Mikä on historian varhaisin maininta sukupuolitaudeista?

Seksitaudit eli sukupuolitaudit ovat olleet ihmiskunnan riesana jo tuhansia vuosia. Näin ollen on luultavaa, että historian ensimmäiset maininnat sukupuolitaudeista löytyvät vanhimpien korkeakulttuurien teksteistä.

Varhaisimmat mesopotamialaiset lääketieteelliset tekstit ovat 2000-luvulta eKr. Urin kolmannen dynastian ajalta (n. 2112–1950 eKr.) on säilynyt sumerinkielinen lääketieteellinen manuaali. Babylonialainen oppinut Esagil-kin-apli (fl. 1067–1046 eKr.) laati Sakikkū-nimisen systemaattisen lääkärikirjan. Teosta kutsutaan myös Diagnostis-prognostiseksi käsikirjaksi. Tästä lääkärikirjasta löytyy mainintoja sukupuolitaudeista, luultavasti esimerkiksi klamydiasta, kupasta ja tippurista.

Näyttää siltä, että seksuaalikäyttäytyminen oli Mesopotamiassa vapaahkoa, vaikka seksuaalisuuden kontrolloinnin aste toki vaihteli eri aikakausina. Tämä loi otolliset olosuhteet sukupuolitautien leviämiselle. Nykylääketieteen antamia työkaluja ei mesopotamialaisella lääkärillä ollut, mutta näyttää siltä, että hän kykeni tunnistamaan tilanteita, jolloin tautia edeltänyt seksuaalinen kontakti saattoi olla taudin syy.

• J. Scurlock & B. R. Andersen, Diagnoses in Assyrian and Babylonian Medicine: Ancient Sources, Translations, and Modern Medical Analyses, University of Illinois Press 2005, erityisesti sivut 89-97.

Eräät tutkijat ovat nähneet egyptiläisessä Ebersin papyruksessa (n. 1550 eKr.) mahdollisen viittauksen tippuriin, mutta tästä ei ole yksimielisyyttä. Ebersin papyrus käsittelee yrttien lääketieteellistä käyttöä.

• M. C. Bernabeo, ”Le malattie a trasmissione sessuale nella Storia della Medicina”, Le Infezioni in Medicina 1998 (2), 108-112.

On vaikea sanoa, mikä olisi absoluuttisesti vanhin maininta sukupuolitaudista. Esittelemäni esimerkit Mesopotamiasta ja Egyptistä voisivat olla ainakin vanhimmasta päästä tällaisista maininnoista.