| Löytyykö jostain laulukirjasta sanat ja nuotit Peluri - kappaleeseen, jonka on esittänyt mm. Kari Tapio ja Katri Helena ? |
1924 |
|
|
|
Kappaleen alkuperäinen nimi on "The gambler" ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Don Schlitz, suomenkieliset sanat on tehnyt Juice Leskinen. Suomeksi laulu alkaa: "Oli kuuma kesä ilta, mä unta en saanut". Suomenkielisellä nimellä "Peluri" laulu löytyy kirjoista "Iisit biisit : piano" ja "Iisit biisit : kitara", mutta kummassakaan kirjassa ei ole melodianuotinnosta, vaan ainoastaan sointumerkit ja sanat suomeksi ja englanniksi. Englanninkielisellä nimellä laulu löytyy kuitenkin monesta nuotista, esimerkiksi seuraavista:
Story songs : 52 narrative classics : piano, vocal, guitar (Hal Leonard, 2016)
The great American songbook : country : music and lyrics for 100 classics songs : piano, vocal, guitar (Hal Leonard, [2013])
Rogers, Kenny:... |
| Kuulin radiosta (Järviradio) viikko pari sitten erään kappaleen, epäilen että se voisi olla äänitetty ennen 1970. Siinä lauloi miesääni joka oli tarinan isä ja… |
702 |
|
|
|
Laulu on varmaankin Baby-twist, jonka on suomeksi laulanut Erkki Pohjanheimo. Tytärtä kappaleella esitti Ragni Malmsten. Kappale oli hänen vuonna 1963 ilmestyneellä levyllään Limbo rock, Baby-twist. Kappale on Werner Twardyn säveltämä ja alunperin salanimi Lilibertin sanoittama. Suomalaiset sanat on tehnyt Orvokki Itä.
Kappaleen voi kuunnella myös YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=KILOZO_JjWE
|
| Taisto Tammi .Pelko nuotit Markus ,niin kauan kun on aikaa Raimo piipponen ,, hetkeksi junani Olavi Virta/kalevi nyman. Aila pieni Kalevi nyman Hymyilit… |
863 |
|
|
|
Taisto Tammen esittämän kappaleen "Pelko" (Bojus) nuotti löytyy nuottivihosta "Viihdettä venäläisittäin" (Fazer, 1978). Nuotissa on kappaleen suomenkieliset sanat, kosketinsoitinsovitus ja sointumerkit. Kappaleen on säveltänyt Jan Frenkel (nuotissa nimi on virheellisesti Frenkell). Suomenkieliset sanat on tehnyt Pauli Salonen (tosin Viola-tietokannan eli Suomen kansallisdiskografian ja nuottien kansallisbibliografian yhden viitteen mukaan suomenkieliset sanat olisi tehnyt Reino Helismaa, mutta tämä tieto näyttää olevan virheellinen). Kappale alkaa: "Nyt pelko mielessä mun viivähtää".
