| Mitä tarkoittaa törtös? |
81 |
|
|
|
Saattaa olla Turun murretta.Turun murteessa esiintyy sana "törtöne", jonka merkitys on "käpy". Turun murteen verbi "törtöstä" tarkoittaa "poimia käpyjä". Kysy kirjastonhoitajalta -palvelulta on aiemmin kysytty Turussa sijaitsevan Törtöskadun nimen merkitystä/alkuperää.Tässä vastaus: https://www.kirjastot.fi/kysy/turun-itaharjulla-on-lyhyt-alle?language_content_entity=fi Halutessasi voit tiedustella sanan merkityksestä Kotimaisten kielten keskuksen kieli- ja nimineuvonnalta: https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta Lähteet:TURUN MURTEEN SANASTO 2 (1985). |
| Markka-sana on alunperin tarkoittanut oravannahkaa.Onko penni sanana tarkoittanut jotakin muuta myöskin? |
144 |
|
|
|
Etymologinen sanakirja tarjoaa sanalle raha alkuperäismerkityksen kuivunut eläimen nahka, ja sanan tulleen suomen kieleen germaanisena lainana. Siten oravannahka-merkitys sopisi rahan yhteyteen.Myös markka lienee germaaninen lainasana, joka alkuaan on ollut painomitan tai painomerkintöjen nimitys.Pientä rahayksikköä merkitsevän pennin mainitaan olevan Lönnrotin muodostama lyhennelmä vanhemmasta rahayksiköstä penninki, joka on laina ruotsin sanasta penning. Penni on tullut käyttöön vuonna 1860 Suomen saadessa omat rahayksiköt markan ja pennin. Kotimaisten kielten keskus. Suomen etymologinen sanakirja (verkko).Nykysuomen etymologinen sanakirja. Häkkinen, Kaisa. WSOY, 2004. |
| Mitä hyötyä auringosta on ? |
133 |
|
|
|
Aurinko pitää painovoimallaan aurinkokuntamme planeetat radoillaan sekä valaisee ja lämmittää niitä. Ilman aurinkoa, ei planeettojakaan olisi olemassa. Teoksesta Avaruus visuaalinen ensyklopedia.
Aurinko on aurinkokuntamme keskus ja sisältää 99.8 % koko aurinkokunnan massasta. Kirjasta Joan Maria Galat: Todelliset taitajat - avaruus.
Auringon pinta ei ole kiinteä, vaan se on jatkuvasti liikkeessä olevaa kuumaa plasmaa. Auringosta poispäin virtaavat hiukkaset muodostavat koronan. Koronasta avaruuteen karanneet hiukkaset ovat nimeltään aurinkotuulta. Maapallon ilmakehässä hiukkaset näkyvät napa-alueilla revontulina.
Maapallon pyöriminen akselinsa ympäri saa aikaan päivän ja yön vaihtelun. Maan pyöriminen auringon ympäri aiheuttaa... |
| Miehellä on poika ja naisella tyttö. Mies ja nainen menevät naimisiin. Miksi nimitetään tyttöä ja poikaa, joilla ei ole yhteisiä vanhempia? Yhdessä jutussa… |
340 |
|
|
|
Äiti- tai isäpuolen poika, joka ei ole verisukulainen on velipuoli. Vastaavasti äiti- tai isäpuolen tytär, joka ei ole verisukulainen on sisarpuoli.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/velipuoli?searchMode=all
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/sisarpuoli?searchMode=all |
| Englanninkielisessä lehdessä suositeltiin syömään kalsiumin saamiseksi "prunes and plums". Eivätkö molemmat tarkoita luumua?!? |
215 |
|
|
|
Hei!
