1920-luku

28 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Kirjoja tai artikkeleita, joissa kuvataan lapsuutta 1920-luvun Helsingissä? 41 Tässä löytämiäni Helsinkiin sijoittuvia 1920-luvun lapsuuden kuvauksia:Eila Pennanen: Tyttölapsi https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_41143Maija Larmola: Kesätukka ja muita juttuja Kukkulan korttelista https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au64f39dce-731f-46c1-a7df-e09a41c9ebadMika Waltari: Palava nuoruus https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_15126Toivo Mäkelä: Linnoituksen iloiset lapset (sijoittuu Suomenlinnaan) https://finna.fi/Record/eepos.198574?sid=4729526971Sotamies Gunnar: Värikäs elämä https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_4281814Lauri Koskivaara: Kun Helsinki oli nuori ja pieni : muistikuvia poikavuosilta https://finna.fi/Record/oy....
Mitä äidinkielen (suomen) oppikirjoja tamperelaisissa kouluissa käytettiin maailmansotien välisinä vuosikymmeninä? Setälän kielioppi muistetaan nimeltä, mutta… 45 E. N. Setälä ei ollut ainoa suomen kielen oppikirjojen tekijä, mutta käytetyin kyllä – ainakin tamperelaisissa kouluissa. Varsinkin oppikoulut nojautuivat vahvasti Setälään, kansakouluissa hajontaa oli enemmän. On kuitenkin hyvä muistaa, että vaikka "Setälän kielioppi" on nimenä saavuttanut miltei käsitteen aseman, Setälä oli tosi asiassa tehnyt useita paljon käytettyjä äidinkielen oppikirjoja – Suomen kielioppi oli vain yksi monesta.Tamperelaisissa kansakouluissa 1920- ja 30-luvuilla tavallisimmat lukukirjat olivat Valistuksen lukukirja ja Kansakoulun lukukirja. Kansakoululaisten Setälä oli Lyhyt äidinkielen oppikirja. Sille rinnakkaisia tai vaihtoehtoisia kirjoja olivat esimerkiksi A. Kannisen Äidinkielen opas, K. Merikosken Omin voimin...
Pakinoitsija Aapeli (Simo Puupponen) on kirjoittanut kirjan Pikku Pietarin piha, joka sijoittuu 1920-luvulle. Halkokauppias johtaja Palkeinen on hyvin… 150 1920-luvulla Kiinassa käytiin sisällissotaa.   1912 tasavallaksi julistautuneen Kiinan ensimmäisen presidentin Juan Ši-kain kuoltua 1916 maa ajautui nopeasti täydelliseen kaaokseen. Eri osissa maata valtaan nousseet maakuntien sotilaskomentajat hallitsivat alueitaan käytännössä itsenäisesti ja kävivät kiivaita taisteluja toisiaan vastaan. 20-luvulle tultaessa sisäisesti hajanainen Kiina oli jakautunut käytännössä kolmeen osaan: Etelä-Kiinaa hallitsi Sun Jat-sen, jonka lähin mies oli sotilaskomentaja Tšiang Kai-šek; maan keskiosia valvoi kenraali Wu Pei-fu, ja pohjoisosat olivat kenraali Tseng Tso-Linin hallinnassa. Vuoden 1923 aikana Kiinan eri vallanpitäjät ajautuivat laajamittaiseen sisällissotaan. Sun Jat-senin kuoltua...
Löytyykö jostain listaa vanhoista lasten kesäsiirtolapaikoista? 303 Lohjan rakennetun ympäristön inventointiluettelosta löysin pätkän Peitsalon historiaa:"Jalassaaren ja sen lähisaarten ensimmäinen varsinainen huvilanrakentaja oli tunnettu kirjallisuusmies ja toimittaja Antti Jalava (ent. Almberg), joka osti vuonna 1896 (mahdollisesti jo aiemmin) palstan Jalassaaren itäkärjestä. Hirsinen, satulakattoinen huvila valmistui vuoden 1897 kesäkuussa ja sai nimekseen Peitsalo Laitilassa sijainneen sukutilan mukaan. Antti Jalavan jälkeen sisarukset Väinö ja Ilona Jalava pitivät huvilaa aluksi yhdessä. Sittemmin Ilona rakensi samalle palstalle oman huvilan. Vuonna 1936 60-vuotispäivänään Väinö olisi halunnut lahjoittaa Peitsalon Kansallisteatterin näyttelijöille kesäkodiksi, mikä jäi toteutumatta. Peitsalossa oli...
