paikannimet

Tilaa aihepiirin paikannimet RSS-syöte
264 osumaa haulle. Näytetään tulokset 141–160.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Haluaisin tietää mitä tiitto tarkoittaa? Samoin kuusaa? Molemmat esiintyvät paikan niminä Haapajärvellä mutta onko niillä muuta merkitystä? 907 Tiitto on tullut Haapajärven paikannimiin sukunimestä Tiitto ja Tiiton talosta, joista löytyy mainintoja jo 1500-luvulta. Tiitto-nimen on selitetty olevan joko kansankielinen muoto latinan Titukseen (kreikassa Titos) palautuvasta nimestä Tiitus tai samaa kielellistä juurta kuin Tiitinen, jonka taustalla on alasaksalainen Diet-pesye. Kuusaa- ja Kuusa-nimet tulevat Kaakkois-Suomen ja Etelä-Savon murteissa tunnetuista kuusta merkitsevistä sanoista kuusas ja kuusa. Lähteet: Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet Suomalainen paikannimikirja
Mitä tarkoittaa sukunimi Kaattari ? Mistä se on peräisin ja miltä ajalta? 1096 Kaattari-nimi tunnetaan asutus- ja sukunimenä Oulussa, Kiimingissä ja Toholammilla.Talonnimenä Kaattari on vuosisatoja vanha, esimerkiksi Iissä nimestä on merkintöjä jo vuodelta 1647 (Hendrich Kaattari). Pohjoisessa kaattari on tarkoittanut laihaa, surkeaa ja pienikasvuista ihmistä tai eläintä. Suomussalmella sana taas on merkinnyt tervanpolttajaa. Karstulassa on irvikaattari-sanaa käytetty merkitsemään ivantekijää. Pirjo Mikkonen -Sirkka Paikkala: Sukunimet (Otava, 2000) Suomen murteiden sanakirja verkossa http://kaino.kotus.fi/sms/?p=main  
Mitä mahtaa tarkoittaa tai mistä juontuu paikannimi Maukari. Ainakin Ylivieskasta, Alavieskasta ja Pyhäjoelta Maukari nimiset paikat. Kotuksen murteiden… 342 Suomalainen paikannimikirjakaan ei tuntenut Maukari -nimeä. Kotuksen sivustolta sen sijaan löytyi pieni maininta Maukari-nimestä, hakemistossa paikkainnimiä ja paikallistarinoita 1879-1882, Maukarista on maininta Ylivieskan kohdalla ja nimi näyttäisi merkinneen tiettyä, paikallista niitty- ja korpialuetta: http://kaino.kotus.fi/korpus/nimet/pnpt/viite/Y.php http://kaino.kotus.fi/korpus/nimet/pnpt/kuvat/0082.jpg
Mikä on kadunnimessä esiintyvä " purra". Ei siis tarkoita verbiä purra. Metsä-purrankatu Purrankatu 1439 K. V. Kaukovallan mukaan "purra" on vanha veneen nimitys. Purra on myös talonnimi Suur-Pirkkalassa nykyisen Nokian alueella. Talonnimestä tuli suvun nimi 1500-luvun lopulla. Vuonna 1602 Purra oli kahtena talona, joita isännöivät Esko ja Yrjö Purra. "Niin järvirikkaalla seudulla kuin Suur-Pirkkalassa liikuttiin tietenkin kesäisin veneellä paikasta toiseen. Purra, vanha veneen nimitys, on säilynyt Kankaantaan kylän talon nimenä nykyaikoihin." (K. V. Kaukovalta, Pirkkalan heimo- ja keskiaika) "Purra on [Kankaantaan] kylän vanhimpia taloja, ehkä vanhin. Nähtävästi pirkkalaisliikkeen ajoilla on Purran nimi kulkeutunut täältä pohjoiseen. Vilppulassakin on Purra. Purra-nimisiä tiloja ja sukuja on Oulun tienoilla. Lähellä Tornion kaupunkia on...
Mistä juontaa "Juhannuskukkulan" nimi? 730 Rauno Lahtisen teoksessa "Turku 1911: elämää sata vuotta sitten" (2010), kerrotaan Juhannuskukkulasta seuraavasti: "Sadan vuoden takainen Turku muuttui juhannuksena aavekaupungiksi. Kaikki kynnelle kykenevät siirtyivät juhlimaan keskikesää maaseudulle pois kuumasta ja pölyisestä kaupungista. Kansa ei kuitenkaan yleensä paennut yksinäisyyteen omille mökeille, vaan juhannuksena juhlittiin isoissa ryhmissä. Onnekkaimmilla oli varaa järjestää juhlat omassa huvilassa Ruissalossa, muut matkasivat Yleisen Käytävän alueelle, Pikku Pukkiin, Uittamolle tai Naantaliin. Matka tehtiin yleensä vesitse, joten aattoaamupäivänä puoli kaupunkia jonotti jokirannassa tavaroineen laivaan pääsyä. Ne joilla ei ollut mahdollisuutta lähteä venematkalle,...
