laulut

Tilaa aihepiirin laulut RSS-syöte
1242 osumaa haulle. Näytetään tulokset 781–800.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Etsin tällaista laulua; sanoja tiedän näin paljon. Mikähän on laulun nimi ja kuka sen esittää. Laulu on 30-40 -luvulta. Syyskeltaiset lehdet maan peittää/päivä… 4354 Laulu nimi on Murtunut elämä. Tämän valssin on säveltänyt Maks Kjuss, ja sen alkuperäinen nimi on Razbitaja žizn. Laulu alkaa: "Syyskeltaiset lehdet maan peittää pitkä on päivä ja harmaa". Tämän suomenkielisen sanoituksen on tehnyt ilmeisesti Elbe Häkkinen, joka käytti salanimeä K. Raikko. Samaa salanimeä käytti myös Kauko Käyhkö, mutta esimerkiksi Viola-tietokannassa ja Suomen äänitearkiston tietokannassa tämän sanoituksen tekijänä pidetään Elbe Häkkistä. Yleisradion Fono-tietokanta taas pitää sanoittajana Kauko Käyhköä. Näillä sanoilla laulun ovat levyttäneet A. Aimo (eli Aimo Andersson)ja Kalevi Korpi. Lauluun on olemassa toisetkin suomenkieliset sanat, jotka on kirjoittanut Reino Helismaa salanimellä Rainer Kisko. Helismaan sanoitus...
Joko ykkös-tv:n Outlander-sarjan teemalaulusta Skye Boat Song löytyy nuotti jostain kirjastosta? 3535 Laulun nuotti löytyy monestakin nuottivihosta nimellä Skye Boat Song, mutta niissä laulun sanat ovat todennäköisesti erilaiset kuin tv-sarjassa käytetyssä versiossa. Tv-sarjan (https://en.wikipedia.org/wiki/Outlander_(TV_series)#Music) versiossa sanoituksena on käytetty mukailtuna Robert Louis Stevensonin runoa Sing me a song of a lad that is gone (https://www.youtube.com/watch?v=mUBRbJPJtio). Laulun melodia on skotlantilainen kansansävelmä. Alkuperäiset sanat ("Speed bonnie boat, like a bird on the wing") on kirjoittanut Sir Harold Boulton. Esim. nuotissa Songs of the British Isles (Mel Bay, sovittanut Jerry Silverman) on laulun melodia, kosketinsoitinsovitus, sointumerkit ja Sir Harold Boultonin sanoitus. Suomenkielinen versio löytyy...
Laulu Kellot kaikuu, kellot temppelin askarruttaa. Minkämaalainen on laulun säveltäjä Cary Gross ja milloin hän eli ja vaikutti? Sanoittajaksi on merkitty on… 2228 Immi Hellénin runo on mainittu sepitetyksi 1883 ”Lasten runokirjassa” (1930). Viola-tietokannassa mainitaan, että sävelmä saattaisi olla saksalaista alkuperää ja kenties nimeltään ”Wenn in stiller Stunde”. Jos kyseessä on Wikipediasta osoitteesta https://de.wikipedia.org/wiki/Pommernlied löytyvä ”Pommernlied”, joka alkaa noilla sanoilla, sanat eivät tunnu muistuttavan Hellénin sanoitusta. Sanoitus saattaa siis olla alun perinkin Hellénin, mutta on aika vaikea sanoa, voisiko se olla mukaelma jostakin tai saanut vaikutteita muualta. ”Pommernlied” perustuu osoitteesta löytyvän saksankielisen Wikipedian artikkelin mukaan saksalaisen säveltäjän Karl August Groosin (1789–1861) sävelmään ”Freiheit, die ich meine”. Varmaa tietoa ei löytynyt, mutta...
Mistä löydän nuotit ja sanat lauluun Jeesus verivirtansa alla 1774 Viola-tietokannasta löytyi laulu "Verivirtansa alla", joka ilmeisesti on kyseessä. Laulun on säveltänyt ja sanoittanut Kyösti Roth. Kappale on löytyy seuraavilta äänitteiltä: Siiloan seurakunnan kuoro: Kaikki saa Herralle laulaa: kiitoslauluja (C-kasetti vuodelta 1992) Uusi laulu kaduilta: Ristin verellä (C-kasetti vuodelta 1991) Freidiba Boodos: Shalom (C-kasetti vuodelta 1983) Valitettavasti laulun nuotteja ja sanoja ei näyttänyt löytyvän mistään tutkimistani tietokannoista. On toki mahdollista, että sanat olisivat jossakin vanhassa laulukirjassa, jonka sisältöä ei ole luetteloitu kunnolla, mutta tämän enempää luotettavaa tietoa en onnistunut löytämään. Google-haulla löytyi kuitenkin sivusto, jossa on samantapaisen laulun sanoja,...
