Päivitys: Kyseessä lienee Dimmu Borgir - Gateways. Videolla on riippuva nainen, valkoista vaatetusta ja valuvaa mustetta/öljyä.
Voisiko olla esimerkiksi jokin Evanescencen tai Within Temptationin biisi? Sopisivat tyylilajillisesti ja laulajat ovat usein valkoisissa asuissa. Ehkä Evanescencen My Immortal: https://www.youtube.com/watch?v=5anLPw0Efmo tai Lithium: https://www.youtube.com/watch?v=PJGpsL_XYQI?
Lisäksi sekä Demi Lovaton biisissä "Heart Attack" että Billy Eilishin biisissä "When the party is over" on valkopukuinen nainen ja jotakin öljyä/mustetta muistuttavaa nestettä/mönjää mukana.
Kielikellosta 4/2015 löytyy artikkeli autonomian ajan säädössuomentajista, https://www.kielikello.fi/-/autonomian-ajan-alkupuolen-saadossuomentajat. Siinä mainitaan, että sana on Reinhold von Beckerin suomen kieleen luoma. von Beckerin käännöstekniikkaa analysoidaan artikkelissa ja siitä löytyy tutkielmia, joita on lueteltu mm. artikkelin päätteeksi. Nykysuomen sanakirjassa ottaa varteen selitetään näin: adv. yhteydessä ottaa varteen ottaa vaarin,
opiksi, huomioon, https://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_6_Ts-O.pdf
Asiantuntijoilta voi kysyä lisätietoa Kotimaisten kielten keskuksesta, https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvonta.
Asevoimien suorituskykyä ja tehokkuutta on tutkittu laajemmin 1980-luvulta lähtien. Alan Millettin ja Williamson Murrayn Yhdysvaltojen puolustushallinnolle toimittama kolmeosainen ja nyt ehkä hieman vanhentunut Military Effectiveness (1988) koostuu historiallisista tapaustutkimuksista ensimmäisen ja toisen maailmansodan ajalta. Myöhemmin aihetta on käsitelty eri maantieteellisten alueiden ja aikakausien näkökulmasta. Suomessa samassa hengessä talvisodan Suomen asevoimien tehokkuutta on tarkastellut Pasi Tuunainen.
Kirjallisuutta:
Brooks, R. A. & Stanley, E. A. (eds.) (2007). Creating military power: The sources of military effectiveness. Stanford University Press.
Lawrence, C. A. (2017). War by numbers: Understanding...
Täältä löytyvät Michael Jacksonin kiertueet: https://michael-jackson.fandom.com/wiki/List_of_concert_tours_by_Michae…
Kiertueiden linkkien takana näkyvät paikkakunnat.
Kumpikaan ei ole Kielitoimiston sanakirjan mukaan oikea termi, koska ananaksen makuiselle ei ole vakiintunutta termiä (vrt. sokerinen, pippurinen). Mikäli haluat tarkemman vastauksen kielitieteen ammattilaiselta, suosittelen kysymään asiaa Kotimaisten kielten keskuksen Kielineuvonnasta.
Kielineuvonnan kysymyslomake ja yhteystiedot: https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kielineuv…
Hei!
Voit Helmet-sivuilla tehdä haun frisbeegolf ja rajata tulokseksi esineet. Kirjastosta voi lainata frisbeegolfsettejä, joissa mukana on kolme frisbeetä. Näitä löytyy sekä Helsingistä että Vantaalta. Tässä linkki vielä Helmet-sivulla tekemäni hakuun:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sfrisbeegolf__Ff%3Afacetmed…
Muistathan, että esineitä ei voi varata ja esineet pitää palauttaa siihen kirjastoon, mistä ne on lainattu.
Kysymyksesi vaatisi laajaa historian tuntemusta. En löytänyt kirjaston lähteistä mitään yksiselitteistä tietoa. Matkustusasiakirjoja on ollut, esimerkiksi 1800-luvun Suomessa papisto on antanut kirkonkirjojen perusteella matkadokumentin lähtijälle, mutta tietenkään niistä ei ole voinut tunnistaa henkilöä samoin kuin valokuvista, vaikka kirjoitetut kuvaukset olisivat tietysti olleet mahdollisia.
