sanat

Tilaa aihepiirin sanat RSS-syöte
783 osumaa haulle. Näytetään tulokset 701–720.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Etsin suomenkielisiä sanoja ruotsalaiselle virrelle Pärleporten, joka alkaa "Som en härlig guddomskälla" (säv. Alfred Dulin, san. Fredrik Bloom). Suomeksi nimi… 2285 Pelastusarmeijan laulukirjasta (Pelastusarmeija, 1990) löytyy virsi, jonka nimi on ”Niin kuin lähde taivahainen valtava ja pohjaton”. Olisikohan tämä virsi numerolla 287 juuri etsimäsi Pärleporten? Valitettavasti tätä laulukirjaa ei taida yleisissä kirjastoissa saatavilla muualla kuin Tampereen kaupunginkirjastossa: http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=avlbs&previd=fulls&sesid=1217314…. Virren sanoja kannattaa siis tiedustella suoraan Tampereelta. Voit myös toki tehdä nuottijulkaisusta kaukolainapyynnön vaikkapa Helsingin kaupunginkirjaston sähköisessä asiointipalvelussa: http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp. Nimenomaan vuonna 1990 julkaistua laulukirjaa on muutamien yliopistokirjastojen kokoelmissa. Saatavuuden...
Haluaisin tietää 1. mistä sana 'äiti' on tullut suomen kieleen? 2. milloin? 3. mitä äiti-sanan muinainen merkitys on? Mistä voisin lukea lisää äiti-sanan… 17039 Suomen kielen ’äiti’ on tiettävästi ikivanhaa germaanista lainaa. Muinaisgermaanit käyttivät sanaa aithi, josta ovat muodostuneet gootin aiþei, muinaisen yläsaksan eidī sekä muinaisnorjan eiđa. Aithi tarkoitti äitiä, muita sanan merkityksiä tai äitiin liittyviä mielleyhtymiä eivät tämän vastauksen pohjana käytetyt lähteet mainitse. Sama sana on lainattu myös viroon: eit merkitsee eukkoa, muoria tai mummoa, tai sitten halventavasti akkaa, muijaa ja ämmää. Germaanisista kielistä eri muodot ovat jo kadonneet, kielen käyttäjät ovat aikoinaan omaksuneet latinalaisen lainan mater. Meidän vanha, omaperäinen sanamme olisi emä tai emo, joista jälkimmäinen on tuttu kalevalaisesta kansanrunoudesta äidin merkityksessä. Mutta eivät suomen kielen...
Mietimme, että mikähän mahtaa olla sanan sievoinen etymologinen merkitys? 2235 Suomen etymologisen sanakirjan mukaan sanan "sievoinen" kantamuoto on "sievä", jonka merkitys on paitsi 'pieni', 'siro' jne. myös 'melkoinen', kohtalainen'. Nykysuomen sanakirja määrittelee sanan "sievoinen" merkityksen: melkoinen, aikamoinen, huomattava, merkittävä, tuntuva ja sitä käytetään aina positiivissa merkityksessä.
Mitä tarkoittaa 'sacaron' espanjan kielellä? 1470 'Sacaron' on taivutusmuoto (preteriti) espanjan verbistä 'sacar' eli poistaa ; saada, saavuttaa ; ottaa, tehdä ( http://fi.wiktionary.org/wiki/sacar ) . Esim.'Lo sacaron del equipo' = hänet poistettiin joukkueesta ; 'Me sacaron una muela' = Minulta vedettiin hammas. Taivutustaulukko ja lisätietoa (englanniksi): http://www.freshdictionary.com/index.php/Sacar . Brasiliassa, Mato Grosson alueella näyttäisi myös olevan paikka nimeltä Sacaron. Paikalla on toinenkin nimi, Iguatemi. http://www.tageo.com/index-e-br-v-11-d-m910973.htm . Asiaa on tiedusteltu syntyperäiseltä espanjan puhujalta, mutta hänenkään tiedossaan ei ole, että sanalla sinänsä olisi jokin oma erityinen merkitys.
Minun tarvitsisi määritellä lopputyötäni varten mm. sana arvostus, olisiko mitään hyviä lähteitä siihen? 1039 Hyviä lähteitä ovat erilaiset suomen kielen sanakirjat, joissa määritellään nykysuomen sanojen merkityksiä, käyttöyhteyksiä, oikeinkirjoitusta jne. Kannattaa tutustua ainakin Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kolmiosaiseen Kielitoimiston sanakirjaan (2006). Useissa kirjastoissa Kielitoimiston sanakirja on käytettävissä myös verkkoversiona osana MOT-sanakirjastoa.
