Kysyin taannoin syytä alkukieleltään suomenkielisten kirjojen katoon. Alkuvuodesta aikuisten kaunokirjallisuushankinnoista alle kahdeksan prosenttia taisi…

Kysytty
10.8.2016

Kysyin taannoin syytä alkukieleltään suomenkielisten kirjojen katoon. Alkuvuodesta aikuisten kaunokirjallisuushankinnoista alle kahdeksan prosenttia taisi edustaa suomenkielisten kirjailijoiden tuotantoa.

Tuolloin syyksi tarjottiin vuodenaikaa; syksyä kohden tilanne paranisi. Nyt prosenttiosuus on valahtanut alle viiden. Englanninkielisistä vajaasta sadasta yksikään ei tainnut olla suomesta käännetty. Mikä mahtaa olla selityksenne tällä kertaa?

Jos Suomen kirjastoissa ei esitellä suomenkielistä kirjallisuutta, mistä maasta suomalaista kulttuuria voisi etsiä?

Vastaus

Vastattu
12.8.2016
Päivitetty
12.8.2016

En tiedä, mihin tuo prosenttisuus perustuu, sillä jos katsotaan Helmet-kirjastoihin hankittua kaunokirjallisuutta teoksittain, suhde näyttää aivan toisenlaiselta. Tarkastelin sitä ihan yksinkertaisella Helmet-haulla, joten sen tarkasta luotettavuudesta ei voi olla varma. Varmasti se silti antaa suuntaa.

Tarkastelin haulla ensiksi vuonna 2016 ilmestynyttä suomenkielistä aikuisten kaunokirjallisuutta, jossa on asiasana "suomenkielinen kirjallisuus". Tuon asiasanan nimittäin pitäisi kertoa, että teoksen alkukieli on suomi. Tulokseksi tuli 470 teosta. Sitten tein haun muuten samalla tavalla mutta käytin asiasanana vain termiä ”kaunokirjallisuus”. Tuloksia tuli 1 102. Lukujen erotus on 632, joten tuo kai kertoisi, paljonko muita kuin alun perin suomeksi kirjoitettuja kaunokirjallisia teoksia olisi vuodelta 2016.

Tuolla perusteella siis vuoden 2016 kirjoista noin 43 % olisi alkuperältään suomenkielisiä. Joukossa on varmasti paljon omakustanteita, pienkustanteita ja pienten kustantamojen teoksia, ja isojen kustantajien julkaisulistat saattavat näyttää aika erilaisilta. Helmet-haun perusteella sitä ei pysty sanomaan, kuinka monta kappaletta mitäkin teosta on kirjastoon hankittu. Voi hyvinkin olla, että käännöskirjoja on hankittu keskimäärin useampia kappaleita kuin suomalaisia, koska suomalaisissa lienee juuri paljon pienkustanteita, joita ei ehkä juuri yhtä tai kahta enempää hankita.

Suomen kustannusyhdistyksen tilastot tuntuvat samansuuntaisilta. Osoitteesta http://tilastointi.kustantajat.fi/PublicReporting/Yearly.aspx?reportNam… käy ilmi, että yhdistyksen jäsenkustantamot julkaisivat vuonna 2015 yhteensä 700 aikuisten kaunokirjallista teosta, joista 369 olisi kotimaisia ja 331 ulkomaalaisia; kotimaisiin sisältynee jonkin verran ruotsinkielisiä teoksia. Eri vuosina kotimaisen kaunokirjallisuuden osuus näyttää hiukan heittelehtineen, mutta koko ajan määrä on pysynyt suunnilleen puolessa kaikesta aikuisten kaunokirjallisuudesta.

Tällä perusteella en siis voi sanoa muuta kuin että suomalaisia suomenkielisiä kirjoja julkaistaan runsaasti ja hankitaan myös kirjastoon paljon. Vaikka isojen kustantamojen tarjonta on ehkä kaventunut ja muuttunut yksipuolisemmaksi, alalle on tullut paljon pieniä kustantamoja, jotka saattavat erikoistua esimerkiksi runoihin tai spekulatiiviseen fiktioon. Omakustanteiden tekeminen on myös nykyään helppoa ja halpaa menneisiin aikoihin verrattuna. Kokonaan oma lukunsa on kaikki sähköisenä netissä julkaistava suomalainen kirjallisuus.

Syksy vaikuttaa kirjojen julkaisemiseen siten, että Helsingin kirjamessujen alla ilmestyy aika paljon uutta kaunokirjallisuutta, sekä suomeksi alun perin kirjoitettua että käännettyä. Syys-lokakuu siis lienee melko vilkasta aikaa uusien kirjojen ilmestymisessä. Helsingin kaupunginkirjastoon tosin uudet kirjat saattavat tulla jonkinlaisella viiveellä, sillä kirjat täytyy ennen lainattavaksi tulemista muovittaa, viedä järjestelmään ja muutenkin käsitellä lainauskuntoon.

Se on toki totta, että englanninkielisten kirjojen osuus Helsingin kaupunginkirjastoon hankittavasta kaunokirjallisuudesta on varmasti kasvanut vuosien mittaan. Se taas johtunee ihan siitä, että suomalaiset lukevat yhä enemmän kirjoja englanniksi. Usein englanninkielistä kaunokirjallisuutta hankitaan kuitenkin vain yksi tai kaksi kappaletta, eikä varmaan juuri mitään niin montaa kappaletta kuin suosittuja suomalaisia teoksia. Vuoden 2016 englanninkielisestä kaunokirjallisuudesta sentään muutama on suomesta käännettyjä: Sari Luhtasen ”Nymphs”, Emmi Itärannan ”The city of woven streets” ja Johanna Sinisalon ”The core of the sun”.

2 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä se kysymyslomakkeen kautta.

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.