sanat

783 osumaa haulle. Näytetään tulokset 601–620.

Kysymys	Luettu	Vastattu	Vastaus
Mistä löytäisin listan suomen kielen yleisimmistä sanoista?	3137	19.4.2012	Suomen kielen yleisimpiä sanoja on tutkittu pariin otteeseen. Vuonna 1979 ilmestyi aiheesta kirja nimeltä Suomen kielen taajuussanasto = A frequency dictionary of Finnish. Laajemmin asiaa tutkittiin 2001. Tuloksista voi lukea Kielikello-lehdestä nro 3 vuodelta 2001. Sekä kirja että Kielikello-lehti löytyvät Helmet-kirjastoista: http://helmet.fi/ Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) mukaan kummallakin kerralla kymmenen yleisintä sanaa olivat olla, ja, se, ei, joka, että, tämä, hän, voida, saada. Aiheesta voi lukea lisää Kotuksen sivuilta: http://www.kotus.fi/index.phtml?s=1074
Mikä on luta? Internetistä ei löytynyt tähän vastausta.	3540	13.4.2012	Luta-sanalla on parikin merkitystä. Savossa ja Karjalassa sillä tarkoitetaan tuohen tai petun kiskontaan tarkoitettua työkalua (Länsi-Suomessa lusa, Itä-Suomessa myös nyljin). Toisaalta luta tarkoittaa tuokkosen kulmien kiinnittämiseen käytettyä halkaistua varpua (lutavarpu, säylä). Hämeessä tunnettu sana lutaat taas tarkoittaa asuntona käytetyssä riihessä kiukaan ja peräseinän välillä sijaitseva matala lavaa. Lutapylväs puolestaan on kiukaan karsinanpuoleisen seinän suojalautoja tukeva pylväs. Lähteet: Nykysuomen sanakirja. Kolmas osa Toivo Vuorela, Kansanperinteen sanakirja
Miltähän näyttäisi sana selviytyjä tai selviytyä kiinalaisin kirjaimin?	1361	21.2.2012	Kiinantaitoinen kollegani kertoi, että kiinaksi ’selviytyä’ kirjoitetaan 生存 (länsimaisilla kirjaimilla shēng cún). Itse suomen kielen sanaa ei pysty hänen mukaansa kirjoittamaan kiinalaisilla merkeillä. Jos edellä olevassa vastauksessa kiinalaiset merkit eivät näy, niitä voi katsoa myös osoitteesta http://translate.google.com/?hl=fi&tab=TT#. Merkitä löytyvät kääntämällä englanninkielisen sanan ”survive”. Voi olla, että selaimesta täytyy erikseen valita kohdasta ”Näytä” ja ”Koodaus” valinnaksi kiina.
Löytyykö Arvi Karppisen runoa: Valkeat ristit?	1026	20.2.2012	Valkeat ristit -kappale, jonka sanoittajana on Arvo Karppinen, sisältyy äänitteeseen. Tieto löytyi VIOLA-tietokannasta: Karu, Olavi, säv. Valkeat ristit Esittäjät:Korpi, Kalevi (laulu). Karppinen, Arvo, san. Julkaisussa:Matkalla valoon. Arvo Karppiselta ei löydy kirjastojen luetteloista runoja eikä tästä kappaleesta ole myöskään nuottia. Äänitteestä voi kirjoittaa ylös sanat, elleivät ne ole äänitteessä mukana. Matkalla valoon -äänite löytyy LP-levynä ja kasettina kirjastoista. Voit saada sen kaukolainaksi oman kirjastosi kautta.
Lasten runo- ja lorukokoelmassa Pikku pegasos on Martti Haavion Laulu nukkumatista -runo. ( Laulu Sininen uni) Aloin laulaa lapselleni siitä sanoja luntaten,…	5121	16.2.2012	Alkuperäisessä Martti Haavion runossa Laulu nukkumatista nukkumatti "ovehen nyrkillä lyö". Tässä muodossa runo esiintyy satu- luku- ja runokirjoissa. Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutin kirjaston Onnet-tietokanta löytää runon yli 20 eri kirjasta: http://www.tampere.fi/kirjasto/sni/snkirja.htm Lauluna runo on nimeltään Sininen uni, ja laulun sanoissa nukkumatti tosiaan "ovehen hiljaa lyö". Nyrkillä oveen lyöminen kuuluu siis alkuperäiseen versioon. Syytä runon muuttamiseen laulunsanoina ei löytynyt, mutta ehkäpä haluttiin laulusovituksen sanoista tehdä alkuperäistä unettavammat.