Mikä levytyksen nimi ja kuka tehnyt sävellyksen ja sanoituksen Muistaakseni nais laulaja iskelmä levytys vuosi , ym ,ym. 1288 Laulun nimi on "En yksin löydä onneain", ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Hannele Koivisto, joka on myös levyttänyt laulun vuonna 1967. Violan eli Suomen kansallisdiskografian (https://finna.fi mukaan laulusta on olemassa vain tämä yksi levytys. Levyllä on vain kaksi kappaletta, joista toinen on nimeltään Krysanteemi (Scandia KS698). Kappaleen voi kuunnella YouTubesta: https://www.youtube.com/watch?v=3RPKPhoro0Y
Lasse Liemolan laulussa Diivaillaan lauletaan: "Heti stailin omaksuu ja oppii tsaivaamaan". Mitä tämä tsaivaaminen tarkoittaa? 2097 Heikki Paunosen slangisanakirja ”Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii” (WSOY, 2001; 3. painos) kertoo, että verbi ”tsaivaa” merkitsee ’tanssia jiveä’. Merkitys on peräisin 1960-luvulta. Jive taas on tanssi, josta löytyy hiukan tietoa osoitteesta http://tanssi.net/fi/lajit/jive/.
Löytyykö Mira Kunnasluodon laulu Korsika , joka hänen Mira Kunnasluoto nimiseltä cd:ltä tai Riisuttu cd:ltä ? Ensimmäinen levy on vuodelta 2000 ja jälkimmäinen… 1260 Mira Kunnasluodon Korsika-kappale löytyy vain v. 2010 ilmestyneeltä cd-singleltä, jossa sen lisäksi kappale Mennään fiiliksellä. Näyttäisi siltä, että tätä singlelevyä ei ole missään kirjastossa. Internetin Youtube-palvelusta laulu näyttisi löytyvän.
Äitini on kuullut radiosta joskus n.vuoden 1975 tietämillä Eino Grönin esittämän kappaleen, johon hän tykästyi kovasti. Kappaleessa lauletaan jossain kohti… 789 Kyseessä on Eino Grönin vuonna 1972 levyttämä kappale ”Muistot säilyy”. Kappaletta ei valitettavasti näytä julkaistun CD-muodossa, ainoastaan vanhana äänilevynä. YouTubesta kappale kuitenkin löytyy, joskaan sen luvallisuudesta siellä ei ole varmuutta. Kappaleen voi myös ostaa ilmeisen luvallisesti sähköisessä muodossa. Ostovaihtoehtoja löytyy kirjoittamalla Googlleen hakusana ”Muistot säilyy” ja ”Grön”.
Kaipaisin ranskalaisen laulun "Picardien ruusut" suomenkielisiä sanoja. 1835 Mahtaisikohan kyseessä olla laulu, joka on saanut suomenkielisen nimen "Picardyn ruusuja"? Näyttää kuitenkin siltä, että laulu ei ole ranskalainen. Laulu on alkuperäiseltä nimeltään "Roses of Picardy" ja säveltäjä on Haydn Wood. Suomenkieliset sanat lauluun on sommitellut Kullervo ja suomeksi laulu alkaa säkeellä "Kerran puiden alla seisoi neito". Laulun suomenkieliset sanat löytyvät esimerkiksi Suuren toivelaulukirjan osasta 6 tai nuottijulkaisusta Suosittuja ikivihreitä : evergreens. 2 (Fazer, 1981) https://finna.fi
Löytyykö tuntemattoman säveltäjän ja sanoittajan kappaleelle Sireenit ja Tuomet, nuotteja ja sanoja. Reijo Frank ainakin on laulanut sen levyllään "Muistathan"? 639 Valitettavasti näyttäisi siltä, ettei kappaleen nuotteja ja sanoja ole julkaistu missään. Viola-tietokannassa osoitteessa https://finna.fi ainoa viittaus on Reijo Frankin levyyn, eikä muistakaan tutkimustani tietokannoista löytynyt tietoa, että kappaletta olisi julkaistu painettuna.
En ole löytänyt nuottia lauluun "Kesän muisto". Laila Kinnunen on tämän valssin levyttänyt. Kuulin sen you tubesta ja spotifystä. Mistähän sais nuotin? 2769 Nacke Johanssonin säveltämän ja Reino Helismaan sanoittaman Kesän muiston levytti ensiksi Matti Louhivuori v. 1963. Laila Kinnusen versio on vuodelta 1968. Laulu julkaistiin "irtonuottina" vuonna 1964. Finna.fi-haun mukaan nuotti on JAPA-musiikkiarkiston kokoelmissa. https://www.finna.fi/Record/viola.128922#holdingstab Nuotin kaukolainamahdollisuutta kannattaa tiedustella omasta kirjastosta.
