sanat

Tilaa aihepiirin sanat RSS-syöte
783 osumaa haulle. Näytetään tulokset 541–560.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Kuka on sanoittanut laulun Sporakuski? William Korwenkari esittää sen youtubessa, mutta kuka sen on sanoittanut. Laulaja itse vai Aarne Tenkanen vai Gösta… 1433 Laulun on sanoittanut Erkki Johannes Kauhanen, joka on mm. slangi.net-sivuston päätoimittaja: http://koti.mbnet.fi/joyhan/ Laulun sanat löytyvät kokonaisuudessaan mm. täältä: http://koti.mbnet.fi/joyhan/JZ12SPOR.html Suomen kansallisbibliografia Violan (https://finna.fi kautta löytyvät kappaleen muut tekijät. Sävelmä on alkuperäiseltä nimeltään City of New Orleans, ja sen on säveltänyt Steve Goodman. Kappale löytyy ainakin levyltä Stadin styget : uusia lauluja, eilisen ja tämän päivän Stadista, slangiksi, ja sen saa lainaan Helmet-kirjastoista: http://www.helmet.fi/fi-FI
Nykynuorison sanontoihin kuuluu tilsu. Yleensä kirjoitetaan T I L S U. Tilanne on "päällä", nyt mennään, eikä meinata, tai jotain sellaista. Bussi jättää,… 5205 Tilsu löytyi! Et joudu tyttäresi silmissä olemattomia muistavaksi vanhukseksi. Tämä vaara vanhemmilla tosin on tietysti jatkuvasti lastensa kanssa olemassa. Kielitoimiston sanakirjan (3. osa: S - Ö, 2006) mukaan tiera eli tilsa on "kavion (tai kengän) pohjaan kertynyt jäinen lumikokkare". Suomen kielen etymologinen sanakirja (osa 5, Erkki Ikonen, Aulis J. Joki, Reino Peltola, 1975) taas kertoo, että murteellisesti tilsaa on nimitetty myös tilsiksi, tilsoksi ja tilsuksi. Alkujaan sanat ovat ilmeisesti olleet kuvailevia ja muistuttavat mm. sanoja tilskata eli survoa, tilsku eli taikinamainen, kypsymätön paikka leivässä ja myös sanaa talsia eli tallustella ja astella.
Miksi suomen kielessä on L-kirjaimeen päättyviä sanoja niin kovin vähän? 3450 Jonkinlaisen selityksen tähän antaa Lauri Hakulinen kirjassa Suomen kielen rakenne ja kehitys (1979). Kirjan alussa Hakulinen kirjoittaa, että läpikäyvänä periaatteena suomen foneemien (konsonanttien ja vokaalien) sanoiksi rakentumisessa on jäntevää puhe-elimen käyttöä edellyttävien äännösten karttamien. Pyritään siis helppoon ääntämiseen. Ilmauksia tästä piirteestä ovat seuraavat: vokaalisointu, sanan alussa ei esiinny konsonanttiyhtymää, eikä paljon tavujen lopussakaan, sanojen lopussa ei koskaan myöskään ole konsonattiyhtymää. Sananloppuisina konsonantteina esiintyy nykysuomessa joitain huudahduksia lukuunottamatta vain seuraavat (yleisyysjärjestyksessä lueteltuina): n, t, s, r, l, jotka ovat helpoimmin äännettäviä kaikista...
Etsinnässä on vanha 60-luvulla Eino Virtasen esittämä laulu, nimeltään; miksi näin jätit minut. Löytyyköhän tuota laulua jostain äänitteenä tai laulun sanoja… 1389 Voisiko kuitenkin olla kyseessä Olavi Virran säveltämä ja laulama tämänniminen laulu? Sanoittaja on Lauri Jauhiainen ja levytysvuosi 1954. Se löytyy Olavi Virran CD:ltä Kootut levyt Osa 14. Eino Virtanen toimi tässä levytyksessä Virtaa säestävän orkesterin jäsenenä ja sovitti esityksen. Viola-tietokannassa on lisäksi Eino Virtasen orkesterin säestämä Timo Jämsenin vuonna 1961 äänittämä kappale "Miksi tämän teit", joka on Sauvo Puhtilan eli Saukin käännös Dorian Burtonin sävelmästä What you've done to me. Tämä esitys on julkaistu mm. Timo Jämsenin kokoelma-CD:llä Yyterin twist (1998). Käännöksestä ei ole olemassa julkaistua nuottia, kuten ei myöskään tuosta Olavi Virran sävellyksestä. Pop jazz arkistossa on kuitenkin Eino Virtasen...
