sanat

Tilaa aihepiirin sanat RSS-syöte
788 osumaa haulle. Näytetään tulokset 581–600.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Miten jatkuu Eero Salolan sanoittama laulu "Aukee uusi latu, alkaa vieras tie..." Haluaisin koko laulun sanat. 1536 Laulun sanat löytyvät Lauri Parviaisen toimittamasta Koulun laulukirjasta (WSOY 17. p. 1961) Aukee uusi latu, alkaa vieras tie - mihin kauas satu outo meidät vie? Emme vielä tiedä mikä odottaa. Latu saattaa viedä kauas vuorten taa. Ehkä tiemme johtaa synkkiin korpihin. Ehkä latu hohtaa kirkkain tähtösin. Emme eksy, pelkää, kerran kotihin aavintakin selkää vie Isä armahin.
Mistä löydän laulu sanat? Äiti sytytä lamppu.Metro tytöt laulaa kyseisen kappaleen. 2688 Laulun sanat löytyvät nuottikokoelmista 20 suosittua valssia (Hakunilan, Sellon ja Tikkurilan kirjastot ja Kirjasto Omena) ja Karjalaisia kansanlauluja Suojärven seudulta (toimittanut Ahti Sonninen, Sellon, Tapiolan ja Tikkurilan kirjastot).
Mikä on monissa etenkin pohjoisen paikannimissä esiintyvä pudas? Haukipudas, Pihtipudas, Pudasjärvi tai vaikkapa Putaansuu? 1287 Pudas on "takaisin pääjokeen yhtyvä joen haara". Näin sanan määrittelee Kielitoimiston sanakirja, 2. osa L-R (2006). Lisää tietoa löytyy mm. Wikipediasta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Pudas
Mitä tarkoittaa KAATRA? 2575 Suomen kielen sana "kaatra" on sama kuin 'kaakkuri'(Inkerin murteiden "koatra"); virolaismurteen "kaader" on 'harmaa lokki'. Lähde: Suomen kielen etymologinen sanakirja I, 1955.
Osa isäni sukujuurista johtaa Riiskan kylään Vpl. Pyhäjärvelle. Naapuripitäjässä Sakkolassakin taitaa olla samanniminen paikka. Tarkoittaako sana jotakin ja… 1544 En löytänyt varmistettua tietolähdettä Riiska-nimen etymologiasta. (Yksi mahdollinen on: Gregorios, kr. ’valpas’ = Itä-Suomessa Riiko, Riiska, Rissa). Kannattaa tutustua myös seuraavaan kirjaan, josta asia saattaisi selvitä: Sakkolan Riiska: muistojen kotikylä Suvannon etelärannalla / [toimitus: Antti Tenkanen ; toimikunta: Irma Havumäki ... et al.] [Lempäälä]: Sakkola-Säätiö, 2011. Tämä teos löytyy Kansalliskirjastosta https://finna.fi Lähteet: http://www.luovutetunetelakarjalanpitajat.fi/Kirjallisuusluettelo.iw3 apumatti.helsinki.fi/admin/filecontrol/file_popup.php?download...
Mikä on eripurainen-sanan etymologia? 3713 Sana perustunee verbiin ”purista”, jonka merkitys on teoksen ”Suomen sanojen alkuperä” (osa 2; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1995) mukaan ’sorista, porista, lörpötellä, jutella, nurista, jupista’. Sana on esiintynyt itämurteissa ja hämäläismurteissa. Substantiivi ”eripura” on esiintynyt jo 1500-luvulla Mikael Agricolan teoksissa merkityksessä ’erimielisyys, kiista’, joten sanan alkuperä on suomen kirjakieltä vanhempi. ”Eri” on myös hyvin vanha jo Agricolalla esiintyvä sana, joka on johdettu sanasta ”erä” (’erillinen osa, pala’), mikäli ”Suomen sanojen alkuperän” (osa 3; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000) tietoihin on luottaminen.
Miksi sanalle huoli tai huolehtia on syntynyt kaksi eri merkitystä, melkein vastakkaiset? Minulla on huolia (negatiivinen), pidän huolta jostain (positiivinen)… 3424 Kotimaisten kielten keskuksesta vastattiin kysymykseesi näin: "Sanalla huoli on ollut nuo kaksi merkitystä ainakin niin kauan kuin suomen kieltä on kirjoitettu, siis 1500-luvulta lähtien (tieto löytyy Vanhan kirjasuomen sanakirjasta 1, 1985), ja luultavasti jo paljon kauemmin, sillä ne tunnetaan myös muissa itämerensuomalaisissa kielissä (ks. Suoman sanojen alkuperä 1, 1992). Nykysuomen sanakirja samoin kuin uusi Kielitoimiston sanakirja antaa niin ikään sanalle huoli kaksi merkitystä: 1. 'levoton, huolehtiva ajatus jstak, murhe; levottomuus; pelko' jne. 2. 'huolehtiminen, huolenpito, hoiva'. Jälkimmäiseen ryhmään sisältyvät "pitää huolta" ja toisaalta myös "kantaa huolta". Vanhempana merkityksenä on pidetty ensin mainittua, ja sanalla...