Haluaisin listan (viisi kirjaa) kaunokirjallisista nykyteoksista aiheista Iloinen 20-luku Suomen itsenäistymisen ajan tarinat 234 Tässä hieman laajempi listaus aiheista: Suomen itsenäistymisen ajan tarinat Westö: Missä kuljimme kerran Pekkola, Pasi: Huomenna kevät palaa Saarto, Timo: Kuoleman kuukausi Mustonen, Enni: Ruokarouva Mustonen, Enni: Verenpisara ikkunalla Oranen, Raija: Maan aamu Oranen, Raija: Fanny Mikkanen, Raili: Laulu tulipunaisesta huoneesta Tikkanen, Märta: Emma ja Uno Rajala, Panu: Kuningasajatus Koivukari, Tapio: Luodetuulen maa Vakkuri, Juha: Mannerheim ja saksalainen suudelma Jaatinen, Pekka: Varjo : 1917 – 1918 Kaarnakari, Ville: Operaatio Kagaali Skiftesvik, Joni: Isäni, sankari Linna: Täällä Pohjantähden allaIloinen 20-luku Eerola, Ville: Nuori Waltari Hämeen-Anttila, Virpi: Käärmeitten kesä ja myöskin muut Karl Axel Björkin tutkimukset (...
Olen kiinnostunut lukemaan sellaisia kirjoja, joissa käsitellään jotenkin niitä henkilöitä, jotka yrittivät varoittaa esimerkiksi Saksassa kun näkivät… 343 Kaikkein äänekkäimmin ja sinnikkäimmin natsismin uhkaa vastaan lienee kampanjoinut kansallissosialistisen liikkeen pääkaupungissa Münchenissä ilmestynyt sosialidemokraattinen sanomalehti Münchener Post. Sen kirjoittajat ennakoivat jo varhain natsi-ideologiaan ja liikkeen mahdolliseen valtaanpääsyyn liittyvät vaarat. Hitler pitikin sitä yhtenä hankalimmista poliittisista vastustajistaan. Jo vuodesta 1920 aina siihen saakka kun Hitler lopetti sen toiminnan 1933 Münchener Post kampanjoi aktiivisesti ja sanoja säästelemättä Hitleriä ja kansallissosialisteja vastaan. Tässä vaiheessa monikaan ei ottanut Hitleriä niin vakavasti, että olisi pitänyt häntä ja hänen liikettään todellisena uhkana, niin kuin Münchener Post teki. Siitä syystä...
Huutolaislapsen kohtalo 1920-luvulla? 400 Huutolaislasten asema vaihteli melkoisesti. Oli hyviä taloja ja ei niin hyviä. Tarkoitus oli tarjota lapselle katto pään päälle ja ruokaa työsuoritusta vastaan. Työ saattoi olla hyvinkin rankkaa ja ruoka huonoa. Osa taloista yritti hyötyä huutolaisista mahdollisimman paljon ja siksi pojat ehkä olivat helpommin kaupattavia.  Huutolaislasten ottaminen loppui virallisesti jo 1922, mutta maaseudulla tapa jatkui vielä 1935. Kirkko ja kaupunki Google scholar -haulla löytyy paljon erilaisia tutkimuksia Huutolaislapsista esim. Myytyjen lasten tarinoita ja Huutolais-Juhasta eliittikoululais-Eemeliin Huutolaislasten kohtaloista varmasti riippui, halusivatko he enää aikuisina olla yhteydessä sukuunsa. Osallahan ei enää ollut lähisukua elossa...
Mistä löytäisin tämän osoitteen/talon sijainnin silloin ja tänään? 605 Noin vanhan osoitteen jäljittäminen voi olla haasteellista. Tarvitset varmasti Kuopion maalaiskunnan historiallisia karttoja. Jyväskylän yliopistosta voisi löytyä tahän apua.  Kannattaa myös tutustua teoksiin: Kuopion pitäjän kirja Kuopion historia 7. Kuopion pitäjän, Kuopion maalaiskunnan ja Riistaveden historia. Finna Ensin täytyy selvittää, mikä oli Kuopion maalaiskunnan alue. Kuopion maaseurakunta määritellään Suomen sukututkimusseuran sivuilla näin: kylät akkarala, Haminalahti, Hiltulanlahti, Hirvimäki, Jännevirta, Julkula, Jynkkä, Kaislastenlahti, Kehvo, Kurkiharju, Lamperila, Niemisjärvi, Niuvanniemi, Pappila, Pellosmäki, Puutossalmi, Ritisenlahti, Ritoniemi, Rytky, Savilahti, Savisaari, Sotkanniemi, Toivala, Vaajasalo,...