Mitä erilaisia merkityksiä on sanalla markiisitar? 1270 Kielitoimiston sanakirja vuodelta 2006 antaa vain yhden merkityksen sanalle markiisitar ja se om markiisin puoliso. Markiisillä on taas kolme merkitystä, eli arvoltaan herttuan ja kreivin välinen aatelismies ja kangaskaihdin jota on pingotettu ikkunan ulkopuolelle tai eräs jalokiven hiontamuoto. Muissa kielissä, kuten ranskaksi ja englanniksi marquise eikä markquis tarkoittaa erästä jalokiven hiontaa. Katso Englanniksi marquise on myös eräs jälkiruoka. http://www.merriam-webster.com/dictionary/marquise http://shopping.rediff.com/shop/storeproductdisplay.jsp?prrfnbr=1010329…
Mitä tarkoittaa ranskan kielen sana les baltringues? 1441 Ranskalainen harjoittelijammekaan ei tuntenut kysymääsi sanaa, joten ilmeisesti se ei ole kovin yleisesti käytössä. Kyseisen slangisanan merkitys löytyi kuitenkin nettisanakirjasta. ’Baltringue’ = ’ personne nulle, ringard, peureux ; lâche ; faible, peureux’ eli henkilö, joka on täysi nolla, ei kukaan, nahjus, vätys, pelkuri, raukka, heikko jne. Lähin vastine suomen kielessä saattaisi olla vaikkapa ’luuseri’. http://www.languefrancaise.net/glossaire/detail.php?id=14798 .
Mitä sana "rova" tarkoittaa? ko.sanaan törmää ainakin paikan-nimissä Rova nimisiä kyliä lienee Suomessa useampia,lisäksi on tietysti Rovaniemi ja myös… 15203 Nykysuomen sanakirjan mukaan rova tarkoittaa kivikkoa, kivikkoista ja harvametsäistä, Pohjois-Suomessa myös korkeaa maata. Esimerkkeinä Nykysuomen sanakirja mainitsee muun muassa "rova metsän laidassa" ja "kivisen rovan päällä oli riihi". Geologisessa sanastossa rova merkitsee myös ahtojäiden muodostamaa röykkiötä. Lähde: Nykysuomen sanakirjan yhdeksäs painos, osat 3 ja 4 (L-R), Wsoy, 1985
Mitä tarkoittaa hotoinen? 1233 Suomen murteiden sanakirjan (Valtion painatuskeskus 1992) mukaan hotoinen tarkoittaa lahoa. Kyseessä on perniöläinen sana. Kirjakielessä vastaava sana on hotto. Myös samaa tarkoittava muteellinen muoto hotu tunnetaan.
Mitä "logistik" on suomeksi? (En halua vastaukseksi logistiikkaa, vaan suomenkielisen vastineen) 1088 Logistik-sanaa voi ilmaista näin: logistiikka tai kiljetus- ja materiaalitalous. Logistisk on aina logistinen. Katso lisää teokseta Iso ruotsalais-suomalainen sanakirja. Kotus, eli Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielitoimisto ylläpitää puhelinneuvontaa myöskin. Kielitoimiston neuvontapuhelin (09) 701 4991 (maanantaisin ja perjantaisin klo 9–11.30 ja tiistaista torstaihin klo 9–14) Katso lisää http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2
Mikä on väntti-sanan alkuperä ja tarkoitus? 6074 Väntti-sanaa ei löydy suomen kielen sanakirjoista. Se esiintyy ilmeisesti vain sukunimissä Väntti, Vänttilä ja Vänttinen. Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirja kertoo, että nimi on mahdollisesti yhdistettävissä etunimiin Vincentius tai Eventius tai saksalaisperäisiin miehennimiin Wende ja Windo.
Mitä tarkoittaa myllyyn liittyvä sana kruutin? En löytänyt kotuksen webbisivuilta mitään tietoa siihen. 1068 Kruutin sanan merkitystä kannattaa tiedustella kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen neuvontapuhelimesta puh. 09 7014991. Suomen kielen sanakirjoista löytyy vain sana kruuti, joka on tarkoittanut ruutia.
Olen törmännyt sanaan "paragrafi", josta on erilaisia käyttömuotoja parakraahvista lähtien. Mistä sana tulee, mitä sillä tarkoitetaan ja mikä sen alkumuoto on. 3102 Sana on alkuaan kreikkaa, παραγραφος/paragraphos, merkitys ’reunaan kirjoitettu’. Alkuaan sillä tarkoitettiin merkkiä, joka on kirjoitettu tekstin reunaan osoittamaan uutta jaksoa, näytelmässä ja keskustelussa puheenvuoron käyttäjän vaihtumista yms. Eurooppalaisiin kieliin sana on tullut myöhäislatinaan lainautuneen paragrpahus-sanan kautta. Nykyään sanan tavallisin suomenkielinen vastine on pykälä. Paragrafi-sana on ensi kerran esiintynyt suomalaisessa tekstissä tiettävästi v. 1793, pykälä jo vuoden 1642 raamatunkäännöksessä.
