Hei!
Esim. Oulun kaupunginkirjaston kotisivuilta löytyy tietoa kaukolainauksesta http://www.ouka.fi/kirjasto/palvelut/kaukopal.html .
"Asiakkaat voivat tilata kaukolainaksi aineistoa, jota ei ole oman paikkakunnan kirjastoissa. Aineistoa, jota ei ole Suomen kirjastoissa, tilataan kaukolainaksi ulkomailta. Kaukolainaus on kirjastojen välistä toimintaa, jonka säännöistä tieteelliset ja yleiset kirjastot ovat yhdessä sopineet."
Taiteilija Anu Tuominen on julkaissut teoksen Kuvan sijamuotoja. [valokuvat: Petri Anttonen, Jussi Tiainen, Anu Tuominen] Helsinki : Jack-in-the-Box, 2001.
Teos on myös kaupunginkirjaston kokoelmissa, voit katsoa kirjan saatavuutta HelMet-aineistotietokannasta http://www.helmet.fi
Löysin ennakkotiedon Fennicasta:
Sailola, Sakari, ennakkotieto Teoksen nimi: Kunnaita kulkien Julkaistu: Kaarina : S. Sailola, 19990228 (Paino-Kaarina) Huomautus: ENNAKKOTIETO CIP/BO Aineisto: kirja ISBN: 952-91-0755-2 (sid.)
- Teos näyttää olevan omakustanne, en pystynyt paikantamaan sitä mistään kirjastosta.
Turun kaupunginkirjaston Verkkokirjastosta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=t_form2&sesid=1054539581 löytyy asiasanalla "oppimisvaikeudet" paljon teoksia, mm. Oppimisvaikeudet/ toim. Heikki Lyytinen (2002) ja Ei tyhmä vaan erilainen oppija / toim. Kaisa Strandén. Pelkästä hahmotushäiriöistä ei löydy kirjoja kirjastostamme, voit kokeilla myös asiasanoja "lukihäiriöt", "MBD-oireyhtymä". Airi Valkamaa on haastateltu useissa lehdissä, esim. Lastentarha 2002, n:o 4, s. 30-35 - lehti tulee käsikirjastoon ja siitä voi ottaa kopioita. Muita lehtiviitteitä voit tulla etsimään käsikirjaston artikkelitietokannoista, esim. Aleksista ja Artosta.
"Vain kesyt linnut kaipaavat. Villit lentävät" on Elmer Diktoniuksen miete.
(Blott tama fåglar har en längtan. De vilda flyger) Voisi kuvitella, että samantyyppinen ajatus on lausuttu muillakin kielillä, mitään ranskankielistä versiota ei nyt tule kuitenkaan mieleen.
Edith Södergranilla on Ingenting-niminen runo, joka alkaa sanoilla "Var lugn, mitt barn, det finnes ingenting". Tätä runoa siteerataan useilla nettisivuilla, ja osassa runon tekijäksi on mainittu käsittääkseni virheellisesti Gunnar Ekelöf. Käytettävissä olevista teoksista ei löytynyt Ekelöfiltä mitään runoa, joka voisi olla mainitsemasi. Kirjallisuushistoriat kertovat, että Södergranilla oli suuri vaikutus Ekelöfiin. Johtuisikohan sekaannus tästä? Södergranin runo sisältyy teokseen Landet som icke är ja se on käännetty nimellä Maa, jota ei ole.
Foxworth Hall -sarjan kolmas teos on ruotsiksi Blomblad för vinden (engl. Petals on the wind). Sarjassa on ilmestynyt viideskin osa, ruotsinkieliseltä nimeltään Lustgården (engl. Seeds of yesterday). Saatavuus- ja sijaintitiedot pääkaupunkiseudun kirjastoissa löytyvät HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi
Runoantologiassa PIKKU PEGASOS on sivulla 35 loru
LENNÄ LENNÄ LEPPÄKERTTU ja sivulla 7 Kaarina Helakisan kirjoittama runo Loitsu, joka alkaa "Leppäkerttu, perhonen, mustikka söi hevosen jne"
Kyseessä on varmaan Lapin runoilijan V.E.(Vilho Edvard) Törmäsen (1886-1967) runo, joka on tullut tunnetuksi Yrjö Kilpisen säveltämänä lauluna. En löytänyt runosta kuin alkusanat "Hillankukka, hillankukka, miksi täällä tyttö rukka", mutta kokonaisuudessaan sen pitäisi löytyä Törmäsen teoksesta Tunturilauluja (vuoden 1925 painos!) ja Kilpisen laulukokoelmasta Tunturilauluja : Op53 ; Sanat kirjoitti V.E. Törmänen. Saatavuus- ja sijaintitiedot pääkaupunkiseudulla löytyvät HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi
Tietoa kirjastoalan ammatillisesta peruskoulutuksesta löytyy mm. Kirjastot.fi -sivuilta, kirjastoala (http://www.kirjastot.fi/kirjastoala/ ), kohdasta Koulutus ja opiskelu, http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/ . Siellä on mm. linkki Opetusministeriön laatimaan kokonaisuuteen koulutuksesta ja sen määräyksistä, http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi . Pari asiasta aiemmin esitettyä kysymystä on Kysy kirjastonhoitajalta arkistossa http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arksto.aspx , hae asiasanoilla kirjastoala ja koulutus. Etäopiskelukurssejahan voi suorittaa esim. Avoimessa yliopistossa http://www.avoinyliopisto.fi/ . Muita etäopiskelumahdollisuuksia http://www.edu.fi/page.asp?path=498;5998;6082 ....
