Katso Makupalojen käännösohjelma-linkit, jotka löytyvät sivun lopusta. http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=cad51e37-da74-4eb1-8ebd… . Kaikissa ei ole suomea vaihtoehtona. Itse kokeilin Language Translation - Langenberg.com:ia. Tulos englannista suomeen oli aika huono. Kokeilin viimeisen kategorian kolmatta vaihtoehtoa, joka kääntää kokonaisen web-sivun.
Aika tunnettu on Altavistan Babelfish. Siinä ei tosin ole suomea mukana.
Jules Verne on kirjoittanut kirjan Maailman ympäri 80 päivässä. Samanniminen kertomus sisältyy myös erääseen Aku Ankka -sarjakuvaan (Parhaat sarjat, osa 48).
1900-luvun kirjailijoista löytyy kirjastoista runsaasti tietoa niin painetussa muodossa, eli kirjoista, kuin Internetistäkin. Tietoja kirjailijoista voit etsiä eri hakuteoksista tai määrätystä kirjailijasta tehdyistä tutkimuksista. Kaikista kirjailijoista ei kuitenkaan ole tehty laajoja tutkimuksia eikä näistä kirjailijoista siksi löydy yksittäisiä monografioita.
1900-luvun suomalaisia kirjailijoita käsitteleviä hakuteoksia ovat mm.
- Suomen kirjallisuus 5 ja 6 (ilmestyneet jo 1960-luvulla, joten eivät käsittele vuosisadan lopun kirjailijoita, mutta vanhempia kirjailijoita ja heidän tuotantoaan käsitellessään ovat erinomaisia)
- Suomen kirjallisuushistoria 2. Järkiuskosta vaistojen kapinaan (käsittelee 1870-1940-l.)
- Suomen...
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyi perusteos, Seppo Kivioja: Tribologia: kitka, kuluminen ja voitelu. Kirjasta saattaa löytyä vastaus kysymykseesi.
Käyttämällä asiasanaa tribologia voi myös löytää tietoa eri hakukoneiden avulla.
Suomi-englanti perushevossanasto ja hienoja linkkejä muihin hevossanastoihin löytyy osoitteesta
http://cc.joensuu.fi/~paujantu/hevoset/sanastoaj.html .
Optio kirjasarjassa osissa Taloushallinto, Talouden toiminnot käsitellään lyhyesti palkkahallintoa, kirjanpitoa, ostoreskontraa. Em. teokset ovat vuodelta 1998. Samassa sarjassa on tulossa Talous ja kannattavuus, 2002. Tässä kirjassa on asiaa maksuliikenteestä, kirjanpidosta (alaotsikko reskontra), kannattavuudesta, rahoituksesta, budjetoinnista jne. Monet kirjastoluokan 69- teokset käsittelevät em. asioita, mutta kaikkien asioiden löytäminen samasta kirjasta on jo vaikeampaa. Mikäli haluat lisää aineistoa voit katsoa esim. Oulun kaupunginkirjaston tietokannasta http://oukasrv6.ouka.fi:8001 erillisillä asiasanoilla kirjanpito, palkkahallinto .
Urheilulääketieteen asiantuntijoiden mukaan jalkapalloilija juoksee yhden 90 min kestävän ottelun aikana keskimäärin 5-6 mailia eli 8-10 km.
1 maili on n. 1,6 km.
Voit lukea lisää kyseisestä aiheesta alla olevista linkeistä http://www.active.com/story.cfm?story_id=6082
http://www.redbrick.dcu.ie/~gaamen/coach6.html
Mikkelin kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy kirja: Mikkelin Puhelinyhdistys 1888-1988. Sen mukaan Mikkelin Telefooniyhdistys perustettiin 17.2.1888, ja perustajajäseniä oli 26. Kirjasta löytyy listaus: Puhelimenhaltijat vuodelta 1889 julkaistun puhelinluettelon mukaan. Siinä puhelinnumero 2 on ollut nimellä Oluttehdas, C. Petroff.
Numero 357:n käyttöönottoaika jää vuosien 1910 ja 1915 välille. Kirjassa on maininta, että vuonna 1910 puhelimia oli 322 kappaletta ja että vuonna 1915 oli ollut 365 vuosimaksun maksanutta jäsentä.