Merriam-Websterin nettisanakirjan mukaan "prune" tarkoittaa kuivattua luumua ja "plum" tuoretta luumua.
https://www.merriam-webster.com/dictionary/prunehttps://www.merriam-webster.com/dictionary/plum |
| Anton-nimen merkitys |
724 |
|
|
|
Nimi Anton tulee kreikkalais-latinalaisesta sukunimestä Antonius. Antonius-nimen merkitys on kuitenkin valitettavasti epäselvä, varmaa tietoa nimen meriktyksestä ei siis ole. Nimeä on selitetty muun muassa sanalla antius, joka tarkoittaa edessä seisovaa tai esimiestä
Kustaa Vilkuna: Etunimet (1990)
https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-nimen-anton-alkupera?language_con… |
| Mitä mahtaa tarkoittaa sukunimen Mannonen "manno"? Tiedän, että Koivistolla on Mannolan kylä ja nimen kantajia tulee paljon sieltä, mutta mitä manno tarkoittaa? |
519 |
|
|
|
Mannonen kuuluu samaan nimiperheeseen Mannin, Mannilan ja Mannisen kanssa. Näiden taustalla voisi olla man-aineksen sisältävä sotilasnimi. (Ruots. man ja saksaksi Mann) Nimiä on voinut kulkeutua tänne myös suoraan germaaniselta taholta.(Mann, Manne, Manno, Manck, Mancke) Mannosten lähtösijat ovat Suomenlahden perukassa: Koivistolla, Uudellakirkolla ja Lavansaarella.Nimeä on vanhastaan esiintynyt muuallakin Mannisen rinnalla. Mietoisissa on kylä nimeltään Mannoinen ja Taivassalosta löytyy kantatalo joka on myös ollut nimeltään Mannoinen. (Pirjo Mikkonen: Sukunimet, 2000.) |
| Mitä tarkoittaa englannin kielen sana "gail"? |
649 |
|
|
|
Merriam-Webster-sanakirja osoitteessa https://www.merriam-webster.com/dictionary/gyle kertoo sanan gail olevan sanan gyle rinnakkaismuoto. Sen merkityksiksi annetaan ’wort in the process of fermentation added to a stout or ale’ ja ’the beer produced at one brewin’. Sanalle wort lienee suomenkielinen termi vierre (ks. https://fi.wikipedia.org/wiki/Vierre). Painettu The Oxford English Dictionary (second edition; Clarendon Press, 1989) antaa merkitykseksi myös pelkästään ’brewing; the quantity of beer or ale brewed at one time’. |
| Mistä Helkamaa nimi on lähtöisin ja mitä nimi merkitsee? |
517 |
|
|
|
Sukunimi Helkamaa lienee samaa perua kuin muut Helka-alkuiset sukunimet. Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos Sukunimet (Otava, 2000) kertoo, että Helkala saattaa pohjautua skandinaaviseen naisennimeen Helga tai merkitykseen, jonka pohjana ovat helatorstain tai helluntain aikoihin poltetut helkatulet. Pohjimmiltaan molemmat ovat peräisin muinaisista skandinaavisista kielistä. |
| Mistä sana tyyssija on peräisin? |
2255 |
|
|
|
Suomen sanojen alkuperä (osa 3; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000) kertoo, että sanan tyyssija (merkitys ’vakituinen olopaikkaa, lähtökohta’) alkuosa perustuu tyvi-sanaan. Samaa kantaa ovat esimerkiksi tykö ja tyynni. Vastine esiintyy useissa sukukielissä, ja sitä lienee pidettävä omaperäisenä. Merkityksenä on yleensä jonkinlainen alaosaa tai pohjaa ilmaiseva merkitys. |
| Mitä äää tarkoittaa? |
599 |
|
|
|
Ilmausta “äää” käytetään luultavasti jonkinlaisena äännähdyksenä, joka voi merkitä asiayhteydestä riippuen vaikkapa yllättyneisyyttä tai harmistuneisuutta. Jossakin yhteydessä sillä saatettaisiin kuvata vaikkapa vauvan itkua. Heikki Paunosen slangisanakirja ”Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii” (WSOY, 2005) kertoo, että ilmauksen lyhyempi muoto ”ää” on huudahdus, jonka merkitykseksi sanotaan ’(voi) ei!’. Kenties pidempi muoto voi antaa ilmaukselle enemmän painokkuutta. |
| Juhani on erittäin suosittu nimi ja se muodostuu nimestä Juha ja sen perässä olevasta tavusta ni. Sitten on olemassa nimi Juho, joka on melko samanlainen nimi… |
400 |
|
|
|
Nimistä löytyy paljon tietoa Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta. https://www.kirjastot.fi/kysy
Juho ja Juhani -nimiä on myös kysytty.