Mitä mahtanee merkitä Tsakatekkas Pampa? Simo Salminen, Suurena miehenä. Pienenä poikana serkkutytön häissä menin Tsakatekkas Pampaa lissu sano mulle että… 4595 Sen verran selvisi, että puhekielinen ilmaisu tsakatekkas tarkoittaa meksikolaista tanssia Zacatecas. Liittyisikö tuo pampa sitten tähän tanssiin olennaisesti kuuluvaan äänekkääseen jalan polkemiseen... Zacatecas-niminen kappale löytyy joiltakin tanssimusiikkiäänitteiltä. Mutta pampa-sanaa en varmuudella pysty selvittämään tässä yhteydessä.
Miten kuuluu runon/laulun teksti "Sä metsäpuro iloinen..."? 3858 P.J. Hannikaisen "Ahkera puro" -niminen laulu alkaa säkeellä Sä metsäpuro iloinen, mi riennät yhä vain! Nyt seisahdapas hetkinen ja leiki kerallain! Laulun sanat löytyvät esimerkiksi teoksista Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta (toim. Timo Leskelä, Tammi, 2008) Matin ja Maijan laulukirja (toim. Olli Heikkilä, Kokonuotti, 1990) Suuri kevät- ja kesälaulukirja (toim. Elsa Kojo, WSOY, 1984)
Mistä tulee sana sissi? Siis sellainen sotahenkilö, joka muissa kielissä on gerilla tai guerilla tms? 4377 Suomen kielen etymologinen sanakirja osa IV sisältää pitkän selostuksen sanan "sissi" käytöstä eri puolilla Suomea ja suomensukuisten kansojen parissa. "Sissi" on vanha sana, jolla on paljon eri muotoja ja jota on myös käytetty verbinä "sissiä, siissiä, sissittää jne". Merkityksiä mm.: partiosotilas, rosvo, maankiertäjä, urkkija, vakoilija. Sana on luultavasti slaavilaista alkuperää (esim. puolan szysz = partisaani, rosvo, venäjän shish = tienkulkija). Suomen sukututkimusseuran sivuilta voi myöslukea pohdintoja sanan alkuperästä. http://www.genealogia.fi/nimet/nimi118s.htm
Mitä tarkoittaa tujakka? 3932 Nykysuomen sanakirjassa ei ole sanaa "tujakka". Kielitoimiston sanakirjassa on sana "tuju", joka tarkoittaa laaatusanaa "väkevä", "voimakas" esim. tuju ryyppy. Tujakka-sanaa saatetaan käyttää arkikielessä tässä merkityksessä. Toisaalta karjalan kielessä on sana "tujakka", joka merkitsee laatusanaa "tuulinen", "tuittupäinen", "oikukas" sekä substantiivia "hiprakka", "hutikka". Lähteet: Kielitoimiston sanakirja. 3. osa. 2006. Karjalan kielen sanakirja. 6. osa. 2005.
Onko vironkieliseen "Papa Carlo laul"(Vana mehe laul) olemassa suomenkielisiä sanoja? Jos on, niin mistä löytyy? Kyseinen laulu on musikaalissa Buratino. Sen… 1354 Ilmeisestikään ei ole. Suomen kansallisdiskografia Violan (https://finna.fi ja Fono-tietokannan (http://www.fono.fi/Default.aspx) mukaan Juhan Viidingiltä on suomennettu yksi laulu, mutta se ei ole kysymäsi. Häneltä on myös suomennettu yksi runokokoelma ja erillisiä runoja, mutta niistäkään sanoja ei löydy.
Olemme työtovereideni kanssa ihmetelleen mistä tulee sanonta nokkaunet? Löytyisiköhän sinulta vastausta? -Kiitos- 16795 Sanan alkuperästä ei löytynyt suoranaista selitystä käytettävissä olevista lähteistä. Ilmaisu tarkoittaa lyhyttä torkahdusta ja muodostuu sanoista nokka ja unet. Nokkahan arkikäytössä tarkoittaa myös nenää. Ilmaisu ”maata maassa nokallaan t. nokillaan” tarkoittaa vaakasuoraa asentoa mahallaan ja ”käydä nokilleen” tarkoittaa torkahdusta. Nämä seikat viittaisivat siis makaavaan asentoon nenä alaspäin. Nokka -sana esiintyy suomen kielessä hyvin useassa idiomissa. Olen kuullut yhtenä selityksenä nokkaunien viittaavaan myös nenästä joskus nukkuessa tulevaan tuhisevaan ääneen. Vähän humoristisempi selitys voisi olla esim. seuraava: Sana periytyy toimistotyöntekijöiden tavasta nukahtaa pyötänsä ääreen iltapäivisin siten, että nokka kolahtaa...
