Valitettavasti en löytänyt tähän kysymykseen vastausta käytettävissäni olevista lähteistä.
Kansakoulut saivat vasta vuoden 1964 koulu-uudistuksen yhteydessä mahdollisuuden ottaa pysyviksi oppiaineikseen kaksi vierasta kieltä, joista toinen oli toinen kotimainen kieli. Tätä ennen kieliä oli opetettu vapaaehtoisena aineena joissakin kansakouluissa, mutta vain noin joka neljäs kansakoululainen opiskeli vieraita kieliä. Vuonna 1952 kansakoulun uutta opetussuunnitelmaa koskeva opetussuunnitelmakomitean mietintö otti kantaa kansainvälistymiseen seuraavasti: "Vieraan kielen alkeiden taidolla on kansainvälisten yhteyksien tultua kiinteämmiksi yhä useammalle kansalaiselle merkitystä. Komitean mielestä on paikallaan, että niille oppilaille, joilla...
Unohtuneiden käyttäjätunnusten ja salasanojen palautusta voi yrittää seuraavien ohjeiden avulla:
- https://support.microsoft.com/fi-fi/account-billing/unohdit-microsoft-t…
- https://support.google.com/accounts/answer/7682439?hl=fi
Reikää ei ollut 25 pennin kolikoissa. Reiän tarkoituksena oli erottaa 5- ja 10 -pennin rahat samankokoisesta 25:n pennin sekä 50:n pennin rahasta, koska niiden valmistusmetalli oli sama.
Lähteenä on Tuukka Talvion Suomen rahat -kirja luku "Metalliraha vuoden 1917 jälkeen".
Kuva on hieman epäselvä, mutta voisi olla joku turkiskuoriainen. Jos asut kerros- tai rivitalossa kannattaa ottaa yhteyttä isännöitsijään jos asut omakotitalossa niin hyönteismyrkkyjä joutunee käyttämään useamman kerran.
Näissä teoksissa käsitellään Conversen tarinaa ja taustaa. Kirjat voi kaukolainata omaan kirjastoonsa.
Hal Peterson: Chucks: The Phenomenon of Converse: Chuck Taylor All Stars
Abraham Aamidor: Chuck Taylor, All Star: The True Story of the Man behind the Most Famous Athletic Shoe in History
Teoksessa Complex presents Sneaker of the year: the best since '85 (2020) esitellään muiden jalkinemerkkien ohella myös Conversen tennareita.
Jenni Valtari on tarkastellut pro gradu -työssään kenkäbrändien mielikuvia "Ne vaan kuvastaa mua parhaiten!" Sneaker-kenkäbrändien mielikuvamaailma (Vaasan yliopisto, 2010). Miira Leinosen opinnäytetyössä (2015) selvitetään muotialan mielipidevaikuttajien mielikuvia Adidaksesta ja esimerkiksi Conversesta.
ADHD (attention deficit hyperactivity disorder) oireyhtymää on kustuttu tuolla nimellä vuodesta 1987 asti. Vuosina 1968 - 1986 käytettiin ADD (attention deficit disorder) termiä. Oireyhtymä oli kuitenkin havaittu jo vuonna 1798, jolloin skotlantilainen lääkäri Sir Alexander Crichton kuvasi oireyhtymää ja totesi sen alkavan yleensä nuorella iällä. Vuonna 1902 Sir George Frederic Still kuvasi oireyhtymää luentosarjassaan ja 1932 saksalaiset lääkärit Franz Kramer ja Hans Pollnow puhuivat "hyperkineettisestä sairaudesta" muuten normaaleissa lapsissa.
https://www.webmd.com/add-adhd/adhd-history
Ristinolla-peli on vanha ja laajalle levinnyt peli josta on käytössä monia versioita ja nimiä. Rooman valtakunnassa pelin nimi oli terni labilli, myöhäisempiä variaatioita ovat esim. tick-tack-toe, x's and o'sies. Olli Aulion Suuressa leikkikirjassa peli esitellään nimellä Risti ja ympyrä. Ristinolla saattaisi olla suora käännös nimestä Noughts and crosses. Englannin sanalla cross on ainakin sama ristin ja rastin kaksoismerkitys kuin suomen sanalla risti, ja nought tarkoittaa juurikin nollaa. Varmaa vastausta nimen alkuperään en kuitenkaan valitettavasti löytänyt.
Lähteet:
https://en.wikipedia.org/wiki/Tic-tac-toe
Olli Aulio: Suuri leikkikirja 2004
Kappale on nimeltään "Tyttöni" ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Jussi Saksa. Sen on levyttänyt Saksa Brothers -yhtye, johon myös Jussi Saksa kuului. Yhtyeen esitys löytyy cd-levyltä "Kadonneet iskelmät : harvinaisia levytyksiä 1970- ja 1980-luvuilta. 4" (Rocket Records, [2019]) ja YouTubesta. Kappale sisältyy nuotteihin Saksa, Jussi: "Nuotit : Jussi Saksa" (Musiikkiympyrä Oy, [2019]) ja Kuoppamäki, Jukka: "Jukebox 2" (JKC Music, 1973).
