Kyseessä lienee Edith Södergranin runo 'Tähdet' kokoelmasta 'Runoja' vuodelta 1916. Runossa kuvaamanne kohta on muodossa: 'älä astu ruohikolle paljain jaloin: puutarhani on sirpaleita täynnä.'
Sukututkimussanastojen mukaan (Hase, Erkki : Sukututkimussanasto, 1988 : Karskela, Sirkka : Sukututkijan tietokirja, 1987) slut tarkoittaa (kylän) loppua, talollisten (ja mahd. torpparien) jälkeen merkittyä väestön osaa.
Muuttaneesta väestöstä on omat kirkonkirjansa ainakin joiltakin paikkakunnilta. Kysymyksesi saman perheen esiintymisestä taloissa 12 ja 60 on niin spesifi, että olisi parempi kääntyä maakunta-arkiston puoleen. Siellä kehotettiin tutkimaan paikkakunnan rippikirjoista, ketkä missäkin talossa ovat asuneet. Suomen sukututkimusseuralla on historiakirjojen hakuohjelma http://www.genealogia.fi/hiski?fi , jolla voi hakea myös kylän mukaan. Seuraamalla koko kylän tietoja ilmenee, että kun kysymäsi perhe on kirjattu taloon 60...
Tietoa luonnononnettomuuksiosta ja
lumivyörytilastoja löytyy mm seuraavilta sivuilta.
http://www.fmi.fi/tutkimus_ilmasto/ilmasto_47.html
http://geosurvey.state.co.us/avalanche/US_World_stats/stats.html
Joitain vastauksia kysymykseesi löytyy teoksesta Ihmisen ravitsemus, jonka saatavuustiedot löydät pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistorekisteristä http://www.helmet.fi
"Energiaa tarvitaan pääasiassa perusaineenvaihdunnnan ylläpitoon ja fyysisen työn suorittamiseen. Perusaineenvaihdolla (PAV) tarkoitetaan esimerkiksi sisäelinten toimintaa, ruumiinlämmön ylläpitoa ja kudosten rakentamista eli niitä levonaikaisia toimintoja, joita tapahtuu tahdosta riippumatta jatkuvasti elimistössä." s.18
"Keskimääräisenä energiankulutusarvona voidaan käyttää lukua 125 kj (30 kcal)/(ihanne)paino kg/vrk." s.19
Proteiinien sulavuus ilmaistaan biologisella arvolla. Kasvisperäisten proteiinien sulavuus on alhaisempi kuin eläinkunnan tuotteiden.
Kuopion...
Helsingin kaupunginkirjaston kirjastoautot eivät kierrä 24.6.-31.7.2004. Tänä aikana kirjastoauton materiaali ei ole asiakkaiden käytössä.
Kirjastoauton verkkosivut:
http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=2997
Hankintaehdotuksia Helsingin kaupunginkirjastolle voi tehdä seuraavalla verkkolomakkeella:
http://www.lib.hel.fi/forms/hankintaehdotus.asp
Myös kaikki kirjaston toimipisteet ottavat hankintaehdotuksia vastaan.
Kaipaamasi novelli löytyy v. 1966 ilmestyneestä kokoelmasta Painajaisuni. Toinen vaihtoehto voisi olla Maupassant'n parhaita kauhukertomuksia sisältävä Yön tarinat (1989), joka sisältää seuraavat novellit:
Käsi
Pelko
Hän?
Joella
Näky
Pakkoliike
Kauhu
Majatalo
Schopenhauerin hymy
Oliko hän hullu?
Susi
Horla
Hukkunut mies
Kuollut tyttö
Yö Pariisissa (Painajainen)
Kuka tietää?
Sellaista kokoelmaa en löytänyt, jossa olisi myös muiden kuin Maupassant'n kauhunovelleja.
Matkailusilmä -lehden numerosta 2002:4 löytyy Liisa Hentisen artikkeli Wellness: käsite matkailussa. Julkaisu on saatavana Turun kaupunginkirjastossa.
