sanat

Tilaa aihepiirin sanat RSS-syöte
783 osumaa haulle. Näytetään tulokset 681–700.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Deicide tarkoittaa "Jumalan murhaa". Se on teologinen termi. Mikä on suomenkielinen termi? 1444 Helsingin yliopiston Kirkkohistorian laitokselta sain vastauksen, että deicide "tarkoittaa jumalasurmaa tai -murhaa ja sillä viitataan aika usein syyttävässä mielessä juutalaisiin, kun puhutaan heidän osuudestaan Kristuksen kuolemaan." Deicide-sanan alkuperä on vanhaa kirkkolatinaa decida, mikä tarkoittaa jumalan murhaajaa tai suoraan yhdistettynä latinan sana deus (jumala) ja englannin -cide (vrt. suicide, homicide). Lähde: Oxford Dictionary of English, 2005.
Mikä on notariaatti? 9752 Notariaatti on liike, joka ammattimaisesti välittää lainoja ja arvopaperien kauppaa. Notariaattiosasto on pankin osasto, jossa hoidetaan asiakkaiden juridisluonteisia asioita ja säilytetään arvopapereita yms. Lähteinä on käytetty NetMotin kielitoimiston sanakirjaa ja Web-Factaa.
Mistä löydän Nuuskamuikkusen kevätlaulun sanat ruotsiksi? 2000 Snusmumrikens vårvisa löytyy ruotsiksi esimerkiksi seuraavista kirjoista: JANSSON, Tove Visor från Mumindalen / visor, verser och bilder av Tove och Lars Jansson ; musik av Erna Tauro. - Schildt, 1993 JANSSON, Tove Stora muminboken. - Schildt, 1995
Mistä löytyy sanat lauluun VAARALLISET HUULET? 2987 Hei! Tuon Arvo Koskimaan säveltämän ja Dagmar Parmaksen sanoittaman laulun sanat löytyvät esim. Suuresta toivelaulukirjasta, osa 10. Sanat löytyvät muutamista muistakin kirjoista. Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2 löytyy laulukirjoja myös laulun nimellä, siis kirjoittamalla tässä tapauksessa nimeke-laatikkoon vaaralliset huulet.
Mikä on väkivalta -sanan etymologia? Sanahan ei ole merkitykseltään lainkaan osiensa summa. 7283 Väki-sanan alkuperäinen merkitys on ollut voima. Tässä merkityksessä se on mm. väkivalta-sanassa, ja myös joissakin muissa yhdyssanoissa ja sanonnoissa, vaikkapa väellä ja voimalla, väkijuoma ja väkivasara. Sana on useimmissa suomen sukukielissä. Suomen, inkeroisen ja karjalan kielissä pääsi myöhemmin vallalle sen nykyinen ihmisjoukon merkitys. (Lähde: Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja, 2004).
Mitsähän mahtaisin saada Peltipurkkilaulun sanat ja melodian? Ajattelimme päiväkodissa esittää kyseisen kappaleen kevätjuhlassa. Esimieheni on kuullut kyseisen… 1605 Kaarina Helakisan teksti Peltipurkkilauluun löytyy esimerkiksi runokokoelmasta Annan ja Matiaksen laulut : Kaarina Helakisan lastenrunot vuosilta 1966-1988 (Otava, 1988), mutta Jukka Jarvolan sävellystä en valitettavasti onnistunut löytämään yhdestäkään nuottijulkaisusta.
Mikä on sanan, vetonaula, alkuperä 7484 Pohjalainen-lehdessä kysyttiin 22.2.2009 (http://www.pohjalainen.fi/Article.jsp?article=399002) samaa asiaa, ja vastattiin näin: "Kielitoimisto kertoo vetonaulan konkreettisen merkityksen: vetonaulalla yhdistetään hirsien liitos. Kuvainnollinen merkitys on tuttu. Vetonaula on erityisen houkutteleva asia, joka houkuttelee ja "vetää" yleisöä ja asiakkaita. Suomen rakennustaiteen museon amanuenssi Erkki Vanhakoski hörähtää kuullessaan kysymyksen. Vetonaula on suora käännös ruotsin kielen sanasta dragspik. Vetonaula tarkoittaa melko pitkää, vähintään kymmensenttistä naulaa, mutta veto-sanaa ei usein suomen kielessä käytetä. Naula mikä naula. Vetonaula on perinteisesti ollut sepän tekemä, hieman kierteinen naula."
Haluaisin tietää, mikä on tervaputsi. Löysin netistä tällaisen vanhan sanonnan: Tervaputsi = Jos neidolla ei ole kosijoita, luullaan, että neito on lemmetön… 1252 Putsi tarkoittaa joissakin suomen murteissa ja muutamissa suomen kielen sukukielissä tynnyriä, puista (taikina-)astiaa ja saavia (Lähde: Suomen sanojen alkuperä 2, L-P, 1995). Tervaputsi-termiä ei löytynyt. Mutta tervatynnyriin joutuminen olisi varmasti aika pelättävä tilanne.