Vastaus Juho -nimestä: https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-nimi-juho-tulee-ja?from=term/243488…
Vastaus Juhani -nimestä: https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-nimi-juho-tulee-ja?from=term/243488…
Ehkä Juhoni nimeä ei ole toivottu nimilautakunnalta. https://oikeusministerio.fi/nimilautakunta
https://www.kotus.fi/kielitieto/nimisto/henkilonnimet
Olisi melko hankala liittää omistusliite nimeen Juhoni. http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/omistusliitteet/ohje/489
|
| Mitä uuvelo tarkoittaa puhekielessä ? |
1847 |
|
|
|
Sanakirjoista en uuveloa löytänyt, mutta tutkailtuani sanan esiintymistä verkkokeskusteluissa ja muissa vastaani tulleissa yhteyksissä, olisin taipuvainen ehdottamaan, että se merkitsee jokseenkin samaa kuin uuno tai uuvatti: tomppeli, ääliö, typerä, tyhmä, hölmö, narutettava, petettävä; ilkeä, ikävä, kelju ihminen (Jari Tammi, Suuri solvaussanakirja : haukkumasanat) |
| Mikä on ruotimuori? |
995 |
|
|
|
Taloryhmää, johon kuuluvien talojen velvollisuutena vanhan köyhäinhoitolainsäädännön mukaan oli vuoron perään elättää yksi köyhäinapua nauttiva, kutsuttiin ruoduksi. Vaihtoehtoinen muoto ruotu-sanalle oli ruoti, joskus myös ruoto. Ruodulle - tai ruodille - joutuneita köyhäinavun nauttijoita nimitettiin ruotuvaivaisiksi, ruotulaisiksi, ruotilaisiksi, ruotiukoiksi, ruotiäijiksi, ruotimummoiksi, ruotimuoreiksi, ruotipojiksi jne. (Nykysuomen sanakirja. 4, O-R) - "Niinkuin ruoto-ukko olet sinä kulkenut sukulaisista sukulaisiin ja krouvista krouviin -- " - Aleksis Kivi, Nummisuutarit). |
| Mikä merkitys on kirjailia Anna Hallavalla? |
195 |
|
|
|
Hyviä lasten- ja nuorten kirjailijoita tarvitaan aina. He kirjoittavat nykyajan nuorille nykykielellä ja nuoria kiinnostavista aiheista.Hyvillä lasten- ja nuorenkirjoilla innostetaan kirjallisuuden ja kirjojen pariin. Opiskelukin sujuu paremmin, jos kirjat ovat kavereita.https://www.aamulehti.fi/kulttuuri/kirsti-kurosen-pontto-nousi-ehdolle-topelius-ja-arvid-lydecken-palkintoehdokkaista-oli-jalleen-runsauden-pula-200579517http://annahallava.com/ |
| Eräs edesmennyt henkilö väitti joskus, että kappaleessa "Viimeinen sotaveteraani" kohta "ensi vuonna hän saa korotetun eläkkeen" olisi keljuilua. Keljuilua… |
287 |
|
|
|
Keljuilusta ei varmaankaan ole kyse. Ei ainakaan keljuilusta sotaveteraanien kustannuksella.
Luulen, että Jarmo Jylhä (sävel) ja Pertti Raasu (sanat) haluavat kritisoida hieman sarkastisesti veteraanien saamien etuuksia ja huomiota yleensä. Säkeistössä sanotaan:
"Ensi vuonna hän saa korotetun eläkkeen;
TV-ohjelmaan myytiin vammoineen.
Mikä alkoi Karjalasta
se päättyy sitten vasta
kun pääsee juoksuhautaan viimeiseen."
http://www.nic.fi/~praasu/iskelma/laulu68.htm
Tulkitsisin, että korotettu eläke ei riitä tekijöiden mielestä korvaamaan kokemusta sodassa ja sen jälkeen. |
| Löytyykö kirjaa, jota suosittelisitte, kun haluaa tutkia erilaisten nimien alkuperää/merkitystä? Siinä saisi olla myös vanhoja nimiä ja sellaisia, jotka ei… |
241 |
|
|
|
Nimikirjoja on useita. Muutamia esimerkkejä:
Patjas, Kortesuo: Uusi etunimikirja Aadasta Äijöön
Nummelin, Teerijoki: Aenna, Rosma, Velveena : 300 etunimiehdokasta maailmalta
Nummelin, Teerijoki: Eemu, Ukri, Amelie : 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä
Lehtonen, Nummelin, Teerijoki: Aarnu, Evena, Vinjami: 1700 ehdotusta etunimiksi.