Matkailun edistämiskeskuksen Internet -sivuilta löytyy wellness -käsitteen määrittelyä. Osoite: http://www.mek.fi. Valitkaa etusivun vasemmasta valikosta "tilastot, tutkimukset ja katsaukset". Tältä sivulta painakaa hae -painiketta ja kirjoittakaa hakusanaksi wellness tai hyvinvointimatkailu.
Seuraavista teoksista saattaa olla teille myös hyötyä:
Pauli Verhelä: Matkailun ohjelmapalvelut - matkailuelämyksen tuotteistaminen ja toteuttaminen (WSOY 2003). Teos löytyy Turun kaupunginkirjaston kokoelmista.
Kirsi Hyvärisen Matkailualan kilpailustrategia - toimiala-analyysi suomalaisten kylpylöiden...
Agatha Christie on itse kirjoittanut elämästään kirjassa Vanha hyvä aikani. Toinen hänen elämästään kertova kirja on nimeltään Agathan vuosisata. Näiden saatavuuden saa selville osoitteesta www.helmet.fi.
1960- ja 1970-luvun kulttuurihistoriasta löytyy paljon tietoa. Kirjastomme aineistotietokannasta voit hakea tähän liittyvää kirjallisuutta/musiikkia laittamalla aineistotietokantamme hakukaavakkeeseen (tarkka haku) asiasanaksi joko "1960-luku" tai "1970-luku". Voit vielä tarkentaa hakua lisäämällä asiasanoiksi tarkempia termejä kuten "pukeutuminen", "musiikki", "populaarimusiikki", "arkkitehtuuri", "muoti", "kirjallisuushistoria"...
Lisäksi jos haluat erikseen tietoa eri maiden ilmiöistä 1960- ja 1970-luvuilla, voit lisätä asiasanaksi myös tietyn maan nimen (Suomi, Yhdysvallat, Ruotsi jne.). Aineistolajiksi voit valita erikseen esimerkiksi kirjat, videot, cd-levyt tai kaikki aineistolajit.
Musiikkiosastoltamme löytyvät kirjat ja levyt...
Théodore Géricault'n maalaus (26.9.1791-26.1.1824) Le Radeau de la Méduse:
https://collections.louvre.fr/en/ark:/53355/cl010059199 on "alkuperäinen" Medusan lautta.
Maalaus on inspiroinut monia taiteilijoita, tässä eräs esimerkki: Hu Jieming Raft of the Medusa, https://www.artnet.com/artists/hu-jieming/raft-of-the-medusa-BLR6lwb6cL… . Muunnelma maalauksesta on myös Pogues-yhtyeen "Rum, Sodomy and the Lash" -levyn kannessa, https://www.discogs.com/master/43758-The-Pogues-Rum-Sodomy-The-Lash . Tarkoittamasi maalaus on todennäköisesti tällainen muunnelma.
Kotimaassa aihetta on käsitellyt kuvanveistäjä Reijo Hukkanen. Hänen teoksensa ei kuitenkaan ole maalaus, vaan veistos,
https://www.reijohukkanen.fi/tyoni/veistokset/
Elinkeinotoimesta on lyhyt yleisesitys kirjassa Oulasvirta, Lasse : Toimiva kunta, 2001, s. 53. ja sen vanhemmassa laitoksessa Oulasvirta, Lasse : Kuinka kunta toimii, 1996, s. 69-70. Kunnat.net –sivuilta www.kunnat.net löytyy Sirkku Ahvo-Lehtisen ja Heikki Miettisen verkkojulkaisu Arvio kuntien elinkeino- ja työllisyyspolitiikan resursoinnista vuonna 2000. Julkaisu löytyy elinkeinopolitiikkaa koskevalta sivulta. Siinä on 30 kunnalle tehdystä kyselytutkimuksesta tulokset, koskien myös elinkeinotoimen organisointia ja resursointia. Verkkojulkaisun voi hakea myös hakukoneella, esim. www.google.fi hakemalla julkaisun nimellä. Uudempaa tietoa kirjoista en valitettavasti löytänyt.