Kirjastossamme ei ole vanhoja puhelinluetteloita, joista voisi seurata, miten pitkään näitä pieniä puhelinnumeroita käytettiin. Tätä puolta voi tiedustella puhelinyhtiöltä. Mikkelin Puhelin oyj:n kotisivuilta http...
Kumpaakaan kysyttyä Arthur C. Clarken teosta ei löydy suomennettuna yhteistietokannoista Fennica tai Linda. Todennäköistä siis on, että teoksia ei ole julkaistu suomeksi.
Fennica sisältää suomalaisen aineiston (kielestä riippumatta) ja Linda on yliopistokirjastojen (mukana on myös muutama muu kirjasto) aineiston yhteistietokanta. Kaikkia aineistoja ei tietokannoista löydy (esim. musiikkiaineistoa), mutta painetun kirjallisuuden osalta tietokannat ovat erittäin kattavat. Aivan uuden aineiston kohdalla on mahdollista, että teos ei ole vielä ehtinyt tietokantaan asti.
Iso-Britannian kuningatar on vuodesta 1952 ollut Elisabeth II.
Lisätietoa (ei kylläkään suomen kielellä) brittiläisestä monarkiasta löytyy mm sivuilta:
http://www.royal.gov.uk/output/Page1.asp
Teoksessa OTAVAN suuri ensyklopedia 9 : sukunimi - turbiini, hakusanan "suomen kirjallisuus" kohdalla käsitellään myös 1960 - 70 -luvun osallistuvaa kirjallisuutta. Teos löytyy monen kirjaston käsikirjastosta. Sijainti- ja saatavuustiedot löytyvät HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi
Muita aiheesi kannalta hyödyllisiä lähdeteoksia ovat mm.
LAITINEN, Kai : Suomen kirjallisuuden historia. 1991/1997.
SUOMEN kirjallisuushistoria 3 : Rintamakirjeistä tietoverkkoihin. 1999.
Kirjassa "Aseman kello löi kolme kertaa: Suomen rautateiden kulttuurihistoriaa" (Otava 2001) s.111-112 tekijä Matti Rinne kertoo isänsä työstä ratamestarina 1900-luvun alkupuoliskon Suomessa. Rinteen isä oli valmistuttuaan rakennusmestariksi jäänyt rautateille töihin. Oltuaan ensin ratavartijana ja rataesimiehenä, hänestä tuli ratamestari. Talvisodan aikana Rinne oli rautateiden korjausjoukoissa. Matti Rinne pääsi poikasena isänsä mukana myös veturiin, jossa ratamestarilla oli oikeus tehdä tarkistusmatkoja. Sieltä sai paremman kuvan radan kunnosta kuin jousitetuista vaunuista.
1800-luvun jälkipuoliskolla ratamestarin tehtävät ovat olleet varmaankin samankaltaisia. Jossakin mainittiin tosin ratamestarin myyneen myös matkalippuja....
Anna Magdalena Bachin nuottikirja sisältää kosketinsoitinmusiikkia, jonka Johann Sebastian Bach sävelsi uutta vaimoaan Anna Magdalenaa varten. Nämä opetustarkoituksessa ja perhemusisointia varten sävelletyt kappaleet ilmestyivät vuosina 1722 - 1725 kahtena kokoelmana alunperin nimellä Clavier-Büchlein vor Anna Magdalena Bach. Kokoelmiin kuuluu kappaleita, joita Bach muokkasi ja kehitteli edelleen, mm. viisi ensimmäistä Ranskalaista sarjaa, ja paljon tutuksi tulleita pikkukappaleita, menuetteja, musetteja, koraaleja, aarioita ja poloneeseja ym. Kokoelmista on aikojen mittaan ilmestynyt eri nimisiä ja laajuudeltaan erilaisia versioita, mm. Notenbüchlein für Anna Magdalena Bach, josta yleisesti käytetty suomenkielinen nimi on peräisin.
Taikatemppukirjoja löytyy Turun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta (myös netin kautta verkkokirjastosta osoitteesta http://www.turku.fi/kirjasto/) helpoimmin asiasanalla taikatemput.