Etsin nuottia Rauli Badding Somerjoen kappaleeseen Kotikuusi. Olen kiinnostunut koko kokoelman, Bussi Somerolle, nuoteista. Minulla on mielikuva, että olen… 1613 Kotikuusi-humpan on säveltänyt Valto Tynnilä (salanimellä Ola Allan) ja sanoittanut Dagmar Parmas (salanimellä Timo Teräste). Se löytyy nuoteista Aikuisten tanssit 1 (Scandia-musiikki, [1976]), Viimeisiä levy-säveleitä y.m. 3 (V. Tynnilä, 1933) ja Ahvenainen, Veikko: Harmonikat soimaan 17 (Veikko Ahvenainen Kustannus Finland, [2014]). Näistä nuoteista Aikuisten tanssit 1 ja Veikko Ahvenaisen Harmonikat soimaan 17 ovat Tampereen kaupunginkirjaston musiikkiosastolla lainattavissa. Aikuisten tanssit 1 -nuotissa on melodianuotinnos, sanat ja sointumerkit. Ahvenaisen nuotissa on harmonikkasovitus ja sointumerkit, ei sanoja. En löytänyt sellaista nuottijulkaisua, joka sisältäisi kaikki Rauli Badding Somerjoen Bussi Somerolle -äänitteen kappaleet...
Tällainen vanha kansakoulu laulu joskus 60.luvulta caffee ällös juo kahvia.ompi lapsille se myrkkyä heikontaa ja posket kalventaa,ällös oo mummo mi kahvista… 1930 Kysymyksessä on suomalainen kansanlaulu nimeltä K-A-H-V-I-A. Sanat ja sävel on mm. teoksessa On meillä nasta täti: leikkikenttien vanhoja laululeikkejä.
Mistä kirjasta löytyisi kaikki säkeistöt lauluun Paljon onnea vaan? Muistelen, että toinen säkeistö alkaa sanoilla Kaikki tuttus mä nään, tulin tervehtimään... 3722 Tähän Mildred J. Hillin säveltämään onnittelulauluun "Happy birthday" löytyy muitakin suomennoksia kuin tutuin Sauvo Puhtilan versio "Paljon onnea" (muista suomenkielisistä sanoituksista ks. esim. Piki-verkkokirjaston artikkeli onnittelulauluista osoitteessa http://urly.fi/r2U). Muistelemasi säkeistö on Erkki Ainamon versiosta "Onneksi olkoon", sen 3. säkeistöstä. Laulu alkaa: "Onneks' olkoon nyt vaan". Kolmannesta säkeistöstä on ainakin kaksi vähän erilaista versiota. Nuotissa Sonninen, Ahti: Laulan ja soitan : säestykset (Otava, 1959) 3. säkeistö alkaa kuten muistelitkin: "Kaikki tuttus' mä nään tuli tervehtimään". Nuotissa 105 kitaralaulua (Fazer, 1969) 3. säkeistö alkaa: "Kaikki tuttusi nää tuli tervehtimään". Myös Hilkka Norkamon...
Mikähän laulu tämä voisi olla, kuuntelin sitä noin 1960-1970 luvuilla ja siihen liittyy ainakin seuraavanlaiset säkeet : Niinkuin linnun hennon rikkoutuneen… 1835 Laulu on nimeltään "Sua hyväilen", ja sen on levyttänyt Seppo Hanski. Laulun on säveltänyt Roberto Livraghi ja suomenkieliset sanat ovat Juha Vainion. Laulun alkuperäinen nimi on Quando cade un fiore, joissakin lähteissä myös Quando cadu un fiore. Laulu alkaa: "Niin kuin linnun hennon rikkoutuneen lennon". Laulun esitys löytyy "20 suosikkia" -sarjan cd-levyltä Hanski, Seppo: Dona, dona (Fazer Records, 1996) ja myös YouTubesta (https://www.youtube.com/watch?v=Pi5zbjJdOwE). Suomenkieliset sanat löytyvät vihkosesta Toivelauluja : iskelmien aarreaitta : 72: 2 - 1967. Nuottia en onnistunut löytämään.
Missä ja milloin Oskar Merikanto sävelsi Miss soutain tuulessa-laulun.Karkkilassa,entHögfors,UlPyhäjärvi,kerrotaan perimätietona,että O.M. sävelsi ko kappaleen… 1303 Olen aikoinaan kerännyt tietoa Oskar Merikannon sävellyksistä teosluetteloa, mutta tähän hyvin uskottavalta kuulostavaan perimätietoon tämän laulun säveltämisestä hääjuhliin (tai peräti juhlien aikana) en ole aiemmin törmännyt. Pidän sitä kyllä varsin uskottavana, sillä Liisa Merikannolta on säilynyt painetun nuotin kappale, jossa on maininta "Högfors 1916". Merikanto on myös tehnyt kustannussopimuksen poikkeuksellisesti jo toukokuussa 1916, kun hän normaalisti sävelsi kesäisin mökillä ja kiikutti syksyn alkaessa valmiit laulut kustantajalle. Högforsin Tehdas Oy toimi Karkkilassa 1894-1940. Vuosina 1916-1918 ruukinpatruunana ja naimisiin menneen tyttären mahdollisena isänä toimi Hjalmar Linder (http://fi.wikipedia.org/wiki/Hjalmar_Linder...