Tiedustelisin termin "eripainos" merkitystä. Jos eripainoksia on kokonainen kokoelma, onko jotain tyypillistä tapaa, miten se on syntynyt? 2160 Suomen kielen perussanakirjan mukaan eripainos on "kausijulkaisun tms. kirjoitus erilliseksi vihkoksi painettuna". Tietoa tyypillisestä eripainoskokoelman syntytavasta ei löytynyt. Ehkäpä yksi syy voisi olla tarve koota esim. tietyn kirjoittajan eri lehdissä julkaistut kirjoitukset yhteen.
Teille! Sellaista olen tässä miettinyt, minkä vuoksi suomenkielisten vuodenaikojen nimissä yksi on monikossa? Tarkoitan tietysti kevättä. Ja sitten ne korvat!… 2559 Kevät-sana ei ole monikollinen, vaikka se loppuukin t-kirjaimeen. T-loppuisia, ei-monikollisia sanoja on itse asiassa aika monta, mm. lyhyt, tiehyt, kevyt, airut. Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan suomen kielen kevät-sanalla on vastine kaikissa itämerensuomalaisissa sukukielissään. Samaisen kirjan mukaan korva-sana tarkoittaa joissakin suomen murteissa myös reunaa, äärtä tai vierusta. Tässä merkityksessä sitä käytetään vuodenaikojen tai esim. kellonaikojen yhteydessä, esim. viiden korvilla.
Haluaisin tietää mikä on sanan IHMINEN etymologia, mitä merkityksiä sanalla on ja miten se selitetään. 9518 Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan ihminen-sanalla on vastineita kaikissa suomen kielen lähisukukielissä; muun muassa karjalan imehnine, vepsän inehmoi, vatjan inehmiin tai viron inimene. Alkuperäisen muodon määrittäminen on hankalaa, eivätkä tutkijat ole päätyneet yksiselitteiseen tulkintaan. Joidenkin tutkimusten mukaan sana 'ihminen' saattaa johtua mordvan sanasta 'inze' (vieras). Toiset arvelut viittaavaat ilma-sanan ja ihme-sanan johdoksiin. Suomen vanhassa kirjakielessä sana on esiintynyt muodossa 'inhiminen'. Nykymuodossa sana on mainittu ensi kerran 1544, mutta yleistynyt 1600-luvulla. Lähde: Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja, WSOY, 2004
Mitä tarkoittaa kapseinen ? 2904 Tällaista adjektiivia ei löydy kokoelmiimme kuuluvista suomen kielen hakuteoksista. Suomen murteiden sanakirja tuntee mm. sanat kapse (kopina, kopse ym.), kapsea (hupsun sekainen, hassahtava) ja kapsehtia (puuhailla, kuhkia, käpsehtiä). Ko. teoksesta löytyy lisää merkityksiä ja esimerkkejä näistä sanoista ja myös muita samaa sukua olevia murresanoja. Mahdollisesti kapseinen on jostakin tällaisesta sanasta johdettu adjektiivi. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kirjasto (www.kotus.fi/kirjasto) voi ehkä antaa lisävalaistusta asiaan. Lähteet: Suomen murteiden sanakirja. Kuudes osa (1999)
Mitä sana illi tarkottaa? Paikannimenä Illinsaari, Illinoja jne 3132 Illiä ei löydy suomen kielen sanakirjoista. Sana esiintyy ilmeisesti ainoastaan nimissä. Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan heprean Elias-nimi on saanut venäjän kielessä muodon Ilja, jonka pohjalta karjalaisilla on ollut myös muodot Ilja, Iljo, Illi, Illo, Iiliä, Illukka ja Illu. Pohjois-Pohjanmaan Illi-nimiä pidetään ortodoksiseen pyhimysnimeen Ilja pohjautuvina. Kannakselainen sukunimi Illi saattaa olla joko Ilja-nimestä peräisin tai sitten pohjautua skandinaaviseen henkilönnimeen Ille.
Miten menevät sanat: "Puhelinlangat laulaa..." Esitys: Katri-Helena 2665 Laulun sanat löytyvät mm. Suuresta toivelaulukirjasta numero 1.
Pitäisi löytää myllyyn liittyviä vanhoja sanoja ja viitteitä jotka liittyvät myllyyn. 1087 Myllyihin liittyviä sanoja ja muuta tietoa löydät Nurmijärven kirjastoista esim. seuraavista teoksista: Korhonen, Teppo: Vesimyllyt Gåpå, Ahti: Lopen myllyt Vuorela, Toivo: Suomalainen kansankulttuuri Sirelius: Suomen kansanomaista kulttuuria Antonen, Esko: Nurmijärven vanhoista myllyistä. Teoksessa Uusimaa II. 1934 Sanastollista asiantuntemusta voit saada Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta, www. kotus.fi.