Löytyykö mistään ilmnmeisesti Otto Andersinin 1910-1920 luvuolla julkaistuja Kärkkäinen-nimisen kauhavalaisen tekemiä lauluvihkoja? 165 Valitettavasti näillä tiedoilla ei kirjastojen kokoelmista löytynyt julkaisua. Kansalliskirjaston tietokannat listaavat vuosilta 1920-luvulta kymmenkunta porilaisen Otto Andersinin kustantamaa laulukokoelmaa. Osassa kokoelmista on otsikoissa on mainittu nimiä: Suomen Jukka, Kosti Lahti ja Eino Kettunen. Kärkkäinen-nimeä ei kuitenkaan joukosta löydy.  
Mikä oli se englantilainen tv-sarja n.1994-95, (voi olla myös -96), jossa sisarukset perustivat ompelimon (n.1920 -luvulla Lontoossa)? 1380 Sarja kulkee englanninkielisellä nimellään The house of Eliott. Sen ensimmäinen kausi löytyy Helmet-kirjaston valikoimista. http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SThe%20house%20of%20Eliott__Ff%3Afacetmediatype%3Ag%3Ag%3ADVD-levy%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt Kausia on kaikkiaan kolme. Kakkonen ja kolmonen löytyvät Melinda-haun mukaan Keski-Pohjanmaan kirjastoista ja Vaski kirjastoista. http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/?func=find-b&request=Muotitalo&find_code=WRD&x=0&y=0 CDon.com myy sarjaa vielä DVD-levyinä noin 40€ hintaan. http://cdon.fi/search?q=The+house+of+Eliott
Suomi 100v. Pitäisi löytää lastenlaulu jokaiselta itsenäiseltä vuosikymmeneltä, vaikeuksia tuottavat 10-, 20- ja 30-luku. En tiedä mistä edes etsiä? 5205 Vanhojen lastenlaulujen sävellys- tai julkaisuvuosista ei löydy kovin tarkkoja tietoja. Kirjassa Aika laulaa lasten kanssa : polkuja lastenmusiikin historiassa (WSOY, 2010) on katsaus lastenmusiikin historiaan. Se koostuu eri kirjoittajien kirjoittamista artikkeleista. Kirjan alussa yritetään määritellä, mitä lastenmusiikki on. Kirjasta voi saada vihjeitä eri vuosikymmenillä ilmestyneistä julkaisuista. Samoin vihjeitä voi löytää Reijo Pajamon kirjasta Lehti puusta variseepi : suomalainen koululauluperinne (WSOY, 1999). Pajamon kirjassa on myös laulujen nuotit ja sanat. 1910-luvulla ilmestyi esim. Koulujen laululipas, jonka olivat toimittaneet Anna Sarlin, Ilmari Krohn, Otto Andersson ja E. Hedman. 1910-luvulla ilmestyi myös Aksel Törnuddin...
Mikähän tämän filmin nimi on? Amerikkalainen filmi, jossa tarina tapahtuu isossa kirjastossa. Kirjastovirkailija huomaa yhtäkkiä olevansa menneessä ajassa,… 607 Kyseessä voisi olla Brittiläinen Hammer Films –firman tuottaman Journey to the Unknown –sarjan osa. Sarjan useita episodeja muokattiion televisiolle kaksiosaiseksi tv-elokuviksi. Episodin nimi oli ’Matatakin is coming’, suomenkielisestä nimestä ei valitettavasti ole tietoa. June (Vera Miles) huomaa olevansa on loukossa yön yli kirjastossa. Matakitas-demoni on siirtänyt kirjaston ajassa 1920-luvulle. Pyskopaatti on murhannut nuoria naisia 1920-luvulla, demoni tarvii vielä yhden uhrin. Kalenterin päivä on sama kuin 1920-luvun viimeisen murhan päivä. Matakitas Is Coming = Journey to the Unknown (Part 9) Ohjaus: Michael Lindsay-Hogg Näyttelijät : Vera Miles; Gay Hamilton; Leon Lissek; Lyn Pinkney; Dermot Walsh; John Junkin; Donald Eccles;...