Mitä tarkoittavat kirjaimellisesti Saarijärven Paavo-runossa seuraavat sanat: sitkaimmiten, tähkäpää, perkas, silkko?Kiitos.	13701	26.1.2012	Johan Bäckvallin Saarijärven Paavo -suomennoksessa esiintyvän sanan "sitkaimitten" ("tuli syksy, sivu sitkaimitten / meni vilun vaino vaarallinen / aivan koskematta kultapäihin") perusmuoto on sitkain. Sitkaimet olivat maahan pistettyjä merkkitikkuja, joilla kylvetty ala merkittiin maahan. "Tähkäpää", joka esiintyy sekä Paavo Cajanderin että Otto Mannisen suomennoksissa, tarkoittaa jyvällä olevaa viljan tähkää. "Perkas" (Cajander) tulee verbistä perata, joka kirjaimellisesti tarkoittaa jonkin tarpeettoman, tiellä olevan poistamista jostakin, jotta se tulisi käyttökelpoiseksi, pellon, laitumen tms. raivaamista. "Silkko" (Cajander, Manninen) on petäjän kuoren alaisesta pehmeästä kerroksesta valmistetuista pettujauhoista leivottua hätäleipää...
Veikko Lavi lauloi Silakka-apajalla -kappaleessaan: "Savukala hyvä kala kapakala makupala etakoita ihanoita silakoita vilakoita..." Mikä on tuo kumma etakoita …	11816	24.1.2012	Kuulemasi kuuluu sarjaan "väärin kuultuja laulunsanoja", eikä ihme, siksi ripeästi laulun sanat etenevät. Veikko Ahvenaisen säveltämässä ja Veikko Lavin itsensä sanoittamassa Silakka-apajalla-laulussa ei puhuta mystisistä etakoista vaan sanotaan näin: "...eipä voita ihanoita silakoita, vilakoita." Sanat löytyvät ainakin Suuresta toivelaulukirjasta 14.
Teen pienimuotoista analyysia kutsumus-käsitteestä ja olen yrittänyt selvittää kutsumus -sanan alkuperää. En ole löytänyt etymologisista sanakirjoista kutsumus…	1568	19.1.2012	Sana ”kutsumus” on mitä luultavimmin johdos sanasta ”kutsu”. Raimo Jussilan teoksen ”Vanhat sanat” (SKS, 1998) mukaan ”kutsumus” on esiintynyt suomen kirjakielessä tiettävästi ensimmäisen kerran 1601 lakitekstissä merkityksessä ’haaste’ ja vuonna 1621 merkityksessä ’kutsu (saapua)’, ’kutsu virkaan’, ’kehotus parannukseen’. Alkujaan sanalla on siis ollut juridista ja uskonnollista merkitystä. Sanan sepittäjästä tai kaukaisemmasta syntyhistoriasta ei liene tietoa, koska kirjat eivät sitä kerro. ”Kutsua”-verbi on esiintynyt suomen kirjakielessä sen alkuajoista asti, joten sen alkuperä on kaukainen. Kaisa Häkkisen ”Nykysuomen etymologinen sanakirja” (WSOY, 2004) kertoo, että sillä on vastineita kaikissa lähisukukielissä. Häkkinen pitää...
Miksi Eestin suomenkielinen nimi on Viro?	7296	17.1.2012	Kaisa Häkkisen ”Nykysuomen etymologinen sanakirja” (WSOY, 2004) kertoo, että nimi ”Viro” on ollut alun perin nykyisen Viron koillisen maakunnan Virumaan nimitys, joka on siirtynyt merkitsemään koko maata. Samalla tavalla sanalla ”Suomi” on viitattu muinoin nykyiseen Varsinais-Suomen alueeseen, kunnes se on vakiintunut viittaamaan koko maahan. Sanan ”Viro” alkuperästä ei ole Häkkisen mukaan täyttä varmuutta, mutta nykyään sen arvellaan olevan germaaninen tai balttilainen laina. Sen merkitys olisi ollut ’mies’. Liettuassa vastine voisi silloin olla sana ”vyras” ja latviassa ”virs”. Mahdollinen olisi myös kantagermaanin rekonstruoitu muoto ”wiraz”. Vanha teoria liittää ”Viron” vanhoihin ruotsalaisiin vesistönnimiin, jotka pohjautuvat...
Käytetäänkö termiä "nimike" vai "nimeke"?	10955	17.1.2012	Kirjastoissa sähköisenä käytössä oleva ”Kielitoimiston sanakirja” kertoo, että sanat ”nimike” ja ”nimeke” ovat rinnasteisia eli merkitsevät samaa, kun kyse on merkityksestä ’painatteen nimiössä sen varsinainen nimi’. Molempia siis käytetään. Pikainen Google-haku kertoo, että ”nimeke” on yleisempi käytössä. Sanalla ”nimike” on vielä erillinen merkitys ’luokituksessa tai jaotuksessa tunnuksen tapaan käytettävä nimitys’, ja esimerkkinä annetaan sana ”ammattinimike”.
