sanat

Tilaa aihepiirin sanat RSS-syöte
783 osumaa haulle. Näytetään tulokset 581–600.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Mikä on eripurainen-sanan etymologia? 3644 Sana perustunee verbiin ”purista”, jonka merkitys on teoksen ”Suomen sanojen alkuperä” (osa 2; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1995) mukaan ’sorista, porista, lörpötellä, jutella, nurista, jupista’. Sana on esiintynyt itämurteissa ja hämäläismurteissa. Substantiivi ”eripura” on esiintynyt jo 1500-luvulla Mikael Agricolan teoksissa merkityksessä ’erimielisyys, kiista’, joten sanan alkuperä on suomen kirjakieltä vanhempi. ”Eri” on myös hyvin vanha jo Agricolalla esiintyvä sana, joka on johdettu sanasta ”erä” (’erillinen osa, pala’), mikäli ”Suomen sanojen alkuperän” (osa 3; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000) tietoihin on luottaminen.
Miksi sanalle huoli tai huolehtia on syntynyt kaksi eri merkitystä, melkein vastakkaiset? Minulla on huolia (negatiivinen), pidän huolta jostain (positiivinen)… 3342 Kotimaisten kielten keskuksesta vastattiin kysymykseesi näin: "Sanalla huoli on ollut nuo kaksi merkitystä ainakin niin kauan kuin suomen kieltä on kirjoitettu, siis 1500-luvulta lähtien (tieto löytyy Vanhan kirjasuomen sanakirjasta 1, 1985), ja luultavasti jo paljon kauemmin, sillä ne tunnetaan myös muissa itämerensuomalaisissa kielissä (ks. Suoman sanojen alkuperä 1, 1992). Nykysuomen sanakirja samoin kuin uusi Kielitoimiston sanakirja antaa niin ikään sanalle huoli kaksi merkitystä: 1. 'levoton, huolehtiva ajatus jstak, murhe; levottomuus; pelko' jne. 2. 'huolehtiminen, huolenpito, hoiva'. Jälkimmäiseen ryhmään sisältyvät "pitää huolta" ja toisaalta myös "kantaa huolta". Vanhempana merkityksenä on pidetty ensin mainittua, ja sanalla...
Mitä mahtanee merkitä Tsakatekkas Pampa? Simo Salminen, Suurena miehenä. Pienenä poikana serkkutytön häissä menin Tsakatekkas Pampaa lissu sano mulle että… 4485 Sen verran selvisi, että puhekielinen ilmaisu tsakatekkas tarkoittaa meksikolaista tanssia Zacatecas. Liittyisikö tuo pampa sitten tähän tanssiin olennaisesti kuuluvaan äänekkääseen jalan polkemiseen... Zacatecas-niminen kappale löytyy joiltakin tanssimusiikkiäänitteiltä. Mutta pampa-sanaa en varmuudella pysty selvittämään tässä yhteydessä.
Miten kuuluu runon/laulun teksti "Sä metsäpuro iloinen..."? 3786 P.J. Hannikaisen "Ahkera puro" -niminen laulu alkaa säkeellä Sä metsäpuro iloinen, mi riennät yhä vain! Nyt seisahdapas hetkinen ja leiki kerallain! Laulun sanat löytyvät esimerkiksi teoksista Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta (toim. Timo Leskelä, Tammi, 2008) Matin ja Maijan laulukirja (toim. Olli Heikkilä, Kokonuotti, 1990) Suuri kevät- ja kesälaulukirja (toim. Elsa Kojo, WSOY, 1984)
Mistä tulee sana sissi? Siis sellainen sotahenkilö, joka muissa kielissä on gerilla tai guerilla tms? 4312 Suomen kielen etymologinen sanakirja osa IV sisältää pitkän selostuksen sanan "sissi" käytöstä eri puolilla Suomea ja suomensukuisten kansojen parissa. "Sissi" on vanha sana, jolla on paljon eri muotoja ja jota on myös käytetty verbinä "sissiä, siissiä, sissittää jne". Merkityksiä mm.: partiosotilas, rosvo, maankiertäjä, urkkija, vakoilija. Sana on luultavasti slaavilaista alkuperää (esim. puolan szysz = partisaani, rosvo, venäjän shish = tienkulkija). Suomen sukututkimusseuran sivuilta voi myöslukea pohdintoja sanan alkuperästä. http://www.genealogia.fi/nimet/nimi118s.htm
Mitä tarkoittaa tujakka? 3852 Nykysuomen sanakirjassa ei ole sanaa "tujakka". Kielitoimiston sanakirjassa on sana "tuju", joka tarkoittaa laaatusanaa "väkevä", "voimakas" esim. tuju ryyppy. Tujakka-sanaa saatetaan käyttää arkikielessä tässä merkityksessä. Toisaalta karjalan kielessä on sana "tujakka", joka merkitsee laatusanaa "tuulinen", "tuittupäinen", "oikukas" sekä substantiivia "hiprakka", "hutikka". Lähteet: Kielitoimiston sanakirja. 3. osa. 2006. Karjalan kielen sanakirja. 6. osa. 2005.