Kiinnostaa tietää, mitkä olivat Kai Hyttisen esittämän Käymään vain -kappaleen alkuperäiset sanat? Onko käännös suora vai onko tuo vanha kansanviisaus? 2399 Kappaleen alkuperäinen versio on italialainen Le stagioni dell'amore (säv. Remo Speroni-Alessandro Lovotti, sanat Giovanni Sanjust), se löytyy Youtubesta, kun haet nimellä ja esittäjän nimellä Milva. Alkuperäisissä sanoissa luetellaan vuoden kuukaudet ja kuvaillaan niitä kai rakkausmielessä, kertosäkeessä toistetaan "Nämä ovat rakkauden vuodenajat" -teemaa. Eli suomalaiset Junnu Vainion sanat ovat aivan omaa taidettaan eivätkä juurikaan viittaa alkuperäisiin.
Voidaanko sana LASER kirjoittaa myös LASERI? Vanhasta nykysuomen sanakirjasta löytyi vain laser, mutta wikisanakirjasta löytyy molemmat muodot. 1226 Kielitoimiston sanakirjasta (2006) löytyvät molemmat termit, sekä laser että laseri.
Mitä kieltä on "Monien kielien ošuamini kannatau"? 1064 Todennäköisesti on kysymys karjalan kielen lauseesta ts. varsinais-karjalaa, todennäköisesti vienankarjalaa. Sanan kannatau pitäisi olla kannattau. Karjalan kielen sanakirja internetissä http://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi . Sanakirjasta: moni/usea, kieli/ihmisen kieli, kannattao/kannattaa,
Mitä tarkoittaa sana grinnu tai krinnu? olisin mukamas kuullut sanottavan "laitoithan krinnun kiinni" eli veräjän,portin. 1693 Krinnu eli krinti on murresana, jota käytetään ainakin Keski-Pohjanmaalla, Länsipohjassa ja eteläisessä Varsinais-Suomessa. Se tarkoittaa, niin kuin olit kuullutkin, porttia ja veräjää, sekä myöskin portin salpaa ja veräjäntolppien yläpäitä yhdistävää suoraa tai kaarevaa puuta. (Lähde: Suomen murteiden sanakirja: kahdeksas osa, 2008)
Miten taipuu sana reti tai redi (=satamaselkä) Onko se retit vai redit? 1524 Suomen kielen perussanakirjan 2: L-R (1992) mukaan oikea taivutusmuoto on redit.
Kumpi sana muoto on oikein nuorennunko vai nuorenenko 1443 Molemmat ovat oikein. Nuorennunko-sanan perusmuoto on nuorentua ja nuorenenko-sanan nuoreta. Kielitoimiston sanakirjan (sekä painettu kirja, 2006, että sähköinen versio) mukaan nuorentua ja myös nuortua ovat tavallisempia muotoja kuin nuoreta. Nuortua-verbistä vastaava muoto olisi nuorrunko.
Näyttelemme Nurmijärven Kivi-juhlilla Taaborinvuorella Kai Lehtisen ohjaamassa näytelmässä Seitsemän veljestä. Näytelmässä on yhdennessätoista luvussa Aapon… 1625 Seitsemän veljestä ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1870 kirjassa nimeltä Novelli-kirjasto 1869-1870. Tässä teoksessa Aapo puhuu sudenkutsijasta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastosta kerrottiin, että heillä olevassa julkaisemattomassa Saarimaan sanakirjan käsikirjoituksessa puhutaan sudenkutsijan yhteydessä sudenluolasta. Aleksis Kiven teosten eri painoksiin on tehty jonkin verran muutoksia. Vuoden 1934 Virittäjä-lehdessä (Kotikielen seuran aikakauslehti) on B. F. Godenhjelmin artikkeli nimeltä Kiven teoksiin julkaistaessa tehdyistä korjauksista ( s. 298-299). Siinä kerrotaan, että Seitsemässä veljeksessä ainakin ”valittuihin teoksiin otettaessa tehtiin muutamia harvoja ja verraten vähäpätöisiä kielellisiä muutoksia”. Aapo...