Isovanhempani asuivat Viipurissa vuodet 1920-1939. Löysin tiedon, että 1926 Karjalan kaupunginosassa vuokra-asuntojen hinnat 1 ja 2 huoneesta vaihtelivat… 2378 Suomen tilastollisesta vuosikirjasta 1926 http://www.doria.fi/handle/10024/69226 osiosta Työväenoloja (s. 243-245) löytyy muutama palkkatilasto vuodelta 1925, ei autonkuljettajista mutta kylläkin maanviljelystyöväen keskimääräisistä palkoista ja valtion rautatierakennustöiden keskimääräisistä tuntipalkoista. Esimerkiksi tilaston "Maanviljelystyöväen keskimääräiset palkat vuosina 1914-1925" mukaan Viipurin läänissä miehen vuosipalkka v. 1925: 3859 mk talon ruuassa 7518 mk omassa ruuassa Yllä olevasti linkistä pääsee katsomaan tarkemmin maanviljelystyön päiväpalkkoja ja keskimääräisiä tuntipalkkoja rautatierakennustöissä. Suomen virallisen tilaston (SVT) tilastosta Teollisuustilastoa 1925 (s. 4) löytyy yleisesti Suomen eri...
Etsin kirjaa/kirjoja, joista löytyisi kuvia ja tietoa 20-luvun muodista ja kulttuurista. En omilla hauillani löytänyt juuri mitään. 827 Voit hakea HelMetistä hakusanalla 1920-luku, jolloin saat kaiken 1920-lukua käsittelevän aineiston, yli 5100 osumaa. Niinpä tuohon 1920-luku hakusanaan kannattaa yhdistää sinua kiinnostavia aiheita. Esim. "1920-luku kulttuuri*" rajaa hakutulosta vain kulttuuria koskevaan aineistoon (tähti sanan lopussa hakee kaikki kulttuuri-alkuiset sanat). Pukeutumista koskevia aineistoja löydät lisäämällä 1920-luku hakusanan jälkeen sanoja muoti, vaatteet tai pukeutuminen. Espoon kirjastossa kannattaa etsintä aloittaa luokasta 90.2, yleinen kulttuurihistoria. Henkilökunta auttaa myös mielellään!
Mistä Olavi Paavolaisen kirja "Nykyaikaa etsimässä" kertoo? Tehtäväni on kertoa hieman kirjasta kuitenkin lukematta sitä, mutta valitettavasti netissä ei ole… 2376 Wikipedia kertoo näin: Vuonna 1927 Paavolainen lähti Pariisiin, jossa hän asui huhtikuusta heinäkuun loppuun saakka. Pariisissa Paavolaisen kanssa aikaa viettivät myös Mika Waltari ja Raoul af Hällström. Pariisin matkan seurauksena syntyi myöhemmin kirja Nykyaikaa etsimässä (1929). Teos oli todellisuudessa julkaistu jo erillisinä, myönteistä huomiota saaneina artikkeleina, mutta itse kirja julkaistiin kokonaisena vasta vuonna 1929.[16] Lappeenrannan kaupungin sivuilla kerrotaan Paavolaisesta näin: Omassa esikoisteoksessaan, esseekokoelmassa Nykyaikaa etsimässä (1929) hän pohti elämän koneellistumista ja kaupungistumista sekä esitteli uusia taidevirtauksia, joista tuon ajan Suomessa ei juurikaan tiedetty: dadaismia, futurismia, venäläisiä...
Etsin 1920-1929 välillä kirjoitettuja eurooppalaista kaunokirjallisuutta, jossa esiintyy kohtalokkaita naishahmoja, "femme fatal" - tyyppisiä naisia (ei… 953 Muutamia tietokirjoja etsintöjä varten: Pekka Vartiainen: Länsimaisen kirjallisuuden historia sekä Modernismi länsimaisen kirjallisuuden historiassa; Mauriala, Vesa: Uutta aikaa etsimässä; Hurma ja paatos: näkökulmia 1920- ja 1930-luvun kirjallisuuteen (toim. Ulla-Maija Juutila ym); Onnela, Tapio: Modernin unelma: kuvia ja tunnelmia 1920-luvulta; Vampyyrinainen ja Kenkkuinniemen sauna: suomalainen kaksikymmenluku ja modernin mahdollisuus (toim. Onnela). Ehkä näistä saat lisää ideoita. Mika Waltarin Suuri illusioni tuli ensin mieleen, myös Aino Kallaksen kirjat, kuten Sudenmorsian tai D. H. Lawrencen Lady Chatterleyn rakastaja. Ajan viihdekirjallisuudenkin aiheistoon tuli itsenäisempiä naisia kuten Hilja Valtosella, heitä ei ehkä...