Liikkumista Suomessa 1800-luvulla valotetaan artikkelissa Leipä taivalten takana : liikkuminen 1800-luvun alun Suomessa Einonen, Piia; Frigren, Pirita; Hemminki, Tiina; Uotila, Merja Einonen, P., Frigren, P., Hemminki, T., & Uotila, M. (2016). Leipä taivalten takana : liikkuminen 1800-luvun alun Suomessa. Ennen ja nyt : historian tietosanomat,...
Sarjakuvaseuran kokoelma on tällä hetkellä ilmeisesti vieläkin ilman uutta osoitetta, https://www.sarjakuvakeskus.fi/blogi/783-kokoelma-muuttaa-mutta-minne. Tilannetta kannattaa kysyä Sarjakuvakeskuksesta, info@sarjakuvakeskus.fi,
Sana Naantali on suomen kielen äänneasuun sopeutettu muunnos kaupungin ruotsinkielisestä nimestä Nådendal. Ruotsinkielinen nimi taas on käännetty paikan alkuperäisestä latinankielisestä nimestä Vallis gratiae eli Armonlaakso.
http://www.katajala.net/keskiaika/suomi/kaupungit.html
Kirjassa Lääketieteen termit: Duodecimin selittävä suursanakirja (6. painos, 2016) vitamiinit määritellään näin: "Elimistön normaalille aineenvaihdunnalle välttämättömiä ravinnon orgaanisia yhdisteitä, joiden vajaus aiheuttaa puutosoireita, mutta joita tarvitaan vain vähän." Lisäravinteista sanotaan näin: "Ravintovalmisteita joita mm. urheilijat käyttävät parantaakseen suorituskykyään." Toisaalta lisäravinteet ja ravintolisät tarkoittavat suunnilleen samaa asiaa. Ravintolisä on kirjan määritelmän mukaan "mm. vitamiinien ja hivenaineiden saannin varmistamiseen käytetty valmiste, jolla ei ole lääkkeellisiä vaikutuksia". Toisin sanoen ravintolisät voivat sisältää vitamiineja, mutta myös muita aineita, joilla voi olla...
Alkusanoilla "Mä muukalainen maassa" löysin kolme laulua.
Hjalmar Braxénin toimittamassa nuotissa "Harpunsäveliä : sovitettuja sopranolle, altolle, tenorille ja bassolle. 1" (Hjalmar Braxén, 1888) laulu "Kotini" alkaa: "Mä muukalainen maassa tääll' olen koditon". Säkeistöjä on neljä. Jokainen säkeistö päättyy: "Kotin' on taivaassa". Laulukirjan sanapainoksessa "Harpunsäveliä : kokoelma virsiä ja hengellisiä lauluja yhteistä ja yksityistä hartautta varten" (17. tarkistettu painos; Suomen vapaakirkko, 1949) laululla ei ole nimeä. Sanoja on hiukan muutettu. Esimerkiksi laulu alkaa: "Mä muukalainen maassa oon täällä koditon". Laulun tekijätietoja ei mainita kummassakaan julkaisussa. "Harpunsäveliä"-laulukirjasta on useita...
Sarah J. Maasilta, eli Throne of Glass sarjan tekijältä, on myös toinen sarja; Valtakunta. Kirjasarjan ensimmäinen osa on Okaruusujen valtakunta ja tällä hetkellä sarjasta on suomennettu kolme kirjaa.
Muita samantapaisia:
Victoria Aveyard: Hopea-sarja. Punainen kuningatar on neliosaisen kirjasarjan ensimmäinen osa.
Leigh Bardugo: Grishauniversumi sarja, trilogian ensimmäinen osa on Varjo ja riipus.
Tomi Adeyemi: Veren ja luun lapset, sekä jatko-osa Koston ja kunnian lapset.
Laini Taylor: Karou, savun tytär sekä toinen osa Aika taistelun & tähtivalon. Ikävä kyllä sarjan kolmatta osaa ei ole suomennettu.
Kristin Cashoren Syntymälahja on myös samantapainen mutta jatko-...