Onko eronnut nainen neiti vai rouva? 9852 Kielitoimiston sanakirjan (2. osa: L-R, 2006) mukaan rouvalla tarkoitetaan mm. naimisissa olevaa tai ollutta naista. Neiti taas on saman kirjan mukaan naimaton nainen. Eronnut nainen on siis sanakirjan mukaan rouva. Aiheesta on keskusteltu paljonkin. Suomen kielen dosentti ja erikoistutkija Vesa Heikkinen Kotimaisten kielten keskuksesta on koonnut yhden keskustelupätkän blogiinsa: http://www.kotus.fi/?5400_a=comments&5400_m=8108&s=3235
Heii. Mikä on family/famile/familj -sanan alkuperä? Miksi suomen kielessä on aivan erilainen perhe-sana? Mistä se tulee? Kiitos. 4117 Useassa eurooppalaisessa kielessä perhettä merkitsevä sana pohjautuu latinan sanaan "familia". Familia oli alunperin huomattavasti nykyistä perhettä laajempi käsite: se tarkoitti päämiehen alaista taloutta kaikkine väkineen ja omaisuuksineen. Familiaan kuuluivat vaimon ja lasten lisäksi mahdolliset muut sukulaiset, suojatit, palvelijat, vapautetut ja orjat. Lähimmäksi perheentapaista yksikköä tuli se joukko, joka eli isännän kera domuksessa, isännän talossa. Suomen perhe sitä vastoin on vanhaa itämerensuomalaista perua, mitä ilmeisimmin johdos ikivanhasta perä-sanasta. Johdoksen alkuperäinen asu on ollut *pereš, josta myöhemmin on syntynyt pereh. Tällaisena sana esiintyy vielä Agricolan kirjakielessä, joskin yleiskielessä sananloppuinen -h...
Etsin sienilaulua lapsuudestani. Löysin Anni Tannin syyslaulu kokoelmasta tällä otsikolla. Sanat kuitenkaan ei avaudu. Herra ja rouva Sieninen 3225 Lienee kysymys laulusta Sieniset Tääll' on herra Sieninen tuolta vaaran takaa. Vast' on vieras eilinen hattuherra vakaa. Hattu kellan kirjava, hälle sangen sopiva. Niin hän herra Sieninen sieltä vaaran takaa. Tääll' on rouva Sieninen keltahamosessaan. Hän on pyöree, pikkuinen, päivä katsehessaan. Aina häärii kiireissään, tuskin lepää yölläkään. Sievä rouva Sieninen keltahamosessaan. Tääll' on lapset Sieniset, veitikkaiset somat. Sienimyssyt keltaiset kullakin on omat. Onnellisna huorivät, leikeissänsä pyörivät nämä lapset Sieniset, veitikkaiset somat. Pienet Sienilapsoset niittyvillaa kantaa. Siitä sukat pakkaseen äiti kutoo, antaa. Isä hakkaa halkoja, äiti poimii marjoja. Pienet Sienilapsoset niittyvillaa kantaa. Pöllömuorin koulua...