Mitä merkitsee paikannimessä pääte - noori? Esim. Millasnoori ja Rammasnoori Evijärvellä 830 Kysyimme asiaa evijärveläisiltä, heidän mukaansa paikannimen pääte saattaa juontua seuraavasti: - juontuisi ruotsin sanasta snår, joka tarkoittaa  pensaikkoa, tiheikköä, vesakkoa tai pöpelikköä - snåri (sanotaan snoori) on murretta ja milla- tarkoittaa ' välissä oleva', myös murretta (sanasta mellan) - Luultavasti vanhaa suomenkieltä. Noor tarkoittaa pohjoista ja taas söör eteläistä. vanhoissa kartoissa näitä on paljon, esim. Söörmarkku, Noormarkku. (mark=maa) - Rammasnoorissa on ehkä asunut joku sen niminen henkilö - Evijärven järven nimi Mörtin kartassa 1709 oli vielä "Noor" tarkoittaen pohjoista Lappajärveä, jolloin kirjalliset merkinnät tehtiin ruotsiksi jossain kaukana vaikkapa Vaasan Korsholmassa. Kartoittajat ja muut...
Mitä tarkoittaa touru ? 1698 Kalevalaseuran vuosikirjassa 45 (1965) kerrotaan Jyväskylän paikannimistä. Tourula oli yksi Jyväskylän alkuperäisistä jakokunnista ja saanut nimensä Touru-nimisestä suvusta. Tourujoki on saanut nimensä vanhan Tourun talon mukaan. Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teoksessa Sukunimet (2000) kerrotaan, että sukunimet Touru, Tourula, Tourunen saattavat olla samaa perua kuin nimi Toura. Tähän nimeen saattaisi sisältyä skandinaavisen Thor-alkuisen miehennimen mukaelma ja se voisi kertoa skandinaavisista vaikutuksista (Thor, ukkosenjumala).
Mitä tarkoittaa Hinnerjoki-nimen alkuosa Hinner (vaiko hinner)? Hinneri on sukunimikin näemmä. 754 Valitettavasti en löytänyt tähän vastausta kirjaston aineistosta eikä Hinnerjoen kylän sivusto antanut myöskään lisäinfoa nimen tarkoituksesta. Väestörekisterin mukaan sukunimenä Hinneri on tällä hetkellä käytössä yhdellätoista Suomen kansalaisella, mutta sitä ei löydy suojeltujen sukunimien listalta. Sukunimikirjat tai sukututkimuskäyttöön koottu Sukunimi-info eivät myöskään kertoneet nimestä enempää. Kehotan olemaan yhteydessä Euran pääkirjastoon, sillä heiltä saattaa löytyä tarkempaa paikallishistoriaan liittyvää kirjallisuutta, jossa kerrotaa Hinnerjoki ja Hinneri nimien alkuperästä.  Euran pääkirjaston yhteystiedot: http://www.eura.fi/fi/palvelut/kirjasto-/aukioloajat-ja-yhteystiedot.html...
Pieksämäelle saavuttaessa oli aikoinaan tienvarsiatulut joissa luki "Pieksämäki - Savon Solmu" ja paikkakunnalla on myös Hotelli Savonsolmu ja ainakin… 351 Pieksämäki on tunnettu rautateiden solmukohta Suomen rataverkossa. Tämä saattaa olla syy solmunimiin. Pieksämäen kirjastossa asiaa vielä selvitellään, ja jos uutta ilmenee, palaan asiaan.
Kotikunnassani on Oulanki-niminen maatila. En tunne historiaa, mutte tiedetään lappalaisten asusustelleen aikoinaan noilla seuduilla. En tunne yksityiskohtia… 527 Niemisjärvellä oleva Oulanki on ollut nykyisten omistajien suvussa vuodesta 1907. Nykyinen päärakennus on vuodelta 1952, sitä aikaisempi asuinrakennus oli Rusilan torppa.   Oulanki-nimi kuuluu Oula-, Oulu-nimiiin, -nki on nimistöjohdin. Oula- ja Oulu-nimiä on Suomessa n. 50 kpl, niistä suurin osa Oulujärven, Päijänteen, Saimaan ja Pielisen rajaamalla alueella.  Sana oulu tarkoittaa ’tulvivaa vettä’  ja sitä on tavattu  Mäntyharjun ja Miehikkälän murteista ja sen ’lumisohjoa’ merkitsevä vastine luulajansaamesta. Koska Oulu-nimet tarkoittavat yleensä vesistöjä, ’tulvavettä’ merkitsevä sana sopii hyvin niiden kannaksi. Siitä, onko sana alun perin suomea vai saamea on erimielisyyttä.   Lähteet: Kotiseutumme...
