitä lähtien kansakoulun opetussuunnitelman mukaan opiskelleiden määrä väheni asteittain, mutta kansalaiskoulun opetussuunnitelman mukaan opiskelleiden määrä pysyi melko tasaisena aina 70-luvulle saakka. Keskikoulun oppimäärää suorittavien määrä lisääntyi vuoteen 1972 saakka, jolloin se alkoi kääntyä laskuun peruskoulujärjestelmään siirtymisen vuoksi. Kansa- ja kansalaiskoulun oppimäärän suorittaneiden määrä oli vielä vuonna 1970 keskikoulun suorittaneiden määrää suurempi: kansa- ja kansalaiskoulun päättäneitä oppilaita oli yhteensä 38 727, keskikoululaisia 37 877. Jo vuodesta...
Lapsuuteni aapinen etsinnässä. Aloitin kouluni Tampereella v. 1972. Aapinen alkoi A-kirjaimesta, sanoilla Aatu ajaa autoa. Erityisesti kaipaan tuon aapisen… 367 Kävin läpi koko joukon aapisia, jotka olisivat voineet olla käytössä 70-luvun alussa, mutta yksikään tutkimistani ei alkanut sanoin "Aatu ajaa autoa". Kysymyksessä muisteltu Hellin Tynellin pikku tarinaan Peikkolapset lukevat kuuluva liitutaululle kirjoitettu teksti löytyi yhdestä kirjasta, joten autoilevan Aatun puuttumisesta huolimatta tarjoan sitä: Paavo Kuosmasen, Liisa Merenkylän ja Pentti Merenkylän laatima Lukutunnin kirja -sarjan ensimmäinen osa Opin lukemaan : lasten aapinen. Tästä alun perin vuonna 1962 julkaistusta aapisesta otettiin uusia painoksia 70-luvun alkupuolelle saakka: 7. p. 1970 ja 8. p. 1971. Sarjaan kuuluva kansakoulun toiselle luokalle tarkoitettu lukukirja on nimeltään yksinkertaisesti Lukutunnin kirja....
Milloin Helsingin poikakoulut lopettivat toimintansa? Esim. Helsingin Toinen lyseo. 754 Helsingin toinen lyseo oli Suomen viimeisiä poikakouluja, ja se lopetti toimintansa vuonna 1977. Nykyään se tunnetaan nimellä Helsingin kuvataidelukio (ent. Torkkelin lukio).  Viimeisimmätkin tyttö- ja poikakoulut lakkasivat Suomessa peruskoulu-uudistuksen myötä, joka alkoi vuonna 1971 ja kesti vuoteen 1977 saakka. Ennen kansakouluasetusta Helsingissä toimi kiertokouluja sekä mm. kirkollisia ja muita yksityisiä kouluja, kuten Aleksanterin kimnaasi, joka oli myös poikakoulu.  Lisätietoa Helsingin poikakouluista ja muistakin kouluista ennen peruskoulu-uudistusta löytyy esimerkiksi Urho Somerkiven teoksesta Helsingin kansakoulun historia.    Lähteet:  Helsingin kuvataidelukion vuosikertomus...
Etsin aapista/ lasten lukukirjaa Jossa olisi hammaspeikot möö ja pöö runo oma tupa, siinä oli kertomus ukosta ja eukosta jonka piti tehdä makaronilaatikkoa… 195 Kaivattu kirja on Lukutunnin kirja. 2 : lukemisen oppikirja kansakoulun II luokalle (Valistus, 1963), jonka ovat toimittaneet Paavo Kuosmanen, Liisa Merenkylä ja Pentti Merenkylä, kuvitus on Heljä Lahtisen. Se sisältää kaikki muistellut tarinat ja runon, useimmat näistä alkuperäisistä mukailtuina versioina: Satu hammaspeikoista (Thorbjörn Egnerin mukaan), Oma tupa (J. H. Erkon mukaan), Eukko Pikkurilli (Alf Pröysenin mukaan), Miten peippo sai värinsä (flaamilainen kansansatu), Aija-Kaijan syntymäpäivä (Brita af Geijerstam, lyhennelmä) ja Kesäpäivän säilöminen (Pirkko Karpin mukaan).
Moniko 12-13-vuotiaiden ikäluokasta oli Suomen a) kansakouluissa b) oppikouluissa ennen peruskoulukokeilujen yleistymistä, ts. 1966-67 tai 1967-68? 278 Lukuvuonna 1966/67 kansakoulun neljännellä luokalla oli 84 605 oppilasta ja viidennellä luokalla 51 712. Oppikoulun ensimmäisellä luokalla oli tuolloin 47 179 oppilasta. Lähteet: Tilastollinen päätoimisto (eli Tilastokeskus), Kansanopetus 1966/67 ja Oppikoulut 1966/67. Kansanopetukseen ja kansakouluihin liittyvät tilastojulkaisut on koottu tänne: https://www.doria.fi/handle/10024/90241. Oppikoulutilastot löytyvät täältä: https://www.doria.fi/handle/10024/90243.