Onko kirjallisutta/tutkimusta suomalaisista ~1920-luvulla perustetuista maatalouskerhoista? Historiasta, niihin liittyvästä aatteesta? Organisaatiosta? 1713 Tässä muutama teos alkuun: Tavaila, Aatos. Suppea kuvaus Maatalouskerholiiton 40-vuotistaipaleelta. Teoksessa Suomen 4H-liitto 1969 ja katsaus maatalouskerhotyöhön Suomessa 1928–1968. Suomen 4H-liitto, 1969. Rindell, Arthur. Maatalouskerhot: uusi aloite nuorten kiinnittämiseksi maataloustyöhön.Helsinki: Otava, 1922. HelMetistä löytyy seuraavat teokset: http://www.helmet.fi/search~S9*fin/?searchtype=X&searcharg=maatalousker… Tässä tulosluetteloa Fennicasta (Kansalliskirjaston kokoelmista): https://fennica.linneanet.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?Search_Arg=maatalous… Wikipediastakin löytyy artikkelin tynkää: http://fi.wikipedia.org/wiki/4H-j%C3%A4rjest%C3%B6
Miten tai missä pääsisin lukemaan suomalaisia naistenlehtiä noin vuosilta 1925-1939? 961 Hämeenlinnan pääkirjastossa (Lukiokatu 2) näyttää olevan esim. Kotiliesiä vuodesta 1923 lähtien ja Hopeapeiliä vuodesta 1940 lähtien. Kannattaa ehkä vielä varmistaa asia sieltä Hämeenlinnasta, kirjaston yhteystiedot tässä http://www.hameenlinna.fi/kirjasto/yhteys1.htm . Helsingissä näitä ynnä muita vanhoja lehtiä voi käydä lukemassa Pääkirjastossa Pasilassa.
V.1925 toimi U:kissa saha tai puutavaraliike Suvanto & Jokela. Yritys harjoitti mm piiluttujen parrujen vientiä ulkomaille. Joissakin yhteyksissä yrityksen… 1281 Uudenkaupungin historia tai Paasion Pyhämaan historia eivät mainitse Suvanto&Jokelan sahaa. Yrityksen nimi on saattanut muuttua. Hellan (2004) Santtion historiassa kerrotaan s. 245-246 useistakin sahoista. Kaupparekisteri tai Turun maakunta-arkiston vesiasioiden hakemisto eivät nimeltä tunne sahaa. Sanomalehdistä ainakin Uudenkaupungin Sanomat v.1925 voisi vielä tarkistaa. Kannattaisi kääntyä Pyhärannan kunnan arkiston ja kirjaston puoleen, seurakuntien mikrofilmatuista kirkonkirjoistakin saattaisi löytyä omistajien tietoja.
Mistä voisi saada tietoa Saksan rahoista ja arvoista, 1920 luvun seteleistä? 1796 Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa olisi maailman setelirahojen hakuteos: Standard catalog of world paper money. Volume 2 : General issues 1368-1960 / edited by Neil Shafer & George S. Cuhaj. Kirja on käytettävissä Itäkeskuksen kirjaston tietopalvelussa. Museoviraston kirjastossa olisi niinikään seuraavanlainen hakuteos: Grosses Lexikon der Numismatik / Tyll Kroha. Germany : Bertelsmann , 1997. Kirja on sijoitettuna Kansallismuseon käsikirjastoon ja sen saatavuutta on hyvä tiedustella Museoviraston kirjastosta. Kirjaston yhteystiedot: Nervanderink. 13 puh. 40509213 avoinna: Ma-ti,to 9-16, ke,pe 9-12 Internetistä löytyi vielä seuraavanlainen sivusto, josta toivottavasti on myös apua: http://sammler.com/coins/inflation.htm