Käytetäänkö termiä "nimike" vai "nimeke"?

Kysytty
15.1.2012

Käytetäänkö termiä "nimike" vai "nimeke"?

Vastaus

Vastattu
17.1.2012
Päivitetty
30.12.2018

Kirjastoissa sähköisenä käytössä oleva ”Kielitoimiston sanakirja” kertoo, että sanat ”nimike” ja ”nimeke” ovat rinnasteisia eli merkitsevät samaa, kun kyse on merkityksestä ’painatteen nimiössä sen varsinainen nimi’. Molempia siis käytetään. Pikainen Google-haku kertoo, että ”nimeke” on yleisempi käytössä.

Sanalla ”nimike” on vielä erillinen merkitys ’luokituksessa tai jaotuksessa tunnuksen tapaan käytettävä nimitys’, ja esimerkkinä annetaan sana ”ammattinimike”.

40 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä se kysymyslomakkeen kautta.

Kommentit

Mutta kumpi siis on oikeampi a) kielenhuollon kannan mukaan, b) kirjastoalan normien tai auktoriteettien mukaan ja c) ymmärrettävyyden kannalta. ”Molempia käytetään” ei vastaa kysymykseen – kysymys suorastaan jo implikoi sen.

Ja onko sanoilla muukin merkitysero kuin se, että nimike-sanalla on toinenkin merkitys? Mikä näiden sanojen ero oikeastaan on? Jos kyseessä on ”varsinainen nimi”, niin miksi ei sanota ”nimi”? Toisaalta Kansallisbibliografiassa teoksen tietojen nimeke-kohdassa on sekä teoksen nimi että tekijän nimi tai tekijöiden nimet.

Vastauksen täydennys ei vastaa esittämiini kysymyksiin, paitsi a-kohtaan implisiittisesti (kielenhuolto ei ota kantaa).

Olen päätynyt siihen, että ”nimeke” on kirjastoalan jargonia ja näennäistermi: sitä käytetään ammattikielessä laajasti, mutta ilman selvää merkitystä ja määritelmää. Se saattaa tarkoittaa 1) teoksen nimeä, 2) teoksen ja tekijän nimeä yhdessä, 3) sellaisia tietoja yhdessä lisätietojen kanssa, 4) tällaisilla ilmauksilla yksilöityä teosta abstraktina käsitteenä (vastakohtana teoksen kappaleille).

Oikea vastaus kysymykseen ”nimiike vai nimeke” olisi siis kai suunnilleen tämä: ei kumpikaan, vaan ”nimi”, paitsi joissakin erikoistilanteissa ”nimike” (ja jos kirjoitetaan kirjastoalan jargonia, niin sitten ehkä ”nimeke”, mutta alan ihmiset ovat varmaan jo oppineet tämän koulutuksessaan).

(Vähän lisähuomioita ja esimerkkejä:
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/7.5.html#nimike )

Sanat ovat erilliset ja tarkoittavat siis eri asiaa. Siirryin valtiolla henkilöstöalalta kirjastoon ja ällistelin ensin tilannetta mutta totesi sitten, että nimike on esim. virkanimike: sihteeri, toimistosihteeri jne. ovat virkanimikkeitä ja sen muotoisia, kuin julkishallinto on ne asiakirjoissaan ja säädöksissään virallisesti määritellyt - niistähän on olemassa mm. laki, mitä pätevyysvaatimuksia tiettyihin virkoihin on, sieltä niitä näkee. Julkishallinto käsittelee nimikkeitä myös asiakirjoissa, joissa henkilöitä nimitetään ylempiin virkoihin jne,
Nimeke on ainoastaan kirjastotermi, ja tarkoittaa sitä nimeä, millä kirjaa tai videota tms. käsitellään, ja joka tavallisesti on luettavissa kirjan selästä ja nimiösivulta. Se siis on termi, jonka avulla teos tallennetaan tietokantaan tiettyyn kenttään ja on siten tietokannoista haettavissa sillä nimekkeellä/nimellä.
Hakutehtävissä käytetään teoksen virallista nimikettä tai nimeä, jos ne ovat tiedossa, tai sitten erilaisia hakusanoja, jotka voivat olla osa nimekettä tai vain avainsanoja. Parhaiten aina tietysti löytää hakemansa virallisella nimekkeellä/nimellä - hakutulokset hajoavat sitä pahemmin, mitä epätarkempaa hakuehtoa on tarjolla.
Tämä vaikuttaa tietysti hyvin sekavalta ulkopuolisen silmissä - joita kielenhuoltokin on kirjastoalaan nähden - kotus ja kumppanit ovat omalla alallaan asiantuntijoita, mutta kirjastoon ja moniin muihin toimialoihin nähden maallikkoja.
Nimike voi puolestaan olla myös termi, jolla operoidaan tehtäessä jonkin tavararyhmän varastosta tietokoneelle varastoluetteloa. Eli materiaalihallinnossa pitää olla jonkin virallinen nimike, jolla tavara viedään atk-kirjanpitoon ja sen termin avulla niitä sitten lasketaan.

Esimerkiksi kynä. Se sana on yleistermi, mutta materiaalihallinnossa et voi laskea varastoa pelkillä kynä-sanoilla, koska tarvitset tiedon, onko lopussa lyijykynät vai kuulakärkikynät. Niitä ei voi laskea yhteen vain kyninä. Silloin kirjanpitoon tallennetaan vaikka näin: kynä, -lyijy, 5 kpl tai kynä, geeli- 10 kpl. Silloin lyijykynä tai konenimellä kynä, lyijy- on nimike - ei todellakaan nimeke.

No jopa tuonnekin livahti kirjoitusvihre - hakutehtävissä käytetään teoksen virallista nimekettä tai nimä, jos ne ovat tiedossa. on oikea muoto.

Ja atk-pohjaisessa varastoluettelossa ei kirjoiteta nimikkeeksi geelikynä, lyijykynä jne, koska ohjelma lajittelisi ne sekaisin. Kynä, geeli- ja kynä, lyijy- lajitellaan peräkkäin ja ovat siten kirjanpidon kannalta oikeassa järjestyksessä.

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.