sanat

Tilaa aihepiirin sanat RSS-syöte
783 osumaa haulle. Näytetään tulokset 621–640.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Mitä mieltä on Kielitoimisto ja kielitieteilijät siitä, että suomalaiset levytuottajat käyttävät laulujen nimissä kaikki sanat ISOLLA -tapaa. Se on kai… 1467 Et maininnut esimerkkiä, mutta tarkoitatko siis, että laulun nimissä kirjoitetaan kaikkien sanojen alkukirjaimet isolla kirjaimella, kuten seuraavassa Smiths-yhtyeen kappaleessa: There Is a Light That Never Goes Out? Jos olet tällaiseen törmännyt suomenkielisissä lauluissa, niin todennäköisesti se on lienee englannin kielen vaikutusta. Suomen kielessä on ollut vakiintuneena tapana kirjoittaa teoksen (esimerkiksi kirja tai laulu) nimi niin, että vain ensimmäinen sana kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. Lähteet: http://www.kielikukkanen.fi/kielikoulu/kielikoulu_0908.html Ikola, Osmo: Nykysuomen käsikirja (Weilin+Göös, 1991)
Laulunsanat muistat varmaan oman äidin pehmoiset kultaiset hiukset jne.. metrotytöt esittäneet 3157 Nimimerkki Walter Rae eli oikealta nimeltään Valto Tynnilä on säveltänyt ja Aki Saarni sanoittanut laulun, joka alkaa näin: Muistat varmaan oman armaan äidin hiukset nuo. Kappale on vuodelta 1935 ja nimeltään Hopeahiukset. Valssin ovat levylle laulaneet ainakin Eugen Malmsten, Veikko Tuomi ja Erkki Junkkarinen. Tietoa Metrotyttöjen esityksestä ei löytynyt. Sanat löytyvät nuottijulkaisusta nimeltä 20 suomalaista ikivihreätä 2 (1977). Julkaisu on mm. Varkauden kirjaston kokoelmista lainattavissa. Tiedot ovat peräisin Suomen kansallisdiskografia Violasta ja Yleisradion Fono-tietokannasta: https://finna.fi http://www.fono.fi/
Mistä löydän Peggy Leen Johnny guitar -laulun samannimisestä Nicholas Rayn elokuvasta sanat ruotsiksi. Suomeksi laulun nimi on surujen kitara. 2302 Johnny Guitar -laulun ruotsinkieliset sanat löytyvät nuottikokoelmasta "Suosittuja ikivihreitä I" (Fazer FM05565-7).
Olen miettinyt sanan leväperäisyys alkuperää. Voisiko se olla saanut alkunsa laivojen hoitamattomista peristä, jolloin levää kerääntyy hidastamaan laivan… 2977 Suoraa vastausta arveluusi ei etymologisista sanakirjoista löydy. Suomen sanojen alkuperä: etymologisen sanakirjan (1995) mukaan leväperäinen kuuluu sanan levä yhteyteen (levä merkityksessä levällään) ja tarkoittaa huolimatonta, välinpitämätöntä (henkilöä, jolta asiat jäävät levälleen). Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisen sanakirjan (2004) määrittely sanasta levä on: "Alkuaan vedessä tai veden pinnalla kasvavaa sammalta tai muuta kasvillisuutta sekä kosteaa maastoa merkitsevällä levä-sanalla ei ole vastineita sukukielissa. Sanaa on aiemmin epäilty vanhaksi germaaniseksi lainaksi, joka kuuluisi yhteen muinaisnorjan limaista vesikasvia merkitsevän slý-sanan kanssa, mutta todennäköisemmin sana on samaa juurta kuin levällään tai leveänä...