Mikä on sukunimen Hanhi alkuperä ? 1298 Kirjassa Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala sukunimen Hanhela kohdassa kerrotaan, että Suomen murteissa sanalla hanhi tarkoitetaan myös villejä vesilintuja ja siksi se onkin varsin tavallinen erilaisten vesistöpaikkojen ja soiden nimeämisessä eri puolilla maata, varsinkin Pohjanmaalla. Huomattavaa on, että kansanrunoissa sana hanhi käytetään naisesta kiittävässä, hellittelevässä sävyssä, ei merkityksessä typerys kuten nykyisessä yleiskielessä. Hanhi-paikannimistä on tullut sukunimiä lähes yksinomaan Pohjanmaalla tai Peräpohjolassa ja Lapissa.
Kaiken muun voi viedä halla, vaan ei kukkaa akkunalta... Mistä laulusta ja mistä saa sanat? 5187 Kyseinen kappale on nimeltään Jääkukkia. Kappaleen on säveltänyt Lauri Lindström ja sanoittanut Martti Jäppilä. Kappaleen on levyttänyt ainakin Dallape orkesteri vuonna 1932. Kappaleen sanat löytyvät mm. Suuresta toivelaulukirjasta, osasta numero 9. Kirja löytyy useista Tampereen kaupunginkirjaston toimipisteistä, esim. pääkirjaston musiikkiosastolta. Kappaleen sanat alkavat näin: "Talvi-illoin akkunaan jäiset liljat kirkkainaan oudon kukkamaailman luo..." Ensimmäisessä säkeistössä lauletaan myös näin: "Kaiken muun voi viedä halla, mutta illoin akkkunalta jäiset liljat kukkii vaan ..."
Mistä sana mustasukkaisuus on syntynyt? Ilmiö lienee niin vanha, että tuskin se mustista sukista on syntynyt? Vaan mistä? 8821 Veijo Meri arvelee kirjassaan Sanojen synty, että mustasukkaisuus on mahdollisesti käännösvirheen sisältävä lainasana ruotsista. "Ruotsissa mustasukkaisuus on svartsjuka, mustankipeys, oikeammin mustasairaus. Sjuka on sairaus. Ehkä tuo sjuka kuultiin Suomessa väärin sanaksi sock ja socka, jotka tarkoittavat sukkaa. Ruotsalaisella runoilijalla Lucidorilla oli 1669 sanonta bära svarta strumpor, pitää mustia sukkia. Ruotsin murteissa on sanonta draga svarta strumpor, ottaa mustat sukat, merkitys: olla mustasukkainen. Suomen sana on voitu saada näistä sanoista."
Mikä on nainen-sanan etymologia? 10484 Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan sanalla nainen on varmoja etymologisia vastineita kautta itämerensuomen, esimerkiksi karjalan, vepsän ja viron naine, vatjan nain ja liivin nai. Sana on johdos samasta vartalosta, joka esiintyy verbissä naida. Se on esiintynyt suomen kirjakielessä Agricolasta alkaen. Sanalla on vastineita myös ugrilaiskielissä, esimerkiksi mansin naj "rouva, jumalatar, ruhtinatar" ja hantin samaa merkitsevä näj ja sanavartalon suomalais-ugrilaiseksi asuksi on rekonstruoitu naje. Tätä on arveltu johdokseksi kantauralilaisesta, alkuaan indoeurooppalaisesta vartalosta näxi-. Kuten verbi naida, myös nainen on esiintynyt kirjakielessä Agricolasta alkaen. Vanhimmassa kirjakielen muodossa nainen oli kuitenkin harvinainen...