Markuksen esittämän kappaleen "Niin kauan kun on aikaa" on säveltänyt Toivo Kärki ja sanoittanut Juha Vainio. Nuotin on julkaissut Musiikki Fazer (1970... |
| Olen etsiskellyt nuotteja pianolle kappaleesta: Sinut haluan vain tai alkuperäinen You're the only what i want nuotteja, mutta tuloksetta. Osaatteko sanoa… |
1004 |
|
|
|
Tarkoittanet kappaletta "You're the one that I want", jonka suomenkielinen nimi on "Sinut haluan vain". Sen esittivät Grease-elokuvassa Olivia Newton-John ja John Travolta. En löytänyt tästä John Farrarin säveltämästä ja sanoittamasta kappaleesta sellaista nuottia, jossa olisi suomenkieliset sanat, mutta englanninkielisin sanoin nuotti löytyy monesta julkaisusta, esimerkiksi nuoteista "100 most delightful songs ever : piano, vocal, guitar" (Hal Leonard HL00145438), "The million sellers : Official Charts Company : [the UK's greatest hits]" (Wise AM1005664) ja "50 West End shows, 50 West End songs : piano, vocal, guitar" (Hal Leonard Europe HLE90004024) vain muutamia mainitakseni. Kaikissa näissä nuoteissa on kappaleesta englanninkieliset... |
| Etsin kappaletta "no regret" suomeksi... Tiedän, että Irina Milan se aikoinaan lauloi nimellä "Join kaiken pois". Tietysti olisi hienoa, jos se löytyisi… |
1630 |
|
|
|
Kappaleen alkuperäinen nimi on "Non, je ne regrette rien". Sen on säveltänyt Charles Dumont ja alkuperäisen sanoituksen on tehnyt Michel Vaucaire. Se on tullut tunnetuksi Edith Piafin esittämänä. Kappaleesta on tehty useita suomenkielisiä versioita nimillä "En kadu" ja "En kadu mitään". Irina Milanin esittämän suomenkielisen version "Join kaiken pois" sanoituksen on tehnyt laulaja itse. Sitä ei ole julkaistu nuottina, mutta sanat voi kuunnella esimerkiksi cd-levyltä Milan, Irina: Vaikka paljain jaloin (20 suosikkia, 1996, Fazer Records). Milanin esitys löytyy myös Spotifysta. Myös Kristiina Lanki on levyttänyt Irina Milanin sanoituksen. Kappale löytyy hänen cd-levyltään Chango (2008) ja myös Spotifysta.
Nimellä "En kadu... |
| Kuka lauloi laulun: "tätä päivää rakastan niin paljon, niin paljon kuin vain rakastaa voi!" |
1009 |
|
|
|
Etsitty laulaja saattaisi olla Jukka Törmä, ja laulu Rakastan tätä päivää Törmän ja hänen Omuna-yhtyeensä vuonna 1981 julkaistulta ensilevyltä Jukka Törmä & Omuna. Sen kertosäe on seuraavanlainen: "Tätä päivää rakastan / niin paljon / niin paljon kuin rakastaa voi". |
| Sakari Topeliuksen 200-v syntymäpäivän (14.1.2018) tiimoilta olen kiinnostunut löytämään Topeliuksen runoihin sävellettyjä lauluja. Virsikirjassamme on… |
1754 |
|
|
|
Sakari eli Zacharias Topeliuksen runoista on sävelletty varsin monia. Tässä muutamia: En etsi valtaa, loistoa, Kesäpäivä Kangasalla, Sylvian joululaulu, Vaasan marssi, Roineen rannalla, Sinun maasi (Laps Suomen, älä vaihda pois), Aamulaulu (Tuhanten rantain partahalla). Tunnettuja lastenlauluja ovat mm. nämä: Pikku Lauri (Maailma on niin lavea), Varpunen jouluaamuna, Rekiretki (Soios, sorja tiuku, illan hämyssä), Varpunen (Varpunen lentää, kylmä on sää) ja Vuodenajat. Lisäksi on sävelletty ja levytetty Sylvian paluu (myös ruotsin kielellä Sylvias återkomst, http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?kappale=sylvian+paluu&ID=d20c6a1d-0e…. Virsikirjasta löytyvät mm. Totuuden henki, Ei valtaa, kultaa loistoa ja Oi etkö, ihminen,... |
| Yritin etsiä internetistä unohtamaani laulua jota en milloinkaan ole kuullut, mutta sen sanat olen nähnyt jossain joskus. Muistaakseni niissä kerrottiin… |
760 |
|
|
|
Etsitty laulu saattaisi olla Jumala puolellamme, Rauli Nordbergin suomennos Bob Dylanin kappaleesta With God on our side. Sanat siihen löytyvät Merja Hurrin toimittamasta laulukirjasta Rauhanlauluja II (Rauhankirjat, 1984).
Laulun toinen säkeistö kuuluu näin:
Katsele taapäin
historiaan
kun intiaaneilta
maat petkutetaan.