1) The Capital Beatin esittämän laulun "Criminal" laulun sanat ? 2) Omar Silkin esittämän laulun "Never Had to lie" laulun sanat ? 1182 Näiden kappaleiden sanoituksia ei valitettavasti löytynyt. Voit ottaa yhteyttä artisteihin esimerkiksi Facebookin kautta ja kysyä sanoituksia tai yrittää kuuntelemalla saada sanoista selvää. http://fi-fi.facebook.com/thecapitalbeatofficial http://www.youtube.com/watch?v=mLF9TKRpDrE
Mikä on ymmä, johon viitataan ilmaisussa "olla ymmällä"? 3395 Kaisa Häkkisen ”Nykysuomen etymologinen sanakirja” (WSOY, 2004) kertoo, että ”ymmällään” on samaa vartaloa, josta on muodostettu johdokset ”ympyrä” ja ”ympäri”. Murteissa ”ymmä” voi merkitä ’neuvottomuutta, pulmaa’. Häkkinen ei selitä tarkemmin, mistä merkitys ”olla ymmällään” juontuu, mutta kenties kyse voisi olla siitä, että ympyrä kuvastaa jollakin tavalla neuvottomuutta: ympyrää kulkiessaan ei löydä millään perille. Hiukan samanlainen on myös sanonta ”pää pyörällä”, ja siinäkin ympyrän merkitys on mukana, vaikka kyse onkin aivan eri sanasta. Tämä on kuitenkin vain oma arveluni sanan merkitystaustaksi.
Haluaisin tietää Australian kansallislaulun Walzing Matilda suomenkieliset sanat. Ensimmäinen kertosäe menee jotenkuten: "Reppuni rakkain, taakkani armain,… 7801 Australian epävirallinen kansallislaulu Waltzing Matilda on suomeksi nimeltään Balladi lammasvarkaasta. Sanat kappaleeseen löydät teoksesta Suuri toivelaulukirja 4 (http://www.helmet.fi/record=b1768876~S9*fin).
Mitä tarkoittaa sana kesä? Vanha kansa sanoi, että kesä loppuu juhannukseen. Kyllähän kesä jatkuu mielestäni siitä vielä pitkään. Onko sanayhteyttä kesä,… 3980 Sana kesä tarkoittaa Nykysuomen sanakirjan mukaan lämpimintä vuodenaikaa, varsinaisesti kesä-, heinä- ja elokuuta, joskus vuoden lämpimämpää puoliskoa. Sanaa käytetään myös symbolisesti kuvaamaan onnellista aikaa, esim Sydämeeni koitti kesä. Suomen murteissa kesä on ollut aiemmin itäsuomalainen sana ja Länsi-suomessa on käytetty sanaa suvi. Sana kesä viittaa mahdollisesti maatalouskulttuuriin. Lisätietoja löytyy mm. Nykysuomen sanakirjasta ja Nykysuomen etymologisesta sanakirjasta. Sirpa Karjalaisen Juhlan aika -kirjassa sanotaan, että vanhan uskomuksen mukaan juhannukseen päättyy pikkukesä, jota seuraa isokesä. Jos pikkukesä on kylmä, isokesä on lämmin ja päinvastoin. Juhannus ajoittuu kesäpäivänseisaukseen ja sen jälkeen valoisa aika...
Löytyyköhän netistä Martti Haavion (P Mustapään)? runon Balladi uusista vaatteista sanoja. Mitä hakusanaa pitää käyttää että ne löytyvät 4798 Eipä ilmeisesti löydy. Runo löytyy P. Mustapään (eli Martti Haavion) runokokoelmasta Jäähyväiset Arkadialle ja kokoelmasta Kootut runot, sekä sävellettynä useilta levyiltä. Kirjat ja levyjä löytyy myös Vihdin kirjastosta: http://vihti.kirjas.to/
Miten taivutetaan verbi "kirkua" kielteisenä preesensin toiseen persoonaan? 2472 Taivutusmuoto on yksikössä "et kiru" ja monikossa "ette kiru", eli ensimmäisen ja toisen persoonan muodot ovat ilman k-kirjainta. Myönteisenä muoto on "sinä kirut". (Lähde: Kielitoimiston sanakirja, 1. osa, 2006)
Onko oikein kirjoitettu, kun haluan ilmaista jonkun liittyneen "joukkueeseeni"? 1954 ”Joukkueeseeni” on oikein taivutettu. Kirjastoissa sähköisenä käytössä oleva ”Kielitoimiston sanakirja” kertoo, että sana ”joukkue” taipuu yksikön illatiivissa ”joukkueeseen”, ja kun siihen lisätään omistusliite ”-ni”, saadaan tuo mainitsemasi muoto.