Tiltula ja Aatila-nimisessä vihkosessa kerrotaan 8-vuotiaasta ilmeisesti lievästi kehitysvammaisesta Tiltu-nimisestä katutytöstä, joka joutui Sortavalan… 1032 Venäjänkielisestä kvaterka-sanasta johdettu vaterkka on vanha tilavuusmitta (1/4 kannua). Kvaterkan taustalla on latinan neljännestä tarkoittava sana quartarius, johon perustuu esimerkiksi myös englannin quarter. Etelä-Karjalassa vaterkka on tarkoittanut myös mukia. Lähde: Toivo Vuorela, Kansanperinteen sanakirja (WSOY, 1979)
Mietin tässä suomen sanaa narrata. Mikä sen suhde on englannin narrate-sanaan? Suomessa narraaminen viittaa huiputtamiseen ja puijaamiseen, englannissa… 2058 Sanat narrata ja narrate eivät merkityksellisesti liity toisiinsa - ne perustuvat eri sanoihin. Narraaminen tulee suomeen ruotsin verbistä narra, joka puolestaan on lainaa alasaksan verbistä narren, "pitää narrinaan, huiputtaa; käyttäytyä narrin tapaan". Sana on johdos hupsua tai ilveilijää merkitsevästä sanasta narre, joka on lainattu suomen kieleen ruotsin kautta asussa narri. Sanavartalon perimmäistä alkuperää ei tunneta. Narrate taas pohjautuu latinan kertomista merkitsevään verbiin narrare. Sanaan ei sinänsä liity ajatusta puijaamisesta - olkoonkin, että kertomiseen voi toki liittyä petollisia taka-ajatuksia. Lähteet: Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja The Oxford English dictionary. X, Moul-Ovum
Toni Edelman on säveltänyt laulun Armaan läheisyys, jonka sanat on suomennettu saksankielisestä Goethen runoon "Nähe des Geliebten". Onko tätä levytetty… 7761 Toni Edelmann on julkaissut 2CD:n boksin Armaan läheisyys - Nähe des Geliebtes, jolta tuo laulukin löytyy Edelmannin itsensä tulkitsemana ja siis saksan kielellä. Esim. pääkaupunkiseudun kirjastossa, https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2137793?lang=fin
Löytyisiköhän näin vähäisillä tiedoilla laulun nimi, kun sanoista muistan vain seuraavaa: "Kesäiltana kerran sä hurmasit mun niin kirkkaalla katseellasi"… 981 Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, ehkä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi laulun! Palaamme asiaan mikäli vain saamme sieltä vastauksen! Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista?
Löytyykö sanalle "Tolkan" selitystä? Kyseinen sana esiintyy Kainuulaisissa paikannimissä esim. Tolkan lampi, Tolkan puro, Tolkan vaara jne. 828 Ikävä kyllä sanalle ei löytynyt selitystä. Perusmuodossaanhan se voisi olla tolkka tai tolka, tai myös tolkan. Sana ei näytä olevan suku- eikä etunimi. Se ei myöskään esiinny sanakirjoissa, ei suomen kielen eikä saamen kielen yleisissä, eikä Kainuun murteen sanastoissa. Yhden sivuston mukaan tolkka tarkoittaa hiihtoratsastusta. Tätä tietoa ei löytynyt muualta: http://www.seaction.com/fi/ohjelmapalvelut/ulko-ohjelmat/talvella/71-to… Ehkäpä alueella on joskus asunut Tolkaksi kutsuttu henkilö, jonka mukaan paikkoja on nimetty.
Charles Trenet - La Mer on upea laulu sanoitukseltaan ja sävellyksenä. Onko tätä La Mer'iä suomennettu ja suomalainen artisti laulanut? Löytyisikö myönteisessä… 4280 Charles Trenet'n kappale "La Mer" on on käännetty suomeksi nimellä "Laulu merelle". Suomenkieliset sanat on laatinut Anja Eskonmaa ja se löytyy nuotista:" Viihdekuoro 4: sekakuorosovituksia". Tämä nuotti löytyy ainakin Tapiolan ja Sellon kirjastoista Espoosta. Kappaletta on esittänyt ainakin Eino Grön. Keith Westin "Exerpt from..." en löytänyt mistään suomeksi. "Livin' thing"-kappale on suomeksi nimeltään "Tule kiivetään" ja se löytyy Frederikin lp-levyltä "Olen Dracula" vuodelta 1977. Lp-levyn voi lainata Tikkurilan musiikkivarastoasta.