Sinitakkien pyssyin
heidät lannistetaan,
mutta myös Custerilla
Luoja on puolellaan. |
| Etsin lapsuuteni joululaulua, joka on soinut radiossa joskus 1970- tai 1980-luvulla. Laulun esittää kansanmusiikkiyhtye tai kokoonpano, jossa on useampi… |
1013 |
|
|
|
Laulu on nimeltään "Poromiehen polska". Sen on säveltänyt Jouko Tekoniemi ja sanoittanut Arvo Ylitalo. 1. säkeistö alkaa: "Juokse, juokse, poroseni, tietä tiu'ut soittaa". 2. säkeistö alkaa: "Juokse, juokse, poroseni, lauko lammen laitaa". Laulun sanat ja nuotti (melodia, sointumerkit) sisältyvät Lapinlasten laulukirjaan, jonka ovat toimittaneet Jouko Tekoniemi, Arvo Ylitalo ja Matti Yli-Tepsa (Lapin lääninhallitus, 1985, s. 186-187). Ilmeisesti laulu sisältyy myös Uuteen lapinlasten laulukirjaan (1991), joka on Lapinlasten laulukirjan uudistettu painos.
Viola-tietokannasta (https://finna.fi), joka on Suomen kansallisdiskografia, löytyy laululle useita esittäjiä. Äänitteellä Joulu Korvatunturilla (Kivirannan Musiikkitukiyhdistys, 1985) sen... |
| Onkohan Suhmuran Santra muuttanut Viroon? Mulla on Suhmuran sanat ruotsiksi, saksaksi, ranskaksi ja venäjäksi... Onko joku yleisesti kattava laululuettelo,… |
650 |
|
|
|
Kaikenkattavaa laululuetteloa ei ole, mutta Suomen kansalllisdiskografia Violasta on paljon apua. Violan sivuilla kerrotaan näin: "Suomen kansallisdiskografia ja nuottiaineiston kansallisbibliografia. Tietokantaan on tallennettu tiedot kotimaisista äänitteistä vuodesta 1901 sekä kotimaisista nuoteista vuodesta 1977. Viola-tietokannassa on tiedot sekä musiikkijulkaisuista että niihin sisältyvistä yksittäisistä teoksista ja kappaleista."
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/kansallisbibliografiapalve…
Violasta voi siis hakea myös yksittäisiä, nuotteihin tai äänitteisiin sisältyviä lauluja, ja sen mukaan Suhmuran Santra ei ole muuttanut Viroon. Viola-haku löytyy alta:
https://finna.fi
Tarkoitat ehkä Cornelis Vreeswijkin En... |
| Minä vuonna Helvi Leiviskä on säveltänyt laulun Sydän, op. 13? Onko olemassa äänilevyjä? Kiitos. Musikaaliset terv. |
626 |
|
|
|
Sävellys on julkaistu Fazerin kustantamana vuonna 1972. Varsinaista sävellysajankohtaa en käytettävissä olevista lähteistä löytänyt, mutta sekä Suomen kansallisdiskografiassa Violassa ja Sibelius-Akatemian Arsca-tietokannassa sävellyksen on määritelty syntyneen 1970-luvulla.
Kappaleesta ei löydy äänitystä Suomen kirjastoista eikä Yleisradion äänitekokoelmasta. Todennäköisesti sitä ei ole koskaan levytetty.
Eila Tarasti on kirjoittanut Helvi Leiviskästä 620-sivuisen elämäkertatutkimuksen Nouse, ole kirkas - Helvi Leiviskän elämä ja teokset. Kirja julkaistiin 20.10.2017, ja siitä saattaisi löytyä tarkempaa tietoa sävellyksestä.
|
| Mikä laulu on kyseessä, muistan vain alun, se menee jotenkin näin: ...syksyn tullen lehdet puiden putoaa, kukat lakastuu kun viima puhaltaa. Kuinka muuten olla… |
2150 |
|
|
|
Laulu on nimeltään "Et surra saa" (= Ne grusti). Sen on säveltänyt ilmeisesti Leonid Afanasjev, tosin säveltäjän nimi on kirjoitettu eri lähteissä eri tavalla: I. Afanasjev, L. Afanasjev, Afnasjev, Afanasev jne. Tämän suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Pauli Salonen. Näillä sanoilla löysin laulun nuottivihosta Laivat : lauluja Neuvostoliitosta 2 (Fazer, FM07303-1). En kuitenkaan löytänyt suomenkielistä levytystä näillä sanoilla.
