sanat

Tilaa aihepiirin sanat RSS-syöte
783 osumaa haulle. Näytetään tulokset 761–780.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Löytyykö suomennosta Giuseppe Verdin säveltämään Pater nosteriin? 1210 Viola-tietokannasta, joka on Suomen kansallisdiskografia ja nuottiaineiston kansallisbibliografia, löytyi seuraava äänite, jonka tekstiliitteessä on musiikkikappaleiden suomennokset. Pater noster on yksi näistä kappaleista: Verdi, Giuseppe (säv.): Viva Verdi! Julkaistu: Piikkiö : MILS Musiikki, 2001. Sanojen suomennokset liitteessä. - Liveäänitys Puolalanmäen musiikkilukion konsertissa 25.4.2001. Levy näyttäisi olevan Helsingin yliopiston kirjaston - Kansalliskirjaston kokoelmissa (osoite: Unioninkatu 36). Lisätietoja saatavuudesta p.(09) 191 23196.
Kyse on Siionin virrestä 238, Lina Sandell-Bergin ‘Bred dina vida vingar O Jesu, över mig’ joka näyttää olevan käännetty ‘Mua siipeis suojaan kätke, oi Jeesus,… 3650 Kyseisen kappaleen nimi on "Suojaavat siipes, Jeesus" ja sen sanat alkavat "Suojaavat siipes, Jeesus, mun päälleni levitä...". Koko laulu ja sen sanat löytyvät julkaisusta: Laulava nuoriso : 51 laulua sopraano- ja alttoäänille/ toim. Pekka Perko, Tapani Tirilä, Jouko Törmälä (Hki, 2002) Pääkaupunkiseudun kirjastoissa sitä on saatavina tällä hetkellä Itäkeskuksen ja Kauniaisten kirjastoissa.
Sanonnassa joutua mieron tielle, mikä tai kuka mahtaa olla tämä miero ja onko kyseisellä sanonnalla jotakin erityistä historiaa? 30185 Nykysuomen sanakirjan ja Suomen kielen perussanakirjan mukaan "miero" tarkoittaa "kodin ulkopuolella oleva maailma, vieraat". Sitä käytetään tavallisesti maailmalla, varsinkin kerjuulla olemista ilmaisevissa sanonnoissa, esim. "koditon mieron kulkija", "kiertää mieroa kerjuupussi olalla", "hakea mierolta leipäänsä", "turvautua mieron sauvaan" = kerjuuseen, "joutua mieron armoille, tielle" = joutua kodittomaksi, usein kerjuulle. "Mierolainen" tarkoittaa "mieron kulkija, kerjäläinen, kulkuri"; tunnetaan myös muodot mieronkulkija, mieronkävijä. "Mieronkierto" on harvinaisempi muoto, joka tarkoittaa mierolla kiertävä, mieronkiertäjä. Teoksessa Suomen sanojen alkuperä : Etymologinen sanakirja mainitaan, että ”miero” löytyy jo Jusleniuksen...
Mistä teoksesta/tietolähteestä saan selityksen verbille "rivinteeraus" tai "rivinteeraaminen". 5430 rivinteeraus = kellarin ulkoseiniin tiilistä tehty sisämuuraus, verhomuuraus. Katso reveteeraus. reveteeraus eli rivinteeraus [ruots. revetering] = kellarin ulkoseiniin tiilistä tehty sisämuuraus, verhomuuraus. reveteerata, rivinteerata = peittää, verhota. Lähteenä Vanhan rakentajan sanakirja : rakentamisesta, rakennuksista, rakenteista / Erkki Helamaa. Suomalaisen Kirjallisuuden seura, 2004. - Lähdeteos antaa myös esimerkkilauseet sanojen käytöstä. - Mainittakoon, että esimerkiksi Nykysuomen sanakirja ei tunne näitä sanoja.
ASSIMILAATIO mitä sanoo "kirja"? 1816 Teos Turtia, Kaarina: Sivistyssanat, Otava 2001, antaa sanalle assimilaatio seuraavat merkitykset: assimilaatio (lat. assimilatio< assimilare ´samankaltaistaa´) 1) Mukautuminen, yhtäläistyminen, sulautuminen. Vastakohta dissimilaatio. - 2) Kielit., mukauma, kahden lähekkäisen äänteen muodostuminen toistensa kaltaisiksi - 3) Biol., fysiol., kasvit., eliön ainesosien rakentuminen sille ominaisiksi yhdisteiksi aineenvaihdunnassa ravintoaineista; kasveilla yhteyttäminen. - 4) Sosiol., sulautuminen enemmistöryhmään.