Arnold Joseph Toynbee (1889-1975) saavutti kuuluisuutensa teoksellaan "A study of history" (12 osaa, 1934-61). Tämän teoksen lyhennelmä on suomennettu nimellä "Historia uudessa valossa" (1950). Fennica-tietokannan mukaan muita hänen teostensa suomennoksia ovat "Ihminen ja nälkä" (1963)ja "Kulttuurimme koetuksella" (1950). Internetistä löytyy runsaasti tietoa hänen tuotannostaan. Viitteitä voi hakea esimerkiksi Googlesta hakusanoilla Arnold Joseph Toynbee.
Soitimme Suomen Urheilukirjastoon, joka ei löytänyt kysymääsi olympiavoittajaa. Herää kysymys, voisiko nimen kirjoitusasu tai muu identifioiva seikka olla toisin? Jos sinulla on lisää tietoa henkilöstä, voisitko mahdollisesti itse käydä Suomen Urheilukirjastossa, osoite Olympiastadion, 00250 Helsinki, sähköpostiosite: urheilukirjasto@stadion.fi
Kimmo Koskimaa on kirjoittanut runokokoelman Hukkaperän lauluja, teos on vuodelta 1954. Kyseiseen kokoelmaan sisältyy "Vanhuus" -niminen runo. Teosta on saatavilla PHelsingin pääkirjastossa Pasilassa sekä Vantaan pääkirjastossa Tikkurilassa. http://www.helmet.fi/screens/mainmenu.html
Sanaristikoissa usein esiintyvä 'onea' on adjektiivi, joka Nykysuomen sanakirjan mukaan tarkoittaa kolkkoa, kaameaa, synkkää. Esim. Onean näköinen
mies. Suomen kielen etymologinen sanakirja antaa merkitykset ohut, hento (esim. nahka, lanka, ihminen); hyvin pieni ja laiha ; huono, vaivainen ; sairaan, surkastuneen, kummallisen, kolkon näköinen ; kamala, kammottava (olo).
Eino Leinon runo Hän kulkevi kuin yli kukkien on alunperin julkaistu kokoelmassa Yökehrääjä vuonna 1897. Runo löytyy kaikki Leinon runot sisältävän kaksiosaisen kokoelman ensimmäisestä osasta Runot 1 (Otava 1985). Leinon rakkausrunoja on koottu myös Hannu Mäkelän toimittamaan kokoelmaan Rakkauden lauluja (Otava 2000), myös kysymäsi kaunis runo löytyy kokoelmasta.
Teosten saatavuustiedot voit etsiä pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteistietokannasta osoitteesta:
http://www.helmet.fi
Jules Verne on kirjoittanut kirjan Maailman ympäri 80 päivässä. Samanniminen kertomus sisältyy myös erääseen Aku Ankka -sarjakuvaan (Parhaat sarjat, osa 48).
Kunnallissa yleisessä virkaehtosopimuksessa 2003-2004 kirjastoalan hinnoittelussa ei ole kirjastoautonkuljettaja-virkailijan nimikettä, ainoastaan kirjastovirkailija. Tätä käytetään alarajana myös kirjastoautonkuljettaja-virkailijoiden kohdalla, kunnathan voivat vapaasti määritellä henkilöstönsä nimikkeet ja niiden kirjo onkin laaja. Mainitsemasi koulutus antaa luultavasti perusteita vähimmäispalkkaa korkeampaan lähtötasoon.
Käytännössä palkkaus on nykyisin työnantajan ja työntekijän neuvottelukysymys eikä alarajaa tarkempaa arviota siitä, mitä "tulisi maksaa" voida antaa. Työnhakijan/työntekijän kannattaa käyttää apunaan ammattiliittonsa (jos sellaiseen kuuluu) edunvalvonta-osaston neuvontapalveluita, tällä alalla esim. http://www.jhl....
Kirjassa Helsingin kadunnimet (2., korj.p. 1992; kirja on ilmestynyt myös ruotsiksi: Helsingfors gatunamn, 1971) on Åke Granlundin artikkelissa seikkaperäinen selvitys Helsinki ja Helsingfors -nimien alkuperästä. Artikkelissa kerrotaan mm., että nimistötutkimusten tulokset pitävät yhtä perimätiedon kanssa, jonka mukaan Helsinki, Helsingfors, on saanut nimensä seudulle asettuneiden hälsinglantilaisten maahanmuuttajien mukaan.