Mitä tarkoittaa sana slukir? Se olisi lähteeni mukaan muinaissaksaa. Ilmari Wirkkala kirjoittaa vanhassa Keskipohjanmaa-lehden artikkelissa henkilöstä nimeltä… 1464 Kirjaston sanakirjoista ja muista lähteistä ei löytynyt kysymääsi sanaa. Sukunimenä sana joissakin lähteissä esiintyy, mutta sukunimien merkitystähän ei aina pystytä selvittämään.
Mikä on oikea muoto sanan puu omistusmuodosta, onko se puideni vai puitteni? 2537 ”Suomen kielen perussanakirja” (2. osa; Valtion painatuskeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992) kertoo, että sana ”puu” taipuu samalla tavalla kuin ”maa”. Monikon genetiiville on kaksi vaihtoehtoista taivutusmuotoa: ”puiden” ja ”puittein” (vrt. ”maiden” ja ”maitten”). Omistusliitteen lisäämällä taivutusmuodoiksi saadaan siis ”puideni” ja ”puitteni”. Molemmat siis käyvät.
Mistä virsikirjasta löytyy vuoden 1938 virsikirjan virsi numero 451 sanoilla "Ah, mit' onkaan elo tääll', tuska, vaiva, tuskan pääll'?" Vuoden 1701 versio on… 3050 Suomalainen wirsi- ja ewankeliumikirja : siihen sopiwain kappalten kanssa. - Helsinki : [S.n.], 1857. - 352 s. : kuv.(sid.). (Wasta uudesta ojennettu 1857. Helsingissä, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjapainossa, 1884.) Virsi 273 1. Ah! Mik ompi elom´ tääll´? Tuska waiwa tuskan pääll´, Työ ja meno lewotoin, Silloink' kuin se paras on. . 2. Mik´on aikam´ lyhyinen? Sota alinomainen; Yksi toistans` waiwalla, Witsaa pahall´ tawalla 3. Mikä jumalisuus meiss´? Heikko, wajaa, joka tiess´; Emme Herran tuomioll’ Sen kautt´ autuaaks´ taida tull´. 4. Mik’ on riista, tawara? Lika, multa katoowa; Rikas pian köyhtyy kyll´, Murhe myöt´ on molemmill´. 5. Mik´ on korkee kunnia? Kukkula kuin kukoistaa; Karsaast katsoo kadet pääll´, Jos on joku arwoss...
Mikä on tappuri? 3927 Toivo Vuorelan Kansanperinteen sanakirjan (WSOY, 1979) mukaan tappuri on puimakone. "Hevosvoimin vedettävän kiertolaitteen avulla pyöritettävä ja olkien pudistelua varten kohlimilla varustettu puimakone kuuluu jo tälle vuosisadalle. Varsinaisen puintikoneen, rosman eli tappurin, voimanlähteenä käytettiin aluksi höyrykonetta tai polttomoottoria ja viimeksi sähkömoottoria, kunnes sotien jälkeen leikkuupuimuri on nyt valtaamassa kaikkien vanhempien puimakoneiden aseman." (Toivo Vuorela, Suomalainen kansankulttuuri. WSOY, 1975)
Mistä mahtaa tulla kuvaileva sanonta/sanayhdistelmä "rääpän raato"? Kuului pohjalaisen anoppini sanavarastoon: "Makaa siinä kuin rääpän raato." Rinnastuisiko… 5238 Rääppä tai räämä ovat murteellisia, mm. Etelä-Pohjanmaan murteessa, käytettyjä sanoja, joiden merkitys on samantapainen kuin yleiskielisemmän sanan "rämä". Ne tarkoittavat huonoa, kulunutta esinettä, hylkyä, renttua ja voimatonta. Eri murteissa sanat tarkoittavat myös mm. kalan sisälmyksiä tai silmän rähmää. (Lähde: Suomen kielen etymologinen sanakirja 4, 1969). Rääpän raato on sitten varmasti jotakin todella surkeaa, surkeampaa kuin reporankana makaaminen, jolloin on lähinnä hyvin väsynyt tai uupunut. Mutta samantapaisesta ilmiöstä on kuitenkin kysymys.