Hunsvotti-sanan merkitys ja alkuperä. Azkabanin vangissa "Marauder's map" on puolannettu sanalla joka näyttää muistuttavan suomen hunsvottia. Puolantaito ei… 10835 Tässä lainaus "Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja A-K":sta (SKS, 1992): "hunsvotti(Ganander 1786) murt. hunsvantti, -vontti, -voltti, -potti 'heittiö, lurjus / Schurke' merk. myös 'tupakkakukkarosta riipuva piipun rassi' ~ka (Suojärvi; < sm) hunsfatti 'lurjus' < nr hundsfott 'roisto, lurjus, hulttio', 1600-luv. erittäin säädytön sana (< as hundsfott, ns Hundsfott id., oik. 'koiran häpy'). - Vi murt. huntsva(a)t 'roisto' < nr murt. t. saks." Lyhenteet: sm = suomi nr = nykyruotsi as = alasaksa ns = nykysaksa id = idem (samoin) oik. = oikeastaan vi = viro murt. = murteen, murteissa, murteellinen t. = tai Puolan kielen sanakirjoista en löytänyt vastaavannäköistä sanaa.
Onko sanoilla pesä (suomi) ja base (englanti) jotain yhteyttä? 1500 Urheilussa sana "base" viittaa lähtöön ja maaliin sekä esim. baseballissa pesään. Kuten suomenkielessäkin pesäpallossa puhutaan pesästä; ykköspesä, kakkospesä, kotipesä... Tarkempia yhtäläisyyksiä voinee kysyä esim. Kielitoimistosta. He antavat mm. puhelinneuvontaa. Kielitoimiston kotisivu on http://www.kotus.fi/kielitoimisto/ .
Jääkiekkoaiheinen kyssäri: Kanadan pelaajia kutsutaan nikkareiksi. Mistä tämä lempinimi on tullut? Mikä on sen lähtökohta? Raimo Höyry Häyrinen sitä aikoinaan… 2532 Valitettavasti en löytänyt sanan alkuperää. Nykysuomen sanakirja: uudissanat vuodelta 1980 tuntee jo nikkarin kanadalaisena jääkiekkoilijana, sen sijaan Nykysuomen sanakirja 6: etymologinen sanakirja ei nikkaria mainitse. Neuvoisin kääntymään asiassa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen puoleen, osoite on http://www.kotus.fi/etusivu.shtml
Löysin eräästä kansanlaulusta sanan ”nureksia” ja olen yrittänyt löytää sille synonyymejä suomen kielestä. En ole onnistunut. Internetistä sanan löytää kerran,… 1867 Nykysuomen sanakirjan mukaan 'nureksia' tarkoittaa: 1. enemmän tai vähemmän avoimesti ilmaista tyytymättömyyttään, harmiaan jostakin, nurkua, napista, nurista, nyreksiä 2. olla tyytymätön, harmissaan, nyreissään, nureissaan, happamena, apeana, pahoillaan jostakin. (Nykysuomen sanakirja, osa 2, s. 719)
Mistä Suomi on saanut nimensä? 17992 Suomi on alkujaan tarkoittanut vain Varsinais-Suomea, mutta valtiollisen ja kirkollisen yhdentymisen myötä se on vähitellen 1300-luvun lopulta alkaen muuttunut myös Varsinais-Suomen, Satakunnan, Hämeen, Pohjanmaan, Savon ja Karjalan yhteisnimeksi. Suomi-sanan alkuperää ei ole lopullisesti selvitetty. Uskottavin lienee etymologinen sukulaisuus SUOMU-sanan kanssa. Tämä selittyisi sillä, että täällä on käytetty suomusta eli kalannahasta tehtyjä vaatteita.Myös indoeurooppalainen sana finne (fena) on alkuperäisesti merkinnyt evää. Myös sanoja SUO ja SUODA on ajateltu maamme nimen lähtökohdiksi. "SOInen maa on SUOtu meille." Asiaa voi tutkailla esim Nykysuomen sanakirjan osasta 6 : Etymologinen sanakirja (1987). Myös hakukoneesta Google löytää...
Miten määritellään lyhyesti ja ytimekkäästi käsite "perhe"? 2464 Suomen kielen perussanakirjan mukaan perhe on yhdessä asuvien ihmisten ryhmä, jonka tavallisesti muodostavat kaksi keskenään avio- tai asuinliitossa olevaa henkilöä ja heidän lapsensa tai yksinhuoltaja lapsineen tai lapseton pariskunta.