Kun olin 90-luvulla ala-asteikäinen tyttö, tuolloin vielä leikittiin paljon suosittuja "läpsytysleikkejä", joissa siis taputettiin kaverin kanssa käsiä yhteen… 4505 Tarkkaa vastausta kysymykseen ei nyt löytynyt, mutta jotakin yleistä siitä voi sanoa. Tällaiset läpsytys- tai taputusleikit rantautuivat Suomeen 1980-luvulla ilmeisesti Ruotsin kautta. Pohjoismaissa niitä oli leikitty jo jonkin aikaa ja Britten saarilla sekä Keski-Euroopassa leikit ovat vielä vanhempaa perua. Kirjassa Betoni kukkii (1989; ISBN 951-717-565-5) kerrotaan, että vuonna 1985 taputusleikit olivat levinneet pääkaupunkiseudulta ainakin Kemiin asti. Tällaisia jäljittelemällä leviäviä kulttuuri-ilmiöitä nimitetään nykyään joskus meemeiksi. Taputusleikeissä laulettiin tuttuun tai helposti opittavaan melodiaan istutettuja "väänneltyjä" sanoituksia. Osa teksteistä oli äänteillä leikittelevää "sianenglantia", osa oli lähtöisin...
Koulun laulukirja Musiikin aika 3-4 (1989, copyright 1987) kertoo sivulla 108, että Heikki Sarmannon säveltämän Kesä-runon (Hyttysen hyrinä, ukkosen jyrinä,… 2566 Näyttää siltä, että netti on tällä kertaa oikeassa ja että "Musiikin aika 3-4" -nuotissa on väärä tieto Kesä-laulun ensimmäisen säkeistön tekijästä, sillä sama teksti on julkaistu monissa kirjoissa Kaija Pakkasen nimissä (esim. Pakkanen, Kaija: Huilu hilpeä, Pakkanen, Kaija: Leikkimökin runokoppa, Pakkanen, Kaija: Joka oksalla satu : Kaija Pakkasen satuja ja runoja, Neulaspolku : meidän lasten runot). Myös Rauni Muikun ja Ritva Ruhasen kirjassa ABC-kirja: Kevät (Otava, 1990, s. 96) tämä runo on, mutta siinä ei mainita runon tekijää. Lisäksi "Musiikin aika 3-4" -nuotissa on yksi kohta eri tavalla kuin Kaija Pakkasen runon muissa versioissa: nuotissa lukee "purosen juoksu", mutta Kaija Pakkasen kirjoissa "purojen juoksu".
Veteraanien tukikonsertissa Ahti Jokinen esitti kaksi sotaan liittyvää, minulle hyvin tärkeltä tuntuvaa runoa. Ensimmäinen alkoi muistaakseni näin: kaikki… 989 Ahti Jokinen kertoi, että "kaikki arvet" -runo tunnetaan Kari Tapion esittämänä kappaleena Taistelija. Sen on kirjoittanut Timo Mäenpää ja säveltänyt Jori Sivonen. Runo tai laulu alkaa: "Hän on ollut siellä jossain". Laulu löytyy nuotista Tapio, Kari: Olen suomalainen : Kari Tapion parhaat (F-Kustannus, 2001, s. 56-66). Toinen runo, jossa äiti puuttuu, on Yrjö Jylhän Kirkastus. Se löytyy esim. hänen runokokoelmastaan Kiirastuli ja monista muista runokokoelmista.
Etsin 88 vuotiaan äitini puolesta hänen kaipaamaansa runoa. Jos teidän kauttanne ei voi saada asiaani apua niin tiedättekö mistä voisin etsiä. Runon tekijästä… 1476 Runo "Paavon mietteet" löytyy sävellettynä nuoteista Lahtinen, J. N.: Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirja (toimittaneet J. N. Lahtinen ja Siiri Lampén, Valistus, 1927, s. 88-89) ja Lahtinen, J. N.: Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirjan säestykset (Valistus, 1932, s. 93). Runon tekijäksi on merkitty K. Hämäläinen. Runo alkaa: "Tuhansia tähtösiä vilkkui talviyössä." Toinen säkeistö alkaa: "Paavo pieni vaarinensa metsätietä kulki." Ja runo päättyy aivan kuten äitinne muistaa: "Paavo vielä miehenäkin lempii tähtiöitä." Runon on säveltänyt J. N. Lahtinen.