Mitä tarkoittaa sana kuhma esim Kuhmalahti, Kuhmajärvi, Kuhmoinen? 2282 Kuhma- ja Kuhmo-nimien alkuperästä eivät nimistöntutkijat ole päässeet yksimielisyyteen. Esimerkiksi Kuhmoisten nimi on yhdistetty sanoihin kuhmu ja kuhmura ('kohoama, pullistuma, muhkura; mäki, kumpare') ja katsottu, että se johtuu pitäjän mäkisestä maastosta. Itä-Suomesta löytyykin joukko Kuhmu-paikannimiä, jotka liittyvät yleensä korkeisiin, tavallisesti kulkureittien varrella oleviin paikkoihin. Merkityksessä 'mäki, kumpare' sana kuhmu on kuitenkin verrattain harvinainen ja Kuhmu-paikannimet ovat melkein yksinomaan itäsuomalaisia, joten Hämeen sekä Keski-  ja Pohjois-Suomen Kuhma- ja Kuhmo-paikannimille  - Kuhmoinen mukaanluettuna -  on jouduttu etsimään vaihtoehtoista selitystä. Kuhmoisten historian kirjoittaja Seppo...
Mitä paana tarkoittaa esimerkiksi nimissä Paananen ja Paanajärvi? 3248 Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos Sukunimet (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi Paananen on luultavasti peräisin etunimestä Urbanus, jonka kansankielisiä muotoja ovat Orpana, Paanus ja Panu. Toisaalta Mikkosen ja Paikkalan mukaan T. I. Itkonen on liittänyt keskisuomalaisen talonnimen Paanala ja Kuusamon Paanajärven lapin ’hammasta’ merkitsevään sanaan. ”Suomen sanojen alkuperä” (osa 2; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1995) mainitsee myös, että Pohjois-Suomen murteissa käytetään sanaa paana, jonka merkitys on ’hevosen painon kestävä kova hanki’. Se tosin saattaa olla turhan uusi skandinaavinen laina voidakseen selittää paikannimeä.
Mitä Helsinki tarkoittaa? 3275 Suomalainen paikannimikirja (Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007) kertoo, että nimi Helsinki on luultavasti peräisin ruotsinkielisestä murremuodosta Helsing tai Helsinge tai yksinkertaisesti lyhentymä paikan ruotsinkielisestä nimestä Helsingfors. Ruotsinkielisen nimen alkuperästä ei ole varmuutta, vaikka useitakin teorioita siitä on esitetty. Loppuosan fors tulee alkuperäisen perustamispaikan luona sijaitsevasta koskesta. Kysy.fi:n vanhasta vastauksesta osoitteesta http://www.kysy.fi/kysymys/mika-helsinki-nimen-alkupera löytyy pari vanhaa teoriaa.
Mitä Raasepori tarkoittaa? 1849 Suomalainen paikannimikirja (Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus , 2007) kertoo, että nimi Raasepori on varsin vanha nimi ja peräisin ainakin 1370-luvulta, jolta löytyvät ensimmäiset maininnat muodoissa Raseborg, Raseborge ja Rasseborgh. Se on suora laina keskieurooppalaisesta nimistöstä, mahdollisesti Holsteinin linnan nimestä Ratzenburg. Nimi oli siis aikanaan ensin suomalaisen linnan nimenä, siirtyi siitä linnaläänin nimeksi ja myöhemmin sitten Karjaan ja Pohjan yhdistymisestä syntyneen kunnan nimeksi. Sitä se nykyään useimmiten tarkoittaa. Nimi Ratze(n)burg tulee saksankielisen Wikipedian artikkelin (https://de.wikipedia.org/wiki/Ratzeburg) mukaan 1000-luvun ensimmäisellä vuosisadalla eläneestä ruhtinas Ratiborista....
