Mitkä tai minkätyyppiset populaarimusiikin musiikkikappaleet olivat erityisen suosittuja Yleisradion 1. toimintavuonna (alkaen 9.9.1926)?
Vastaus
Aivan tarkalleen vuoden 1926 suosikkikappaleita en pysty nimeämään, mutta 1920-luvun musiikkielämästä Suomessa löytyy hyviä lähteitä, esimerkiksi:
Tikka, Marko: Iskusäveliä : suomalaisen tanssimusiikin varhaishistoria (Atena , [2022])
Jalkanen, Pekka: Alaska, Bombay ja Billy Boy : jazzkulttuurin murros Helsingissä 1920-luvulla ( [Suomen etnomusikologinen seura], 1989), myös verkkojulkaisuna:
https://www.musiikkiarkisto.fi/oa/_tiedostot/julkaisut/alaska-bombay-ja-billy-boy.pdf
Kukkonen, Einari: Oi muistatkos Emma : suomalaisen levylaulun vaiheita 1920-luvulla (Kustannuskolmio, 1998)
Lehtonen, Tiina-Maija: Gramofonikuume tarttui ja levisi vuonna 1929 : Suomen ensimmäiset iskelmätähdet Ture Ara ja Georg Malmstén löytyivät Aino Acktén oopperaluokalta:
https://yle.fi/aihe/a/20-10001925
Strömmer, Rainer: Rainer Strömmerin suomalaisten 78-kierroksen äänilevyjen luettelo 1901-1961 (Suomen Äänitearkisto, 2012), myös verkkojulkaisuna ilman esipuhetta ja hakemistoja:
Suomen musiikin historia. Populaarimusiikki (WSOY, 2003)
1920-luvun uutuuksia olivat gramofoni ja radio. Aiemmin tanssimusiikki levisi sanoina ja nuotteina. Laulujen sanoja julkaistiin vihkosissa, joita myytiin esimerkiksi markkinoilla ja yleisötilaisuuksissa. Tällaisia olivat esimerkiksi kuplettilaulajien kuten J. Alfred Tannerin ja Tatu Pekkarisen lauluvihkoset ja tanssikappaleiden sanoja sisältäneet vihkoset, joita julkaisi esimerkiksi Matti Boman nimimerkeillä Laulaja-poika, Markkina-poika ja Markkina-Matti. Vihkoset sisälsivät ulkomaisten schlagerien käännöksiä, kansanlauluja ja päivän aiheista tehtyjä kupletteja. Tunnettu sanoittaja tuolta ajalta on Eino Kettunen. Esimerkiksi Reino Palmrothin suomeksi sanoittama ”Mitä teet polvellas, rakas Hans” oli yleisesti tunnettu, vaikka se levytettiin suomeksi vasta 1960-luvulla.
Tanssisoittajat oppivat uudet sävelmät korvakuulolta, mutta ne alkoivat levitä myös painettuina nuotteina. Tärkeänä lähteenä olivat Anton Sittin kokoamat "Dans-Album” -nimiset nuotit, joissa oli ”uudenaikaisia tansseja viululla eli mandoliinilla helposti soitettaviksi”. Ne sisälsivät ulkomaista salonki- ja viihdemusiikkia kuten operettisävelmiä, valsseja, marsseja, tanssikappaleita, intermezzoja ja myös ns. venäläisiä valsseja. Marssit olivat keskeinen lajityyppi ja erityisesti harmonikansoittajien ohjelmistoa. Niitä soittivat myös soittokunnat.
Ensimmäinen maailmansota katkaisi suomalaisten äänilevyjen tuotannon Euroopassa. Vuosina 1915-1925 Amerikassa tehtiin enemmän suomalaisia levyjä kuin Euroopassa. Amerikansuomalaisista kappaleista suosittu oli esimerkiksi Antti Kosolan säveltämä valssi ”Meren aallot”. Vuoden 1915 jälkeen ensimmäiset uudet levytykset Suomen markkinoille julkaisi saksalainen Odeon vuoden 1920 tienoilla. Ne sisälsivät Olli Suolahden lauluja ja suomalaisia marsseja. Ulkomaisten äänilevyjen tuonti alkoi lisääntyä vuodesta 1925, kun matkalaukkugramofoni tuli myös Suomen markkinoille. Saksalaisten, ruotsalaisten ja tanskalaisten levyjen avulla suomalaiset saivat käsityksen siitä, millaista tanssimusiikin pitää olla rakenteeltaan ja esitykseltään. Yleisimmät tanssilajit olivat valssi ja foxtrot eri muodoissaan (shimmy, charleston, one-step tai blues). Eurooppaan tarjottu yhdysvaltalainen musiikki oli ns. ”valkoista jazzia”. Tanssijoille kaikki uusi tanssimusiikki oli ”jazzia”, jolla tarkoitettiin moderneja paritansseja tai tanssimista.
Einari Kukkonen lupaa kirjansa takakannessa esitellä kaikki merkittävät vuosina 1918-1929 levytetyt kappaleet. Kirjansa lopussa hän luettelee 20-luvun kotimaiset ykköskappaleet, joista useimmat on levytetty vuoden 1926 jälkeen:
Asfalttikukka / Suurkaupungin hämärässä, valssi
Emma, valssi
Heilini soitteli / Talikkalan markkinoilla, jenkka/laulu
Hurjan pojan koti, jenkka
Hyljätyn lapsi, valssi
Isoo-Antti, laulu
Kulkurin masurkka
Kun minä läksin kylään, kuplettijenkka
Maailman Matti, kuplettijenkka
Maantien varrelta, jenkka
Majakkasaaren Maija / Saarennon Maija sorja / Båklandets vackra Maja
Matalasta torpasta / Tyttö matalasta torpasta, jenkka
Merimiespoika, jenkka
Meripojan kaipuu, foxtrot
Muisto, valssi
Oi kallis kotimaa / Hurraa nyt komppania, laulu
Oi sä sulo Helsinki, kupletti
Paksulan polkka
Pianojuttu, kupletti
Poika oli Pohjan Torniosta, laulu, jenkka
Puuseppä / Puusepät, foxtrot
Sepän sälli, jenkka
Säkkijärven polkka
Särkynyt onni, valssi
Uskoton ja petollinen Juulia, laulu
Viinalaulu
Villiruusu, valssi
Älä sure mamma
Kommentoi vastausta