Kokoelmassa on mm. Simo Aallon Opi taikomaan 1 (Vingpennan, 2002), Iiro Seppäsen Taikoja ja Tähtiä (WSOY 1999), Jarmo Luttisen Taikuri Luttinen : temppukirja (Tammi 1997), Werner Anttilan Jokamiehen taikakirja (Karisto 1991, alkuperäispainos vuodelta 1950) ja Reijo Salmisen Taikurin- ja esiintymistaidon oppikirja (WSOY 1992).
Avoin asianajovaltakirja esim. perunkirjoitustilaisuuteen on yksinkertainen asiakirja jonka voi laatia itse, jopa käsin kirjoittamalla.
"Avoin asianajovaltakirja" -otsikoinnin lisäksi siinä on valtuutuksen antajan allekirjoitus, nimenselvennys sekä valtuutuksen antamispaikka ja -aika.
(Kodin lakitieto I, s. 148, WSOY, 1999). Todistajia ei välttämättä tarvita.
Tilanteen mukaan voidaan laatia myös yksilöity valtakirja.
Lisätietoja löytyy helposti. Esim. Turun kaupunginkirjaston käsikirjastossa (2.krs.) on luokassa 33.03 erilaisia asiakirjakaavoja sisältäviä teoksia.
Asetus työvoiman vuokrauksesta 29.11.1985/908 löytyy valtion säädöstietopankista http://www.finlex.fi valitse lainsäädäntö ja asiasana työvoiman vuokraus.
Työvoiman vuokrauksesta löytyy myös Työministeriön sivulta http://www.mol.fi/ .
Pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet aineistotietokannasta http://www.helmet.fi löytyy sanahaulla työvoima** and vuokrau** mm.
Lesonen, Anu: Tilapäisen työvoiman käyttö ravintoloissa.1995
Sädevirta, Markus: Määräaikaiset työsuhteet ja työvoiman vuokraus. 2002
Saarinen, Mauri: Pätkätyöt työnantajan ja palkansaajan opas.1998
Espoon kaupunginkirjaston asiakastyöasemilla käytettävissä olevista Arto ja talousalan Finp artikkelitietokannoissa on runsasti artikkeleita työvoiman vuokrauksesta, asiasana on työvoiman...
Lähimmät kirjastot, joista etsimäsi kirja löytyy: Museoviraston kirjasto (ks. yhteystiedot osoitteesta http://www.nba.fi/fi/tietopalvelut ) sekä Suomalaisen kirjallisuudenseuran kirjasto ( http://www.finlit.fi/kirjasto/ ).
Käsite ontologia tulee monien muiden sivistyssanojen tapaan kreikan kielestä (to oon =se mitä on, logos =oppi, sana periaate). Filosofi Esa Saarinen määrittelee ontologian seuraavasti: ”Metafysiikan osa-alue, joka tutkii olevaa ja olemassaoloa pyrkien selvittämään, mikä on todella olemassa ja mitä oleminen oikeastaan on. Ontologiassa eritellään olemisen yleistä luonnetta, erotukseksi erillisten olioiden ja asioiden olemassaolosta.” (Esa Saarinen : Symposium. WSOY). Esimerkiksi kysymystä jumalan olemassaolosta voi pitää ontologisena ongelmana.
Helposti omaksuttavan esityksen ontologiasta löydät vaikkapa teoksesta ”Ajatus: Johdatus filosofiaan” / Jussi Kotkavirta, Seppo Nyyssönen.Weilin&Göös, s. 47-77. Kirjan saatavuustiedot saat...
Kodin suuressa niksikirjassa (toimittaneet Aila Pakarinen ja Marja Viita, Wsoy 1994) neuvotaan pesemään ruostetahrat tiskiaineella. Mikäli ne eivät tavallisessa pesussa lähde, voi kauhat ja sekoittimet valkaista keittämällä ne pyykinpesuaineliuoksessa. Muoviesineiden tahroja voi myös hieroa suolasta ja vedestä tehdyllä tahnalla.
Jos tahrat eivät lähde kysy neuvoa Marttaliiton puhelinpalvelusta, yhteystiedot osoitteessa http://www.martat.fi/
Makupalat-hakemiston kodinhoitosivut osoitteessa http://www.makupalat.fi/
Pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet-aineistohaulla voit etsiä kodinhoitokirjoja, käytä Aihehakua ja hakusanaa kodinhoito. HelMet-aineistohaku osoitteessa http://www.helmet.fi/