Kaavin Saarijärvessä on Kuonikkasaari. Mitä "kuonikka" merkitsee? 378 Arvelisin, että "kuonikka" voisi kuulua samaan sanaperheeseen kuin Suomen murteiden sanakirjan mainitsemat kuona-sanan johdannaiset "kuonakko", "kuoneikko" ja "kuonikko", joilla on sellaisia merkityksiä kuin "kuonainen maa", "kuonainen paikka", "järven kohta, jossa on runsaasti tai josta on nostettu järvimalmia, kuonaa". Useimmat suomalaiset kuona-alkuiset paikannimet ovat vesistönimiä, otaksuttavasti juuri (järvi)kuonan eli järvimalmin vuoksi - sangen sujuvastihan yksi saarikin tähän niemien, lahtien, järvien ja ojien joukkoon mahtuu. Kukaties Kuonikkasaari on ollut paikka, jonne Saarijärvestä nostettua järvimalmia on viety jatkokäsiteltäväksi. Arkeologisissa kaivauksissa rautakuona ja järvimalmi viittaavat paikalla...
Tarvitsisin tietoa Helsingin Kalasataman alueen nimen synnystä. Milloin ensimmäisen kerran käytettiin Kalasatama-nimeä? Onko alueella ollut alunperin joku… 1275 Kalasataman alueesta käytettiin  vielä 2000-luvun alkupuolella työnimiä Sörnäistenranta–Hermanninranta sekä Itäranta. Nimistötoimikunta esitti Kalasatama-nimeä vuonna 2007.  Nimen taustalla on alueella ollut  laaja teollisuusalue, jossa rautatie ja satamaliikenne kohtasivat 1860-luvulla. Tiedot perustuvat Heleingin kaupungin Uutta Helsinkiä - sivustoon, joista löytyy myös lisää tietoa: https://www.uuttahelsinkia.fi/fi/kalasatama/asuminen/capella-takkari-ja-vinsentti-kalasataman-nimistoa https://www.uuttahelsinkia.fi/fi/kalasatama/asuminen/historia          
Suomesta löytyy pari Kurhila-nimistä kylää. Mikä on nimen etymologia? 341 Kurhila-nimen alkuperä on selvittämätön. Siihen sisältyvä kurhi-elementti on tosin yhdistetty "syvää laaksoa, rotkoa" merkitsevään kuru-sanaan. Nimen varhaisin asiakirjaesiintymä on vuodelta 1539. Lähde: Suomalainen paikannimikirja. Karttakeskus, 2007
Kiinnostaisi tietää Vantaa Ilola -kaupunginosan historiasta. Mistä esimerkiksi nimi juontaa juurensa? Ruotsinkielisestä nimestä Gladas, varmastikin, mutta… 790 Ilola on saanut nimensä vanhasta tilasta. Eppilä-niminen torppa vaihtoi nimensä Ilolaksi saatuaan itsenäisyyden. Tieto löytyy dokumentista Vantaa alueittain 2015 (sivu 182). Julkaisu on vapaasti luettavissa osoitteessa http://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/….
Terve Kalajoen Raution kylässä on paikka nimeltä Tyttäre. Mistähän nimi juontaa? Ylivieskan Ojakylällä taas mäenharja nimeltään Kesutusmäki. Mitä tai mikä on… 343 Kesuttaa löytyi Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) Suomen murteiden sanakirjasta http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kesuttaa&type=m&sms_id=SMS_97… : kesuttaa = kesyttää  1. tehdä kesymmäksi 2. auttaa jkta voittamaan ujoutensa, toista kohtaan tuntemat pelkonsa, ennakkoluulonsa; totuttaa olemaan jkn seurassa; suostutella. Kotuksen asiakaspalvelun https://www.kotus.fi/palvelut/neuvontapuhelimet vastaus : Kalajoen Raution kylän Tyttäre-nimestä: MML:n Karttapaikan mukaan Tyttäre on nykyisin pellon nimenä Kalajoella. Nimiarkiston paikannimikokoelmissa on vuodelta 1971 keruutieto ko. nimestä Tyttäre. Paikan kerrotaan olleen alun perin luonnonniitty Vääräjoen rannalla ja Tyttäre-nimeä on käytetty kansanomaisesti myös...
Mitä mahtaa tarkoittaa Puula? Nykyisin naisen nimi ja aikaisemmin mukana Puulavedessä. 1312 Puula on tosiaan järvi Etelä-Savossa. Sitä kutsutaan toisinaan myös Puulavedeksi. Etunimenä se on alle 20 ihmisellä,  niin naisilla kuin miehilläkin, ja sukunimenä alle 19 ihmisellä. Lähde: Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelu: https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/default.asp?L=1 Sanan alkuperästä ei ole täyttä varmuutta. On esitetty, että sana olisi johdos sanasta puuleva, jonka merkitys Etelä-Savon murteessa on "leveä, mahtava". Se liittyisi järven suureen kokoon tai siihen, että järven keskiosassa on laaja saariston ja selkien alue. (Lähde: Suomalainen paikannimikirja, 2007)