Mikä on sanan TUURI alkuperä? Voiko se olla thor -> tuuri? 5478 Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että osa sukunimistä ”Tuuri” perustuu tosiaan skandinaavisen miehennimeen ”Thore”, ”Thure” ja ”Ture”, joiden taustalla taas on ukkosenjumala Thor. Vanhimmat maininnat nimestä löytyvät Suomesta jo 1300-luvulta. Sen sijaan yleiskielen sanalla ”tuuri” (’onni, vuoro’) on eri alkuperä. ”Suomen sanojen alkuperä” (osa 3; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000) kertoo, että sana on peräisin nykyruotsin sanasta ”tur” (’matka, menomatka, vuoro, onnellinen sattuma’). Se puolestaan on lainaa ranskan sanasta ”tour” (’kierros, käännös, kiertäminen, kierto, kiertomatka, retki, vuoro’). ”Tuuri” voi merkitä myös ’heinäseivästä’. Se merkitys on ”...
Mitä eri merkityksiä eri murteissa on sanalle taniainen? Ainakin sillä viitataan lapsiin ja jonkinlaisiin kenkiin tai sukkiin, onko muita merkityksiä vielä… 3290 Käytettävissäni olleista lähteistä onnistuin löytämään neljä erilaista merkitystä sanalle taniainen. Itä-Satakunnassa ja Lounais-Hämeessä tuohivirsua on nimitetty taniaiseksi: "Muistatteko että olis piretty tuahisia jalkineita? - No kyllä minä hiukan muistan. Täälä oli semmonen vanha miäs joka niitä teki, sanottiin Kontti-Jussiksi. Se teki tanijaisia ja konttia." Tässä merkityksessä taniainen on johdannainen sanasta tano, tuohitöihin käytettävä tasaleveä tuohisuikale. Helsingin slangissa taniainen tarkoittaa tyhmää tai typerää. Tässäkin merkityksessä sana saattaa juontaa juurensa samaiseen tanoon - lounaismurteissa tunnetaan tomppelia merkitsevä sana "tanopää": "...ja konnettei tääl semmosii tanopäit lainkaa käykkää, et luakalles...
Pyydän mahdollisimman täsmällistä tietoa sanan MOINATA merkityksistä. Verkosta löysin itse purjehdukseen liittyvän merkityksen moinata -verbille tyyntyä. Myös… 3356 Sanan moinata alkuperä voisi tulla ruotsinkielen sanasta mojna. Vinden mojnar, suomeksi tuuli tyyntyy. Tässä merkityksessä sana löytyy myös purjehdussanastoa sisältävältä sivustolta http://personal.inet.fi/koti/seppo.kauranen/sanasto.htm
Kumpi on kieliopillisesti oikein; lepakkoja vai lepakoita? 2947 Kirjastoissa sähköisenä käytössä oleva ”Kielitoimiston sanakirja” kertoo, että molemmat muodot ovat oikeita eli sanaa ”lepakko” voi taivuttaa monikon partitiivissa muotoon ”lepakkoja” tai ”lepakoita”.