Löytyykö suomenkieliset sanat netistä laulkuun " röda rosor, röda läppar, purpurvin " ?	1592	28.12.2011	Laulu on Michael Hardenin säveltämä ja sanoittama tango, johon nimimerkki Kullervo (= Tapio Lahtinen) on tehnyt suomenkieliset sanat. Alkuperäinen laulu on saksankielinen ja nimeltään Rote Rosen, rote Lippen, roter Wein. Suomeksi tango sai nimen Punaruusut, punahuulet, punaviini. (Lähde Fono-tietokanta: http://www.fono.fi/) Suomenkielisiä sanoja ei netin kautta löydy, mutta ne löytyvät ainakin näistä kirjoista: Uusi kultainen tangokirja (2001) ja Kultainen tangokirja 2: Sata suosikkisävelmää / Toimittaja: Ari Leskelä (1994).
Eikö vastaaja tunne LUHA- sanalle merkitystä sivukatos navetassa, riihessä tms. Voisiko johtua saamen "laavu"- sanasta ( tai ruotsin louvve)? Täälä…	2167	21.12.2011	"Suomen sanojen alkuperä" etymologisen sanakirjan mukaan: LUHA 1 = (Häme, paik. Lounais-Suomen itämurteet; tav. mon. LUHAT) ’kangaspuiden liikkuva osa, johon pirta kiinnitetään, KLUHAT (Satakunta), KLUVAT(Lounais-Suomi, Uusimaa, Etelä- ja Keski-Suomi) < nykyruotsi klove, murteissa klåva; ’pihti’ (muinaisruotsi klovi, muinaisnorja klofi ’haara, haarukka, halkaistu puutikku, pihti’) LUHA 2 = ’riihen puimahuone’ ks. luuva LUUVA = (Agr, Länsi-Suomi, ei Pohjois-Suomi), LUVA, LUHA ’riihen puimahuone’ Nykyruotsi loge, murt. lo, love, lugge, muinaisruotsi loofve, muinaisnorja loe, lo, nykynorja laave; muoto LUHA näyttää lainautuneen muita aiemmin. Skandinaavinen laina pohjoissaamessa LOAVVA Álgu-tietokannassa tai sanakirjoissa ei löydy...
Mikä on sanan "vaivihkaa" etymologia?	5686	13.12.2011	Murteissa käytetyt sanat 'vaivihkaa' ja 'salavihkaa' tarkoittavat 'salaa, hiljaa, huomaamattomasti'. Niiden alkuperä on verbissä vihkata ('suhista, mennä vauhdikkaasti') ja vihkaista ('mennä tai käydä nopeasti') Verbi 'vihkaista' sekä 'vihistä' ('sihistä, havista') kuten myös 'viheltää' ja 'vihma' ovat samaa onomatopoeettista (eli toiminnasta aiheutuvaa ääntä jäljittelevää) alkuperää. Lähde: Suomen sanojen alkuperä 3: R-Ö. (SKS 2000)
Mikä on kinuri? Antti Hyryn Uunissa "Muuraukseen pitää jättää yhdeksän tuuman levyinen aukko, ja sitten kolme varvia korkea ja kahdeksan tuumaa syvä. Semmoinen…	1740	16.11.2011	Suomen murteiden sanakirjan mukaan "kinuri" on pieni lasiton öljylamppu tai kitupiikki. Sanan käyttöä on merkitty ylös mm. Kuivaniemellä, missä Antti Hyry on syntynyt. Kitupiikki on myös yksinkertainen, lasiton öljylamppu, tuikkulamppu tai tuiju. Lähde: Suomen murteiden sanakirja (SKS, 2003) http://fi.wikipedia.org/wiki/Antti_Hyry
Mitä tarkoittaa bioneer? Se ei tarkoita samaa kuin pioneer.	1344	11.11.2011	Bioneer on väännetty sanasta 'pioneer' (edelläkävijä, tienraivaaja). Bioneer on siis biologian alan edelläkävijä. MacMillanin sanakirjan mukaan se tarkoittaa henkilöä tai ryhmää joka kehittää uusia ratkaisuja ympäristöongelmiin, erityisesti silloin kun nämä ongelmat ovat kytköksissä sosiaalisiin ja taloudellisiin tekijöihin. Sanan on luonut Kenny Ausubel vuonna 1990. Bioneers.org: http://www.bioneers.org/ MacMillan dictionary: http://www.macmillandictionary.com/buzzword/entries/bioneer.html
Kysyisin, mikä on Turun seudulla käytetyn "jalka suree" -sanonnan tausta. Tällähän tarkoitetaan kihelmöivää tunnetta jalassa sen puuduttua. Onko verbin…	2622	17.10.2011	Suomen sanojen alkuperä -sanakirjan mukaan surra-sana on vanhaa perua, sana esiintyy mm. Agricolan kielessä. Sillä on suomen murteissa ja lähisukukielissä (mm. virossa) sellaisia merkityksiä kuin kuolla, puutua, turtua, kangistua (jäsen). Myös Nykysuomen etymologisen sankirjan mukaan surra-sanan alkuperäinen merkitys on kuolla. Merkitys 'olla surullinen, murehtia' taas on uudempaa kehitystä ja sekaantunut germaanisperäiseen surku-sanaan.