Laulu on levytetty suomeksi nimillä "Ethän tuota sure" ja "Kestän talven miten vaan". "Ethän tuota sure" alkaa: "Syksy saa ja katson kukkaan kuihtuvaan". Sanoituksen on tehnyt Juha Hautaluoma, joka on myös levyttänyt laulun. "Kestän talven miten vaan" alkaa: "Minkäs teet kun puiden lehdet kalpenee". Sanoituksen... |
| Reino Helismaan sanoitus kappaleelle Kwai-joen silta. Levytysvuosi 1958 Rytmi 4155, Ensio Kostan johtaman kuoron esitys. Ensimmäisen säkeistön loppu jää hyvin… |
2352 |
|
|
|
Toivelauluja-vihkosessa (Toivelauluja : iskelmien aarre-aitta. 34 : 4 - 1958 / toim. Kullervo), joka sisältää laulujen sanoja, laulu on nimellä "Colonel Bogey" (Colonel Bogey elokuvasta "Kwai-joen silta"). Reino Helismaan sanoituksen kaksi viimeistä säettä ovat tässä:
Kun siis
on siltansa saava Kwai,
se saa sen, kun meitä hän työhön vei!
|
| Olen pitkään etsinyt seuraavia nuotteja, vain yksityiskäyttöön, harjoituskappaleiksi. En ole onnistunut niitä vielä löytämään. Saisinko apua? Pikku syntinen … |
2770 |
|
|
|
Georg Malmsténin säveltämä ja sanoittama "Pikku syntinen" löytyy seuraavista nuoteista:
Ahvenainen, Veikko: Harmonikat soimaan, osa 18 (nuotinnos harmonikalle, sointumerkit, sanat, alkusanat: "Mä kerran kadulla kaupungin")
Ohjelmistoa kaksiriviselle harmonikalle / koonnut Raimo Urpilainen (melodia, sointumerkit)
Rientolan kaksirivisten soitteita / koonnut Toivo Sundqvist (melodia, sointumerkit)
Valssin "Lumottu puutarha" on säveltänyt Vale Tynys (eli Valto Tynnilä) ja sanoittanut Veikko Virmajoki (eli Arvo Kalliola). Se alkaa: "Siell' on ruusut kuin yö". Nuotti löytyy nuottivihosta Viimeisiä levysäveleitä y.m. 16 (melodia, sanat).
Eino Sipposen säveltämän ja Leevi Lahtisen sanoittaman valssin "Muisteloissa" nuotti sisältyy nuottivihkoon... |
| Mikä laulu? Jossain kohdin lauletaan näin: tiedätkö, näin viime yönä unta. Oli siinä kuningas, oli siinä kuningatar ja puoli valtakuntaa. Ja toisessa kohtaa… |
1168 |
|
|
|
Laulu on nimeltään Tiedätkö, ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Toni Edelmann. Se alkaa: "Tiedätkö, näin viime yönä unta, tulit viereeni...oli siinä kuningatar, oli siinä kuningas ja puoli valtakuntaa." Toisessa kohdassa kuningatar ottaa pojan antaman kiven ja painaa sen rintaansa vasten ja poika muuttuu linnuksi.
Laulun ovat levyttäneet Samuli Edelmann ja Anne Nielsen. Nuotti ja sanat löytyvät nuotista Edelmann, Toni: Teatterilauluja (Edita, 1996).
|
| Etsin suomenkielisiä sanoja Franz Schubertin lauluun Litanei auf das Fest aller Seelen. Alla olevan linkin mukaan suomennos alkaisi sanoin Rauha teille, sielut… |
1986 |
|
|
|
Jussi Törnwall on suomentanut Franz Schubertin (1797-1828) laulun Litanei auf das Fest aller Seelen (1816, san. Johann Georg Jacobi).