Onko vironkieliseen "Papa Carlo laul"(Vana mehe laul) olemassa suomenkielisiä sanoja? Jos on, niin mistä löytyy? Kyseinen laulu on musikaalissa Buratino. Sen… 1337 Ilmeisestikään ei ole. Suomen kansallisdiskografia Violan (https://finna.fi ja Fono-tietokannan (http://www.fono.fi/Default.aspx) mukaan Juhan Viidingiltä on suomennettu yksi laulu, mutta se ei ole kysymäsi. Häneltä on myös suomennettu yksi runokokoelma ja erillisiä runoja, mutta niistäkään sanoja ei löydy.
Olemme työtovereideni kanssa ihmetelleen mistä tulee sanonta nokkaunet? Löytyisiköhän sinulta vastausta? -Kiitos- 16658 Sanan alkuperästä ei löytynyt suoranaista selitystä käytettävissä olevista lähteistä. Ilmaisu tarkoittaa lyhyttä torkahdusta ja muodostuu sanoista nokka ja unet. Nokkahan arkikäytössä tarkoittaa myös nenää. Ilmaisu ”maata maassa nokallaan t. nokillaan” tarkoittaa vaakasuoraa asentoa mahallaan ja ”käydä nokilleen” tarkoittaa torkahdusta. Nämä seikat viittaisivat siis makaavaan asentoon nenä alaspäin. Nokka -sana esiintyy suomen kielessä hyvin useassa idiomissa. Olen kuullut yhtenä selityksenä nokkaunien viittaavaan myös nenästä joskus nukkuessa tulevaan tuhisevaan ääneen. Vähän humoristisempi selitys voisi olla esim. seuraava: Sana periytyy toimistotyöntekijöiden tavasta nukahtaa pyötänsä ääreen iltapäivisin siten, että nokka kolahtaa...
Kiinnostaa tietää, mitkä olivat Kai Hyttisen esittämän Käymään vain -kappaleen alkuperäiset sanat? Onko käännös suora vai onko tuo vanha kansanviisaus? 2360 Kappaleen alkuperäinen versio on italialainen Le stagioni dell'amore (säv. Remo Speroni-Alessandro Lovotti, sanat Giovanni Sanjust), se löytyy Youtubesta, kun haet nimellä ja esittäjän nimellä Milva. Alkuperäisissä sanoissa luetellaan vuoden kuukaudet ja kuvaillaan niitä kai rakkausmielessä, kertosäkeessä toistetaan "Nämä ovat rakkauden vuodenajat" -teemaa. Eli suomalaiset Junnu Vainion sanat ovat aivan omaa taidettaan eivätkä juurikaan viittaa alkuperäisiin.
Voidaanko sana LASER kirjoittaa myös LASERI? Vanhasta nykysuomen sanakirjasta löytyi vain laser, mutta wikisanakirjasta löytyy molemmat muodot. 1202 Kielitoimiston sanakirjasta (2006) löytyvät molemmat termit, sekä laser että laseri.
Mitä kieltä on "Monien kielien ošuamini kannatau"? 1057 Todennäköisesti on kysymys karjalan kielen lauseesta ts. varsinais-karjalaa, todennäköisesti vienankarjalaa. Sanan kannatau pitäisi olla kannattau. Karjalan kielen sanakirja internetissä http://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi . Sanakirjasta: moni/usea, kieli/ihmisen kieli, kannattao/kannattaa,
Mitä tarkoittaa sana grinnu tai krinnu? olisin mukamas kuullut sanottavan "laitoithan krinnun kiinni" eli veräjän,portin. 1634 Krinnu eli krinti on murresana, jota käytetään ainakin Keski-Pohjanmaalla, Länsipohjassa ja eteläisessä Varsinais-Suomessa. Se tarkoittaa, niin kuin olit kuullutkin, porttia ja veräjää, sekä myöskin portin salpaa ja veräjäntolppien yläpäitä yhdistävää suoraa tai kaarevaa puuta. (Lähde: Suomen murteiden sanakirja: kahdeksas osa, 2008)
Miten taipuu sana reti tai redi (=satamaselkä) Onko se retit vai redit? 1487 Suomen kielen perussanakirjan 2: L-R (1992) mukaan oikea taivutusmuoto on redit.