Miten jatkuu laulu suutari,räätäli, pikipöksy pietari...en muista edes laulun nimeä.	6138	12.9.2011	Lauluun (Suutari, räätäli) löytyy sanat ja sävel Liisa Laaksosen ja Maija Salon kirjasta Lystiä leikkiä : perinnettä ja perinneleikkejä (1983). Samoilla sanoilla laulu löytyy Fröbelin Palikat -yhtyeen CD-levyltä Hui hai (2009). Lasten loruna Suutari räätäli -lorua löytyy vähän eri sanoilla useammastakin kirjasta. Sanat ohessa.
Mistä tulee sana kirjasto?? Terveisin: Minä,ystäväni ja KAIKKI muut!!	1383	12.9.2011	Kirjalla tarkoitetaan nidosta paperiarkkeja, joissa on tavallisesti painettua tekstiä, kuvia tai molempia; kirja on sen muotoisena ilmestynyt tai ilmestyvä kirjallinen tuote. Kirjasto on (yleiseen käyttöön tarkoitettu) kokoelma kirjoja yms., paikka tai rakennus, jossa tällaista kokoelmaa säilytetään. Joskus harvoin kirjasto-sanaa käytetään joidenkin kirjasarjojen nimissä. Lähde: Kielitoimiston sanakirja. Osa 1. Jyväskylä. Gummerus, 2006.
Eira Pättikankaan uusimmassa kirjassa: Jäljet veräjällä, esiintyi usein sana sellainen sana, kuin jouki se ei ollut erisnimi. Haluaisin tietää, mitä se sana…	4702	7.9.2011	Suomen murteiden sanakirjan mukaan joukin on adverbimuoto, josta viitataan sanaan jookin. Jookin sanan selitys on "ainakin, varsinkin". Joukin muotoa on käytetty Etelä-Pohjanmaan länsi- ja eteläosissa sekä Pohjois-Satakunnassa. Esimerkkeinä mm. "Lämpimäästä (=lämpimäisiä) ny joukin piti hyppyyttää kranhin, naapuriin" (Laihia). "Kismittää mua jouki jos mun puheetani väännellähän"(Isojoki). "Juhlakalia jookit tehtihiv väkevää ja hyvää" (Kuortane). Jookaan/joukaan (adverbi kielteisessä yhteydessä) tarkoittaa ainakaan, suinkaan, lainkaan. Esim. "En minä joukaa pakkaa jonsei tykätä!" (Teuva). Myös sanakirja Suomi-murre-suomi antaa joukaa sanalle suomennoksen ainakaan. Lakeuden murresanakirjan (2010) mukaan sana jouki tarkoittaa jotenkin. Eira...
Kesäpaikkani on Huuhtlammin rannalla. Tuleeko nimi 'huhta'-sanasta vai onko joku muu selitys? Tyttönimeni on Hulkkonen, mistä tämä nimi? Ystäväni äidin…	1528	29.8.2011	Karjalassa ja Kainuussa huuhta on tarkoittanut havumetsään raivattua kaskea. Ehkäpä Huuhtlampi on saanut nimensä tästä. Muuta selitystä emme onnistuneet löytämään. Hulkkonen-nimeä on selitetty monin tavoin. Se voi juontaa juurensa joukkoa merkitsevästä sanasta hulkka. Tai pohjana voivat olla saksalaiset henkilönnimet Fulca, Fulco, Fulka, Fulk ja Hulke (Lähteenä kummankin nimen kohdalla Mikkonen ja Paikkala, Sukunimet, 2000). Jaukka tarkoittaa joissakin suomen murteissa toraa, riitaa ja jupakkaa. Sukunimenä sille ei löytynyt selitystä. (Lähde: Suomen sanojen etymologia: etymologinen sanakirja 1 A-K, 1992)