Saksa Brothers: Tyttöni YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=z36TTl5vAu4
Kappale on nimeltään "Onnellinen" ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Raul Reiman. Se alkaa: "Tämä päivä toi sydämeeni rauhan". Kertosäkeessä lauletaan: "Olen onnellinen, kuulkoon maailma sen". Laulun on levyttänyt Eila Pienimäki.
Laulu sisältyy esimerkiksi nuottiin Reiman, Raul: "Lauluja" (Fazer, 1983). Eila Pienimäen esitys löytyy ainakin LP-levyltä Pienimäki, Eila: "Eila Pienimäki" (Finnlevy FL5101, 1982) ja YouTubesta (https://www.youtube.com/watch?v=zxgMunqE5nM).
Hei,
Ei ihan sanasta sanaan, mutta lähes tuo kohta löytyy 1. Mooseksen kirjasta 3:19. Vanhan 1933 käännöksen mukaan se kuuluu: "Otsasi hiessä sinun pitää syömän leipäsi, kunnes tulet maaksi jälleen, sillä siitä sinä olet otettu. Sillä maasta sinä olet, ja maaksi pitää sinun jälleen tuleman."
1992 käännöksen vastaava kohta kuuluu: "Otsa hiessä sinun on hankittava leipäsi, kunnes tulet maaksi jälleen, sillä siitä sinut on otettu. Maan tomua sinä olet, maan tomuun sinä palaat."
Hei!
Kirjaa onkin vaikea löytää Suomesta. Voitte tehdä kaukolainapyynnön. Mainitkaa siinä kieliversiot. Pohjoismaista etsittävä maksaa Vantaalla kympin ja Helsingissä 4 €.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopal…
Hei!
Kyllä niitä on sinne tulossa. Vaikea arvioida tarkasti milloin ovat perillä, mutta Laukaan kirja näköjään jo kuljetusvaiheessa. Kannattaa tehdä jo varaus Keski-kirjastojen verkkokirjastoon (linkki) tai soittamalla Joutsan kirjastoon puh 040 3580010
https://keski.finna.fi/Search/Results?lookfor=yhden+miehen+enemmist%C3%…
En löytänyt Ylen elävästä arkistosta äänitettä Salmesta ja Ramblerseista. Äänitteitä voisi kysellä Ylen Arkistomyynnistä.YouTubessa on paljon Klaus Salmen ja Ramblersien musiikkia. YouTubeStefan Smirnov: Tornin miehet kertoo ehkä enemmän Valvontakomissiolle tarjotusta viihteestä. Suomen historiaa.blogspt.com
Kyseessä on jokin ludelaji, todennäköisesti marja- tai kuparilude. Suomessa esiintyy noin 500 ludelajia. Suurin osa niistä käyttää ravintonaan kasveja, mutta osa on muita hyönteisiä syöviä petoja. Ihmisestä verta imevä, asuntoihin pesiytyvä laji on seinälude eli lutikka.
Lähteet:
Ötökkätieto: https://www.ötökkätieto.fi/cat?id=4
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Lutikka
"Juipin" merkitystä on pohdittu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aiemminkin: https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-sanan-juippi-etymologia.
Kysyin asiasta vielä Kotimaisten kielten keskuksesta, ja heidän asiantuntijansa Klaas Ruppel vastasi kysymykseesi näin:
Sana juippi on murteissa melko yleinen, ja Suomen murteiden sanakirjassa annetaan merkitykseksi ’epäluotettavasta, tottelemattomasta, uppiniskaisesta tms. nuoresta miehestä t. keskenkasvuisesta pojasta: lurjus, hunsvotti, sälli’.
Sanakirja tuntee myös verbin juiputtaa ’huiputtaa’, tosin vain Karstulasta. Verbi taitaa olla satunnainen johdos sanasta juippi. https://kaino.kotus.fi/sms
Heikki Paunosen Stadin slangin suursanakirjassa ”Tsennaaks Stadii, bonjaaks...
Nimenmuutoksen voit tehdä vain paikan päällä kirjaston asiakaspalvelussa. Saat samalla uuden kirjastokortin. Ota mukaasi valokuvallinen henkilöllisyystodistus.
https://www.laukaa.fi/asukkaat/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjasto/kirjast…
Sanat Selim Palmgrenin lauluun Miilunpolttaja (Sjöfararen vid milan, sanat Gustaf Fröding, suom. Heikki Klemetti) sisältyvät esimerkiksi nuottijulkaisuihin Cantus. 2 : matalalle äänelle : Nuottikokoelma laulun perusopetukseen (2012) ja Kokoelma yksinlauluja. I (1967).
Voit tarkistaa nuottijulkaisujen saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa Helmet-haulla.https://www.helmet.fi/fi-FI
Cantus 2 Helmetissä
Kokoelma yksinlauluja I Helmetissä
https://finna.fi/
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
