Millainen suhde yleisillä kirjastoilla on e-aineistoihin? Kuinka suuri osa Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista on materiaalia, joka ei sijaitse fyysisesti kirjastorakennuksessa? Mihin suuntaan kokoelmia ollaan viemässä, ollaanko sähköisen aineiston osuutta lisäämässä, ja jos ollaan, niin minkätyyppistä aineistoa (kaunokirjallisuus esim.)?
Vastaus
Informaatikko Sirkka-Liisa Korkeila on tehnyt kesällä 2007 tutkimuksen e-kirjoista kirjastoissa. Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista on julkaistu lehdessä Signum 2/2008. Tiivistelmä ja itse tutkimus ovat verkossa näissä osoitteissa:
http://pro.tsv.fi/stks/signum/200802/2.pdf
http://tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu02080.pdf
Kuten tutkimuksesta ilmenee, e-kirjoja käytetään paljon enemmän tieteellisissä kirjastoissa kuin meillä yleisissä kirjastoissa. Tämä johtuu epäilemättä tarjonnasta. Ainoa yritys, joka välittää kirjastoille e-kirjoja, on Ellibs Oy. Yrityksen verkkokirjakauppa on osoitteessa
Sivustosta löytyy lomake, jonka avulla voit halutessasi katsoa, mitä erilaiset suomalaiset kustantajat ovat julkaisseet e-kirjoina viime vuosina. Luvut ovat pieniä: kustantajat eivät tunnu olevan innokkaita julkaisemaan tuoreita kirjoja kirjastoille myytävinä e-kirjoina. Kotimaista yleiseen kirjastoon sopivaa materiaalia on siten saatavana niukasti. Esim. kotimaista kaunokirjallisuutta ei e-kirjojen joukossa ole käytännöllisesti katsoen yhtään. Runsaimmin on tarjolla ulkomaista tieteellisen tasoista aineistoa.
Ainakin meillä pääkaupunkiseudulla e-aineistoon sinänsä suhtaudutaan ilman muuta myönteisesti. Olisimme ostaneet Helsinkiin ehkä hiukan enemmänkin e-kirjoja kuin olemme tehneet, jos olisi ollut enemmän sopivia kirjoja tarjolla. Tällä nimenomaisella hetkellä meillä on Helsingin kokoelmissa 328 e-kirjaa.
E-kirjat tarkoittavat yllä kirjoja, jotka voi ladata kotinsa tietokoneelle netin välityksellä. Erityisiä lukulaitteita ei käytössä ole.
E-kirjat eivät ole ainoa materiaali, joka sijaitsee kirjaston seinien ulkopuolella. Pääkaupunkiseudun kirjastojen asiakkaille on hankittu joitakin lisenssejä Naxos-palveluun, jonka välityksellä asiakkaat voivat kuunnella verkon kautta musiikkiäänitteitä. Esittely löytyy tietokantamme alkusivulta www.helmet.fi. Sitten on tietysti erilaisia tietokantoja – esim. sähköisiä tietokantoja ja artikkelikokoelmia. Tällä hetkellä tietokantoja voi käyttää vain kirjastossa, mutta kehitteillä on palvelu, jonka välityksellä käyttäjät pääsevät kotoa käsin tiettyihin kirjaston lisensioimiin tietokantoihin.
Pidän ainakin itse selvänä, että sähköisen aineiston käyttö kasvaa myös yleisissä kirjastoissa.
Kommentoi vastausta