Kysyisin kahdesta laulusta: 1. Poika laulaa kuolleen lemmikkikoiran muistoksi. En muista sanoista muuta kuin kertosäkeessä "kun haukun kuulen", mutta laulussa… 5521 Tätä lemmikkikoiran muistoksi tehtyä laulua en annetuilla vihjeillä kyennyt löytämään - toivottavasti joku muu tunnistaa laulun -, mutta jälkimmäinen on Alice Tegnérin ruotsinkielisestä laulusta (jota en tähän hätään kyennyt selvittämään) tehty käännös (J. N. Lahtinen) nimellä "Saareen". Laulu alkaa sanoilla "Tuuli laulaa ja purjeet liehuu, mennään saarelle kaikki". Vanha Emma ja harmaa kissa esiintyvät toisessa säkeistössä. Tämä Saareen löytyy nuottina ainakin kokoelmista Suuri kevät- ja kesälaulukirja (WSOY 1984) ja Lasten toivelaulukirja (Fazer 1981). Äänitettä tästä laulusta ei näyttäisi olevan tarjolla ollenkaan. Heikki Poroila HelMet-musiikkivarasto
Etsin L. Onervan Kehtolaulua? Mistä löytäisin sen sanat? Ja vielä villimpää: olen kuullut, että J. Karjalainen on sen säveltänyt? 1749 J. Karjalaisen säveltämänä tämä L. Onervan "Kehtolaulu" eli "Heijaa heijaa" (Kultainen kehto, purppuralaiva) löytyy Sakari Kuosmasen albumilta Entä jos... (EMI 2003). Runon teksti löytyy Madetojan sävellyksen nuottina monestakin kokoelmasta, mutta nopeimmin sen saan tämän linkin takana olevasta laululyriikan tietokannasta: http://www.recmusic.org/lieder/get_text.html?TextId=72471. Onerva on vielä tekijänoikeuden suojaama, joten sanoja ei voi kopioida tähän suoraan. Heikki Poroila HelMet-musiikkivarasto
Mikä on englanninkielen sanan sequencing oikea suomennos? Sekvensointi, sekvenointi vai joku muu? 1986 NetMot-sanakirjaston englannin kielen tekniikan ja kaupan sanakirjan mukaan sequencing suomennetaan sanalla sekvensointi.
Legendaarinen kysymys. Mitä tarkoittaa sana: kumarreksituteskenteleentuvaisehkollaismaisekkuudellisenneskenteluttelemattomammuuksissansakaankopahan? 8491 Yhtä legendaarinen vastaus: ei mitään. Suomen kieli kyllä antaa mahdollisuuden liittää sanoihin useita päätteitä, mutta mainitsemassasi muodosteessa on paitsi sattumanvaraisesti toisiinsa yhdistettyjä liitepartikkeleita myös (esim. heti alussa) sellaisia merkkijonoja jotka eivät ole mistään suomen kielen sanasta johdettuja.
Hyvää iltaa, kirjastonhoitaja! Mistähän löytyisi sanat lauluun harmaasta kanasta, joka yritti teettää itselleen kengät suutarilla? Laulu alkaa iloisesti: … 1170 Kymmenet vanhat laulukokoelmat on käyty läpi, mutta tätä tekstiä ei vaan tunnu löytyvän. Myöskään kansallisbibliografia Viola-tietokanta ei tätä tunnista. Googlaamalla löytyi vain yksi muistelus, kylläkin samaan tekstiin. On mahdollista, että laulun sanat jonkin toistaiseksi katveeseen jääneen kokoelman sisältä löytyvätkin, mutta on niinkin, että kaikkia suullisesti siirtyneitä perinnelauluja ei ole koskaan merkitty muistiin saati julkaistu. Tämäkin saattaa olla sellainen. Heikki Poroila HelMet-musiikkivarasto
Nilsiässä on paikka nimeltä Monganmäki ja Lempäälässä on mongankorpi. Mitä sana Monka tarkoittaa ja mistä se tuleee? 984 Saimme vastauksen Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta. Nilsiän ja Lempäälän lisäksi Mongan-alkuisia nimiä on Nimiarkiston paikannimikokoelmien mukaan Leppävirralla, Kihniössä, Rovaniemellä, Kurussa ja Oulussa. Viljakkalassa on lisäksi Monkala-niminen tila. Paikkakuntalaiset eivät ole osanneet selittää nimien taustaa. - Monka ja Monkala ovat käytössä myös harvinaisina sukuniminä. Iisalmesta on lisäksi merkitty muistiin Monkajärvi, jonka tutkija T. I. Itkonen on yhdistänyt saamen sanaan moaggi 'käyrä puu'. Nimistön alalta tehdyissä opinnäytteissä on yritetty selittää Kurun ja Viljakkalan Monka- ja Mongan-nimiä. Kurun nimi yhdistetään Viljakkalan vuoden 1571 asiakirjamerkintään, jossa mainitaan Oluff Mongoij (Monkoinen?) -niminen henkilö...
TV-sarja Perhe on pahin: sarjan jaksojen alussa roolihenkilöt hra ja rouva Bunker laulavat laulun, rouva Edith säestää pianolla. Mistähän saisi kyseisen laulun… 1886 Kyseinen kappale on Charles Strousen säveltämä ja Lee Adamsin sanoittama laulu Those were the days. Sanat ja nuotit lauluun löytyvät Suuri toivelaulukirja -sarjan osasta 18. Laulua ei ole levytetty suomeksi.