Aiheesta löytyy paljonkin kirjallisuutta, mutta et kuitenkaan kerro minkälaista tietoa 1800-luvun kartanoista kaipaat. Seuraavista teoksista voisi kuitenkin olla apua:
Gardberg, C.J: Suomen kartanoita, Helsingissä : Otava, 1989
Suomen kartanot ja suurtilat. I, Helsingissä : Kivi, 1939
Suomen kartanot ja suurtilat. II, Helsingissä : Kivi, 1941
Suomen kartanot ja suurtilat. III, Helsingissä : Kivi, 1945
Kartanoiden ruokakulttuurista kertoo:
Brück, Arja: Kuninkaan matkassa, Helsingissä : Otava, 2002
Hauskana lukuvinkkinä voisin suositella seuraavaa:
Vesterinen, Ervo: Louhisaaren herra ja Kankaisten kukka : totta ja tarua kartanolinnan vaiheilta, Helsingissä : Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2002
Kirjastot.fi -sivuston linkkikirjastosta...
Vanhanpojan vero tuli voimaan 1935 lailla 392/1935. Siitä löytyy lyhyesti tietoa esim. teoksesta Aarne Rekola: Tulo- ja omaisuusverolaki. 1947. s. 365.
Luettelo mattolaitureista löytyy Helsingin sataman nettisivuilta ( http://www.helsinginsatama.fi ) ja sieltä kohdasta ajankohtaista. Muita matonpesupaikkoja kuin nämä mattolaiturit ei Helsingissä ole. Vantaalla on pesupaikkoja, joissa voi pestä matot hanavedellä. Matonpesupaikat ovat Simonkylässä Kallioimarteentiellä, Rajakylässä Rajakentänpolulla, Havukoskella Koskenniskalla, Korsossa Lintupolulla, Hakunilassa Vuorilehdontiellä, Rekolassa Joukonkujalla, Jokiniemessä Karhurannassa, Vapaalassa Vanhalla Hämeenkyläntiellä, Myyrmäessä Uomatiellä ja Martinlaaksossa Jokiuoman puistossa.
Kysy lähikirjastosi kautta kaukolainaksi seuraavia julkaisuja:
Osara, Harri "Lammin Maunun jälkeläisiä": Koivumäet, Lautaojat, Myllykankaat (Tampere 2002).
Ylimaunu, Olli: Henrik Gabrielpoika Maunun (s. 1804) sukutietoa: juuret Simossa ja Keminmaalla (Tornio 2001).
Kyllä voi. Jos valitsette alkuvalikosta linkin Sanahaku, voitte valita suoraan kohdasta Aineisto esim cd-levyt. Käyttäessänne Tekijä-hakua voitte luonnollisesti merkitä esim säveltäjän tai esittäjän nimen hakukenttään.
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2002 Suomessa oli n.1,3 milj. huoneistokohtaista saunaa. Kaikkiaan saunoja oli Suomessa kyseisenä vuonna yli 2 milj. Linkki tietoihin löytyy osoitteesta http://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/taskus_asuminen.html.
Kirjastostamme löytyy ainakin nämä, joista mahdollisesti on apua:
Katsaus kiinan kielen kirjoitusmerkkeihin/ Huang, Paulos
Merkkien valtakunta / Lindqvist, Cecilia
The simple art of chinese calligraphy/ Qu, Li lei
Internet-lähteen mukaan Lhasa sijaitsee 3658 metrin korkeudessa. Toinen lähde kertoo Lhasan korkeuden olevan 3606 metriä merenpinnasta. Vertailun vuoksi mainittakoon, että koko Tiibetin autonomisen alueen keskikorkeus merenpinnasta on 4500 metriä.
Lähteet: http://www.travelchinaguide.com ,Facta 2001, Maailma tänään 20: Kiina ja Taiwan