Suomenkieliset sanat löytyvät Sibelius Akatemian ylläpitämästä laulutekstien suomennostietokanta.
http://laura.siba.fi/
|
| Etsin laulettavia käännöksiä suomeksi ja ruotsiksi seuraaviin brittijoululauluihin: 1. Once In Royal David's City 2. God rest Ye Merry, GentlemenTähän löytyy 1… |
2372 |
|
|
|
Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan Once In Royal David's City on suomennettu useampaan kertaan: Hilkka Norkamon käännös on nimeltään Daavidin on kaupungissa, Pekka Sipilän Tallin seimen luona ja kolmas Pitkää tietä Betlehemiin. Kolmannen suomentajaa ei mainita. Lavyt ja julkaisut löytyvät Violasta:
https://finna.fi
God rest Ye Merry, Gentlemen on käännetty nimillä On ilon päivä (suomentaja Kaija Toivanen), Vanha joululaulu (suomentaja Liisa Tenkku), Ah, iloitkaatte ystävät (suomentaja V. Arti), Nyt kristikunta riemuitse (suomentaja Liisa Tenkku), jo löytämäsi Herran rauhaa teille (suomentaja Paavo Alanne) ja Jumalan rauhaa ihmiset (suomentaja R. R. Ryynänen). Alla Linkki Violan tietoihin:
https://finna.fi
I Saw Three Ships on... |
| Etsin laulun nimeä ja sanoja. Osan sanoista muistan. Majani mä rakennan sinijärven rantahan. Missä peurat vaeltaa tuntureiden taa. Järvet vuoret karun maan… |
1585 |
|
|
|
Laulun nimi on Kotini on kaukomaa. Kollegan mukaan sanat alkavat näin:
"Kotini on kaukomaa, kaipuu sinne kantaa, peurat missä vaeltaa tunturien taa. Järvein, vuorten karun maan konsa taas mä nähdä saan..."
Kappale löytyy ainakin Laulutuuli-nimisestä nuottikokoelmasta, jonka on toimittanut Timo Manninen (Lasten keskus, 1992)
Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan se on kanadalainen intiaanilaulu:
https://finna.fi
|
| Asiakkaamme kaipaa laulun Oi kiitos sa Luojani armollinen - kappaleen nuotteja F-duurissa. Mistähän teoksesta ne löytyisivät? |
1861 |
|
|
|
Oskar Merikannon säveltämä duetto Oi, kiitos sä Luojani armollinen, op62, nro 2, löytyy F-duurissa esimerkiksi nuotista Merikanto, Oskar: Kootut duetot : korkeammille äänille (Bells, 2008). Melodia on sopraanolle ja baritonille ja lisäksi nuotissa on pianosäestys. Muissakin nuoteissa toivottu sävellaji saattaa olla, mutta sävellajia ei pysty tarkistamaan muuten kuin katsomalla nuotista, joten kaikkia vaihtoehtoja ei ole mahdollista tutkia.
Jos haluaa esimerkiksi jonkin Oskar Merikannon säveltämän laulun nuotin jossakin tietyssä sävellajissa, kannattaa kokeilla e-concerthousen nuottikirjastoa: http://www.e-concerthouse.com/library. Sieltä nuotteja voi etsiä esimerkiksi luokan mukaan tai säveltäjän tai teoksen nimellä. Nuotit saa näkyville... |
| 1995-96 olin koulussa Ruotsin puolella ja silloin soi radiossa laulu, jossa mollattiin kaveria. En tietenkään muista senkään laulun sanoja, mutta jotenkin näin… |
1069 |
|
|
|
"Ja tietä pitkin kulkee / köysi kainalossaan / hyvin musta mies / hyvin laihoilla jaloillaan."
Tämä tekstikatkelma on Tunnelbana Bröder -yhtyeen laulusta Hyvin musta mies. Laulun sävelsi ja sanoitti yhtyeen kitaristi-laulaja Tero Intonen.
Kappale on yhtyeen LP:ltä Soittajan kohtalo (julk. Oulun Elmu 1988, OELP001). Albumi julkaistiin vain vinyylilevynä. Levy on mahdollista tilata kaukolainaksi Outi-kirjastosta: https://koha.outikirjastot.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?biblionumber=…
Yhtye julkaisi 1995 cd:n Noitia ja merimiehiä, mutta Soittajan kohtalosta ei tehty cd-painosta. Bändin musiikkia ei myöskään ole Spotify-verkkopalvelussa.
Kysymykseen Ruotsissa soitetusta mollauslaulusta en tiedä vastausta, mutta ehkäpä joku muu tällä... |