Opetettiinko kansakoulussa vapaaehtoisina vieraita kieliä? 902 Vieras kieli on tullut kansakoulun opetussuunnitelmaan uutena oppiaineena vuonna 1964, jolloin opetussuunnitelmakomitean ehdotuksen mukaisesti opetussuunnitelmaan on lisätty oppilaalle vieraan kielen opetus eli toisen kotimaisen tai englannin kielen opetus. Kansanopetuksen ja kansankoululaitoksen kehityksestä voi lukea Urho Somerkiven artikkelista Kansanopetuksen opetussuunnitelmat kulttuurin siirron kuvastajina. HS:n artikkelissa kesäkuussa 1964 uutisoidaan asiasta, mutta artikkeli on maksumuurin takana (käytettävissä useimmilla kirjaston asiakaskoneilla). Kansakoululaissa vuodelta 1957 määritetään opetettaviksi oppiaineiksi uskonto, ympäristöoppi, äidinkieli, kirjoitus, laskento- ja mittausoppi, historia, luonnontieto, terveys...
Onko kansakoulu ollut maksuton sen alkuajoista saakka, vai koituiko siitä kustannuksia esim 1900-luvun alkuvuosina? 269 Kansakouluopetus oli oppilaille maksutonta, mutta kustannuksia meni esimerkiksi aterioihin sekä aapisen ja katekismuksen hankintaan.   Lähde (ja lisätietoja) Hannu Syväoja: Kansakoulu - suomalaisten kasvattaja : perussivistystä koko kansalle 1866-1977 (https://outi.finna.fi/Record/outi.657677)
Kävin kansakoulun 70-luvun alussa. Lukukirjassamme oli kertomus kahden pojan kelkkakilpailusta, joka päättyi traagisesti. Kenenköhän tuo kertomus mahtaa olla? 270 Kysymyksessä voisi olla Satusetä kertoo lapsuudestaan -tarina joka on Zacharias Topeliuksen käsialaa. Kertomus löytyy Inkeri Laurisen ja Antero Valtasaaren toimittamasta Kolmas lukukirjani -teoksesta (WSOY). Lukukirjan kuvitus on Pirkko Varjon käsialaa. Tarinassa tarinan kertojalla on Moppe-niminen kelkka, ja naapurin pojalla on Virkku-niminen kelkka. Pojilla tulee riitaa siitä, kumman kelkka on nopeampi, joten he päättävät panna toimeen ratkaisevan kelkkakisan. Kelkat törmäävät, ja Joosua ajautuu kuiluun. Tuupertuneelta Joosualta "oli taittunut oikea käsivarsi ja oikea jalka niukahtanut". Kolmas lukukirjani -kirjasta on otettu ainakin 7 painosta vuosina 1953-1965. Lähde: Laurinen, I., Valtasaari, A. & Varjo, P. (1962). Kolmas...
Etsin sellaista kansakoulun lukukirjaa, jota luettin 1960 luvulla. Siinä oli tarina Sepän Maijan merelle lähtö. 195 Teoksessa Lapsuuden isänmaa : Otavan IV lukemisto (toim. Alfred Salmela et al., Otava) on Hilda Käkikosken tarina Sepän Maija lähtee merille. Kirja ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1952 ja siitä otettiin uusintapainokset vuosina 1955, 1962 ja 1964.  Kirjan eri painoksia on saatavana Suomen kirjastoissa. Saatavuuden voitte tarkistaa myös oman kirjastoverkkonne haulla. https://lastenkirjainstituutti.fi/ https://finna.fi/ https://outi.finna.fi/
Mistä löytää Tampereen kaupungin kansakoulujen nimikirjat ( oppilasluettelot+ arvioinnit) 1890-1920. 371 Lupaavia teoksia löytyvät ainakin Kauniaisten kirjaston matrikkelikokoelmasta sekä Pasilan kirjaston kokoelmista. Kauniaisten kirjastossa kaikki teokset ovat luettavissa kirjastotiloissa (ei kotilainaksi). Alla linkkejä teosten tietoihin: Tampereen vanhat alkeiskoulut : pedagogia, ala-alkeiskoulu, yläalkeiskoulu https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1622588?lang=fin Tampereen suomalainen yhteiskoulu 1895-1920 https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1623505?lang=fin Tampereen yhteiskoulu 1895-1962 https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1113387   Koulumatrikkeleita voi myös hakea hakusanoilla ”Tampere koulut matrikkelit” Finna-palvelusta, jos haluaa katsoa muiden kirjastojen tarjontaa. https://finna.fi...