Kumpi sana muoto on oikein nuorennunko vai nuorenenko 1429 Molemmat ovat oikein. Nuorennunko-sanan perusmuoto on nuorentua ja nuorenenko-sanan nuoreta. Kielitoimiston sanakirjan (sekä painettu kirja, 2006, että sähköinen versio) mukaan nuorentua ja myös nuortua ovat tavallisempia muotoja kuin nuoreta. Nuortua-verbistä vastaava muoto olisi nuorrunko.
Näyttelemme Nurmijärven Kivi-juhlilla Taaborinvuorella Kai Lehtisen ohjaamassa näytelmässä Seitsemän veljestä. Näytelmässä on yhdennessätoista luvussa Aapon… 1618 Seitsemän veljestä ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1870 kirjassa nimeltä Novelli-kirjasto 1869-1870. Tässä teoksessa Aapo puhuu sudenkutsijasta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastosta kerrottiin, että heillä olevassa julkaisemattomassa Saarimaan sanakirjan käsikirjoituksessa puhutaan sudenkutsijan yhteydessä sudenluolasta. Aleksis Kiven teosten eri painoksiin on tehty jonkin verran muutoksia. Vuoden 1934 Virittäjä-lehdessä (Kotikielen seuran aikakauslehti) on B. F. Godenhjelmin artikkeli nimeltä Kiven teoksiin julkaistaessa tehdyistä korjauksista ( s. 298-299). Siinä kerrotaan, että Seitsemässä veljeksessä ainakin ”valittuihin teoksiin otettaessa tehtiin muutamia harvoja ja verraten vähäpätöisiä kielellisiä muutoksia”. Aapo...
Onko suomenkielistä sanaa maan sisällä muuttavalle henkilölle? Vaikkapa espanjassa sana olisi migrante, josta on juonnettu sanat emigrante ja imigrante (maasta… 933 Kielitoimiston sanakirjassa on sana maassamuuttaja. Kielikone, 2011. Sana maassamuuttaja tuntuu sopivalta, sillä esimerkiksi Tilastokeskuksen Muuttoliike -tilastossa on asiasanana maassamuutto, jolla kuvataan maan sisäistä muuttoliikettä.
Pörtelö, mitä tarkoittaa? 991 Voisi olla jonkinlainen purkki tai pakkaus. Kotimaisten kielten keskuksesta voi kysyä myös. Kielitoimiston neuvontapuhelin 0295 333 201 (maanantaista perjantaihin klo 9–12), kesätauolla 30.6.–31.7.
Soutuvenheellä Kiinaan - kysyisin laulunsanoja. 1975 Sanat kappaleeseen Soutuvenheellä Kiinaan löytyvät kirjasta Suuri toivelaulukirja 9. Teos löytyy Hollolan pääkirjastosta ja Lahden kaupunginkirjastosta, joista sen saa lainaksi. Sanat nuotteineen voi myös kopioida omaan käyttöön. Lahden kirjastossa on myös kirja Toivelauluja 2, josta sanat löytyvät. Tekijänoikeussyistä laulun sanoja ei voi kirjoittaa tähän vastaukseen.
Mistä juontuu sana "näkkileipä"? 6137 "Näkkileipä" tulee ruotsin sanasta knäckebröd. Ruotsalaisen selityksen mukaan sana on syntynyt työkalun nimestä brödknäcken; siinä oli varren päässä pyörivä terä, jolla kaulittua taikinaa piirrettiin lohkoiksi. Saksalaiset, jotka myös ovat lainanneet sanan kieleensä (die Knäcke, das Knäckebrot), väittävät, että sana on tullut siitä rahisevasta äänestä, joka syntyy kun tuota leipää syödä narskuttelee. Lähde: Veijo Meri, Sanojen synty
"Käy nyt tiesi tervehenä, matkasi imantehena, päätä kaari kaunihisti, pääse illalla ilohon!" Törmäsin tähän runonpätkään nuorisokodin arkistosta löytyneestä… 1485 Löytämäsi runonpätkä on Kalevalasta. Sen 49. runo loppuu näihin sanoihin. Kalevalan sanakirjan mukaan ’imanne’ tarkoittaa makeaa, suloista tai tervettä – tässä tapauksessa se varmaankin toimii terveen synonyyminä. Imanne-sana on sukua imelä-sanalle. Mainittakoon vielä, että joissakin suomen murteissa ’imanne’ tarkoittaa hiukkasta tai hitusta. Lähteet: Turunen, Aimo: Kalevalan sanat ja niiden taustat. Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, v. 1981. Suomen murteiden sanakirja, 4. osa. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, v.1994.