Moikka, tiedustelisin tämmöisestä sanasta kuin "äimänkäki" löytyykö mitään tietoa. Kiitos 2275 Sana "äimän käki" esiintyy leikillisessä ilmauksessa "olla äimän käkena" joka tarkoittaa "olla äimänä" = "olla ällistynyt, hämmästynyt, hämmentynyt". Johdannaisverbi "äimistellä" tarkoittaa "ihmetellä tyhmänä, ällistellä, pällistellä, töllistellä". Lähteet: 1. Suomen sanojen alkuperä Etymologinen sanakirja, 3 R-Ö, 2000, 2. Suomen kielen perussanakirja, Kolmas osa S-Ö, 1994, 3. Paunonen, Heikki, Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii, Stadin slangin suursanakirja, 2000
Onko suomen kielessä sanaa avioliiton ulkopuolella syntyneelle lapselle? Mistä tieto löytyi? 4344 Suomen laki (2001) puhuu aviottomasta tai avioliiton ulkopuolella syntyneestä lapsesta. Esim. Kodin lakitieto -teoksessa (1999) käytetään myös sanaa au-lapsi. Sorjasen teoksen Suomen kieli, käyttäjän käsikirja (1998)lyhenneluettelosta löytyy au -lyhenne sekä aliupseerin että avioliiton ulkopuolella syntyneen lyhenteenä. Kansanomaisempia sanojakin löytyy. Nykysuomen sanakirjassa (1978)lehtolapsi = avioton lapsi, äpärä, huorilapsi. Suomen kielen perussanakirja (1990-1994) mainitsee sanat avioton = joka ei ole avioliitossa; lehtolapsi (vanh.) = avioton lapsi; äpärä (halv.) = avioton lapsi. Suomen kielen etymologinen sanakirja (1978) löytää äpärä -sanalle mm. merkityksen avioton tai liian varhain syntynyt lapsi. Suomen kieltä koskevia...
Kumpi on oikein kirjoitettu, kaivulupa tai kaivuulupa. Kiitoksia etukäteen 1675 Suomen kielen perussanakirjan mukaan oikea muoto on kaivulupa.
Miten määritellään sana, VIISAUS 1674 Suomen kielen perussanakirjan mukaan viisaus-sanan merkitykset ovat: (1.). järkevyys, ymmärtämys, syvällinen tietämys, esim. elämänviisaus, (2.). oppi, tieto, tietämys, esim. kirjaviisaus ja (3.). viisas ajatus, lausuma, esim vanha viisaus sanoo...
Mikä tai millainen esine on pilkkuumi? 9820 Suomen kielen perussanakirjan mukaan pilkkumi (yhdellä u:lla) tarkoittaa kansankielisesti kulhoa. Paikoin on käytetty myös nimityksiä pilkumi, pilkko, pilkkomi ja pilkkuna. Sana on ilmeisesti peräisin ruotsin kielen sanasta spilkum (kulho).
Mitä tarkoittaa sana karpaasi? Enkä tarkoita nyt Jari Isometsää... 10249 Veli Valpolan Suuri sivistyssanakirja (WSOY 2000) antaa karpaasi-sanalle kaksi merkitystä. Karpaasi viittaa sanaan karbaasi, mikä tarkoittaa hihnoista punottua ruoskaa, ratsupiiskaa tai patukkaa. Toiseksi karpaasi tarkoittaa sitkeää, rohkeaa miestä, kovaa jätkää.
Kenen puhe on pelkkää sanahelinää?? 1929 Nykysuomen sanakirja (1988) ei anna sanahelinästä määritelmää vaan ainoastaan esimerkkejä: "Korea, halpahintainen sanahelinä", "Koko puhe oli onttoa sanahelinää" ja "Ei pelkkä sanahelinä ole runoutta". Uusi suomen kielen sanakirja (Timo Nurmi, 1998) määrittelee, että kyseistä sanaa käytetään halventavasti koreilevasta puheesta tai kirjoituksesta. Suomen kielen perussanakirjan (1994) mukaan sitä käytetään vaikuttavuutta tavoittelevasta sisällöttömästä kielenkäytöstä. Oman kielitajuni mukaan sanahelinässä on kysymys jollain tavalla katteettomasta puheesta; kuulija ei voi käsittää puhujan sanojen merkitystä vaan joutuu pitämään niitä onttoina sanoina. Tulee mieleen ns. puppusanageneraattori, jonka sanotaan kokoavan muodoltaan...
Mitä tarkoittaa sana röyhtänäinen ja röyhtäjäinen? 1476 Nykysuomen sanakirja ei varsinaisesti tunne kyseisiä sanoja, mutta ne on ilmeisesti johdettu verbeistä röyhtäistä tai röyhtäyttää, yleiskieliset muodot: röyhtäys, röyhtäisy. Röyhtäistä: päästää (us. äänekkäästi) mahalaukkuun kerääntynyttä kaasua suun kautta, ryökäistä, röyhkäistä. Röyhtäyttää: aiheuttaa röyhtäys, panna röyhtäisemään. Sanat voivat tietysti olla myös kuvailevia ei-yleiskielen sanoja, joilla on asiayhteydessään ihan eri merkitys.
Mitä tarkoittaa sana röyhkäjäinen? 1143 Nykysuomen sanakirjasta ei suoraan löydy, mutta voi olla johdos verbistä röyhkäistä, joka on harvinaisempi muoto röyhtäistä-verbistä. Eli tämä olisi synonyymi sanalle röyhtäys, röyhtäisy. Murresanana voi tarkoittaa ihan muuta.