Nummelinin teoksissa ei ollut nimeä Saida.
Suomalaisista etunimikirjoista suosittujat ovat mm. seuraavat: Kiviniemi: Suomalaisten etunimet ja Vilkuna: Etunimet
Lisää nimikirjoja löytyy esimerkiksi Oulun kaupunginkirjaston verkkokirjastosta https://outi.finna.fi/Search/Results?lookfor=etunimet&type=Subject&dfAp…
Saida nimestä on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa:https://www.... |
| Kuinka kauan on ollut olemassa perinne, että uusille naapureille viedään leipää ja suolaa? |
11044 |
|
|
|
Perinne on niin vanha, ettei sen alkua voine selvittää. Varmaan jo kivikaudella ihmiset lahjoittivat ruokaa toisilleen ystävyyden osoituksena.Kysy-palstalla Helsingin kaupunginkirjasto on vastannut 2009 kysymykseen miksi tuodaan leipää ja suolaa uuteen kotiin seuraavasti: "Ari Turusen kirjassa Hyvän ja pahan merkit eli taikauskoisten tapojen tarina (Ateena kustannus 2002) selitetään suolan ja leivän merkitystä. Suola on yksi tärkeimmistä yhteenkuuluvuuden symboleista. Vanhan uskomuksen mukaan suolan tuominen perheen emännälle tai isännälle uuden vuoden aattona tuo onnea. Suomessa tapa liittyy tupaantuliaisiin, jolloin suolaa ja leipää viedään uuteen kotiin, jotta ruokaa riittäisi aina ja jotta se säilyisi. Suola ja leipä kertovat myös... |
| Mikä eläin on vanhanaikaisissa kirjoissa mainittava Merikoira? Koirahai? Hylje? Merileijona? |
1172 |
|
|
|
Aika usein Merikoira saattaa olla viittaus merimieheen (sea dog). http://vintti.yle.fi/yle.fi/blogit.yleradio1.yle.fi/aristoteleenkantapaa/sitaattivihje.html
Ainakin näin on runossa:
1 Merikoira veri koira soutaa ja joutaa
neitsy istuu kajutissa itkee ja huokaa
näkee hän isäns tullen pitkin merenrantaa
hyvä isä rakas isä lunasta minua täältä
Millä mit sinua lunastan Onpa kaksi hevoista
pane paras pantiksi ja lunasta minus täältä
Paremmin minä pidän parahasta hevosestan kun ainoasta tyttärestäni
https://books.google.fi/books?id=fhYyAQAAMAAJ&pg=RA2-PA9&dq=merikoira&hl=fi&sa=X&ved=0ahUKEwjrs5aPl5TjAhUHWZoKHeSLCkEQ6AEILzAB#v=onepage&q=merikoira&f=false
Raimo Jussilan Kalevalan sanakirja tuntee veden... |
| Isovanhempani ovat syntyneet Viipurissa 1900-luvun alkupuolella. Isäni kotona puhuttiin tiltuveitsestä. |
308 |
|
|
|
Luulen, että Tiltuveitsi on perheen omaan historiaan pohjautuva sana.
Aivan varma en ole. Asiaa kannattaa vielä kysäistä Kotimaisten kielten keskuksesta. https://www.kotus.fi/
Sanakirjoista en löytänyt samantapaisia ilmaisuja. Ainoastaan google-kääntäjä määritteli Tiltu-sanan latviaksi ja silloin sen merkitys olisi suomeksi silta.
Suomen murteiden nettisanakirja Kaino ei tunnistanut Tiltua. http://kaino.kotus.fi/sms/
Suomenkielen sanakirjat viittaavat toisen maailmansodan aikaisiin Tiltuihin, jotka levittivät venäläistä propakandaa suomen sotilaille. Tämän tulkinnan aika on 1900-luvun alussa väärä.
Pieni täydennys:
Kotimaisten kielten keskus vastasi:
"Kiitos kysymyksestä! Suomen murteiden sana-arkistosta ei löydy tietoja tästä... |
Kysy kirjastonhoitajalta