Vaimo, vaimo! sit’ ei kuri kaada, Jok’ ei hylkää toista hädässänsä. Pane leipään puoli petäjätä, Veihän vilu tou’on naapurimme”. Mitä tarkoittaa… 3153 Saarijärven Paavo -käännöksen "kuri"-sanalla lienee tavoiteltu sen itsehillintää, pidättyväisyyttä ja harkitsevaisuutta tarkoittavaa merkitystä. "Hyvän vuoden tullessa vaimo tahtoisi leipoa puhtaasta viljasta - muistettakoon, että sitä pidettiin sydänmaan kansan keskuudessa upporikkauden todistuksena - , mutta Paavo palauttaa hänen mieleensä lähimmäisrakkauden velvoituksen kovaonnisempaa naapuria kohtaan ja kehoittaa jälleen sekoittamaan leipään puoleksi pettua." Lähteet: Nykysuomen sanakirja Lauri Viljanen, Runeberg ja hänen runoutensa : 1804-1837
Saletti: Mikä on sen etymologinen merkitys? Jonkun mukaan amerikansuomalaisten väännös englannin solid-sanasta Onko muuta? 5892 Muuta selitystä ei löytynyt. Suomen sanojen alkuperä. 3 : R-Ö Etymologinen sanakirja, selitys: saletti (puhekielen uudismuodoste/ uudempi sana) amerikansuomesta, käytetty paikoin Etelä-Pohjanmaalla ja ympäristössä) selvä, varma, taattu ("saletti juttu"). Engl solid mm. tukeva, luja ,varma. Lähteenä: Pertti Virtaranta 1992 Amerikansuomen sanakirja s.181 Seuraavat sanakirjat tuntevat myös sanan saletti, antaen selityksen: selvä, varma, taattu. Oikeeta suomee : suomen puhekielen sanakirja / Vesa Jarva, Timo Nurmi Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja / laatineet Heikki ja Marjatta Paunonen MOT Kielitoimiston sanakirja 2.0
Mikä on kysymys? 1133 Nykysuomen sanakirja (Porvoo 1989) määrittelee kysymyksen näin: s. 1. (toiselle osoitettu) lausuma, johon annettavan vastauksen perusteella toivotaan saatavan tietää jk asia; muodoltaan tällaista vastaava lausuma 2. eräissä sanonnoissa us. adv:n tapaan: vrt. kyse, puhe - 'on kysymys jstk' on puhe, kyse 3. asia, jota käsitellään, pohditaan, koetetaan ratkaista, josta voidaan olla eri mieltä; tällaisen pohdinnan kohde; asia, ongelma, probleemi
Etsimme sanoja lauluun; Mozart, Wolfgang; Kun kevät kaunis tuli san. Hannikainen, P.J. 8317 Kyse on ilmeisesti W.A.Mozartin kappaleesta Paimenen kevät, johon sanat on tehnyt Frederich Martens ja suomennos on Aukusti Simojoen(P.J. Hannikainen oli säveltäjä). Tämä laulu on tuttu monista koululaulukirjoista. Sanat menevät näin: Kevät saapui ja verhos/ jo laaksot ja haat,/ jo paimenen laulelot kuulla sa saat./ On mennyt jo talvi/ taas vehryt on maa,/ puut kukkia jälleen ja lehtiä saa./ Ja karjan nyt kellot/ taas helkkyen soi. / Kevät saapui ja riemunsa meille se toi! Kun laaksot ja vuoret on peitossa jään/ niin paimen ei kaiuta sävelmiään, / vaan kevät kun karjan taas kunnaille vie,/ ei lauluitta laitumet konsana lie. / Hei, karjan nyt kellot taas helkkyen soi!/ Kevät saapui ja riemunsa meille se toi! Lähde: Elsa Kojo: Suuri kevät-...
Mikä on sanan "pieru" etymologia? 3351 Suomen sanojen alkuperä -kirjan (osa 2) mukaan sana on onomatopoeettinen eli ääntä jäljittelevä.
Mitä tarkoittaa ex gratia? 4156 Jos ilmaus käännetään suoraan latinasta suomeksi, 'gratia' merkitsee kiitosta, kiitollisuutta, mieltymystä tai suosiota ja prepositio 'ex' vastaa suomen elatiivi-sijamuotoa. Siis lähinnä: 'kiitollisuudesta' tai 'suosiosta'. 'Ex gratia' näyttää kuitenkin olevan myös lähinnä englanninkielisessä oikeuskäytännössä käytettävä termi, jolle Net-Mot -sanakirjasto antaa seuraavan selityksen: ex gratia [eks'greɪʃə] a, adv tal (lat) (maksusta) hyväntahtois-, ex gratia an ~ payment hyväntahtoissuoritus Katso myös: http://en.wikipedia.org/wiki/Ex_gratia http://www.thefreedictionary.com/ex+gratia
Karamelliä vai karamellia(äällä vai aalla) 3909 Karamellin taivutus on muotoa karamellia. Lähde Suomen kielen perussanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2001 (myös MOT-sanakirja osoitteessa http://mot.kielikone.fi/mot/tampereenkirjasto/netmot.exe )
Mistä tulee esim. kala- tai lanttukukon kukko-nimitys? 4053 Kirsti Aapala kirjoittaa Kielikello lehdessä 4/1997 artikkelissa Leivät ja leivonnaiset: "Kukko on tavallisesti ruistaikinakuoreen leivottu, usein leipämäinen paistos, joka on täytetty esimerkiksi kalalla, lihalla tai lantulla: kalakukko, muikkukukko. Nimitys kukko voi liittyä huippua ja kukkuraa tarkoittavaan sanaan kukku, jonka yhteyteen kuuluu myös kukkula. Nimityksen perusideana olisi kohouma: kukot ovatkin yleensä korkeita mataliin piirakoihin verrattuina. Toisen käsityksen mukaan syötävä kukko olisi samaa lähtöä kuin eläimen nimitys kukko."