Kirjasto ei pysty antamaan arviota kirjojen arvosta, suosittelemme kääntymään antikvariaattien puoleen arvon määrittelemisessä. Antikvaari.fi-sivustolta voi saada jonkinlaista aavistusta siitä, missä hinnoissa kirjat mahdollisesti liikkuvat. Panusta on sivustolla kaupan useita eri painoksia, kuten vaikkapa seuraavat kolme:
https://www.antikvaari.fi/k/aho-juhani/panu-kuvauksia-kristinuskon-ja-p…
https://www.antikvaari.fi/k/aho-juhani/panu-kuvauksia-kristinuskon-ja-p…
https://www.antikvaari.fi/k/aho-juhani/panu/0025b9fcdf7e793858dff3a9
Poste restante -osoitetta käyttävät muun muassa henkilöt, joilla ei ole vakituista osoitetta tai muuta mahdollisuutta vastaanottaa postilähetyksiä. Erityisesti asunnottomat ovat suosineet poste restante -palvelua. Tilapäisesti poste restante -osoitetta voi käyttää, jos on tarve vastaanottaa postia muussa kuin kotiosoitteessa esimerkiksi matkan aikana. Syyksi poste restante -osoitteen käyttöön on esitetty myös halua pysytellä viranomaisten tavoittamattomissa, velkojien välttelyä ja tarkoituksellista tukikikkailua.
https://www.posti.fi/fi/asiakastuki/vastaanottaminen/postin-jakelu/post…
https://yle.fi/uutiset/3-10780419
https://yle.fi/uutiset/3-10635971
Turun Sanomat: Tuhannet elävät ilman osoitetta - Uutiset - Turun Sanomat (ts.fi)
Ruotsin fack-sanaan (ja edelleen saksan sanaan Fach) pohjautuva vakki voi tarkoittaa hyllykön, pöydän tms. lokeroa, kuivaushyllykköä tai pientä kuivaus- t. säilytyshuonetta. Esimerkiksi tiilivakki on 'hyllyillä varustettu tiilien kuivauskatos'. Vakkilistat ovat '(hyllyn, kaapin) laatikoiden välissä olevat kannatuslistat'.
Toisaalta, Viipurin maalaiskunnassa sijainneen Vakkilan kylän nimen on arveltu sisältävän karjalaisilla käytössä olleen ortodoksisen ristimänimen Vakko(i). Sukunimi Vakkilainen on nähty asukkaannimijohdoksena kylän nimestä. Vakkila esiintyy myös henkilönnimenä ja Huittisissa on Vakkilanmaa-niminen kylä. Siellä tunnetaan yhä sukunimi Vakki. Nämä nimet...
Balucheja (kutsutaan myös nimillä balutšit tai belutšit) elää Pakistanissa, Afganistanissa ja Iranissa. Paštut (kutsutaan myös nimillä pataanit tai afgaanit) elävät myös Pakistanin ja Afganistanin alueilla. Suomessa tilastoidaan ulkomaalaistaustaiset vain kansalaisuuden mukaan. Koska balucheilla ja paštuilla ei ole yhtenäinen kansalaisuus, tilastoista ei voi nähdä, asuuko heitä Suomessa.
Lähteet:
Baluchit Wikipediassa
Jukka Luoma: Kapinallismieliset baluchit on kansana jaettu kolmen valtion alueelle, Helsingin Sanomat 19.2.2007
Tilastokeskus: Ulkomaan kansalaiset Suomessa
Paštut Wikipediassa
Tällaista kirjallisuutta olikin vaikea löytää kokoelmastamme. Hätä on tarpeen : kulttuuripessimismin nousu 1965-2015 / Tommi Uschanov. 2015 näyttäisi olevan melkein ainoita. Finna-haun tulos antoi myös ehdotukseksi Arthur Schopenhauerin, jonka filosofiaan voi tutustua teoksessa, Arthur Schopenhauer : elämä ja filosofia / J. E. Salomaa WSOY | 1944. Tuo teos on kuitenkin kadonnut Helmetistä.
Suosittelen käyntiä Kansalliskirjastossa, josta löytyy tieteellistä kirjallisuutta.
Haulla pessimismi ja tietokirjallisuus löytyvät teokset Finnassa (Mielensäpahoittajat poistettu hausta).
Olet aivan oikeassa. Mika Launis on kuvittanut suomenkielisen Harry Potter- sarjan vuosilta 1998-2008, myös ihka ensimmäisen painoksen kirjasta Harry Potter ja viisasten kivi (Tammi 1998).
Lisää Mika Launiista:
https://lastenkirjainstituutti.fi/kuvittaja/mika-launis
Voisiko olla kyseessä Hans de Beerin Pikku jääkarhu ja eksynyt poro [suomentanut Kari Vaijärvi], https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1754237?lang=fin? Kuvausta kirjasta on Kirjasammossa, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f….
