Jelena on slaavilainen muunnos Helenasta. Jelena on vuonna 338 kuolleen Pyhän Helenan, Konstantinus Suuren äidin kaima. Muistopäivää vietetään ortodoksisen kalenterin mukaan 21.5. Lähteet: Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja ; Uusi suomalainen nimikirja ; http://www.ortodoksi.net/tietopankki/nimet/ortodoksinen_kalenteri.htm
Saksankielisellä Kika-kanavalla parhaillaan esitettävässä Eva & Adam-sarjassa on 16 osaa. Sarjaa esitetään keskiviikkoisin klo 19.15 Suomen aikaa. En nyt muista moneseko jakso tulee seuraavaksi. Toivottavasti jollakulla tutullanne on mahdollisuus nauhoittaa sarjan osia käyttöönne, jotka tosin ovat saksaksi dubattuja. Ruotsinkielisiä jaksoja 1-8 ja 9-16 voi myös ostaa nettikaupoista, esim. täältä: .
HelMet-kirjastojen videoissa ja DVD-levyissä on seuraavat ruotsinkieliset jaksot:Handtag, famntag, klappa eller kuss?, Stulna biffar och förlorade kyssa, Syskonkärlek och annan kärlek, Att vara...eller inte vara...ihop. Lisäksi on tuo 16 jaksoa sisältänyt video, jonka olettekin jo nähneet.
Toisessa videossa, jonka tunnus on cls0129123 on...
Kirjasarjan osat IV ja V ovat mainitun seminaarikurssin seminaaritöitä. Seuraavassa varmuuden vuoksi perustiedot sarjan kaikista osista. Niitä voi pyytää kaukolainaksi oman lähikirjaston kautta:
Lähde, Heikki K., Ihmisiä Pohjois-Lammin torpissa.
Osa 1 : Jurvaniemi, Kirvesniemi, Lippahainen, Pöytähonka
Osa II : Pietilä, Laurila, Simola
Osa III : Kauppila, Mökkälä, Äijälä, Sakeri, Uotila
Osa lV : Lassila, Mettala, Junnala, Lappala, Alhonen sekä Padasjoen Savi
Osa V : Kalkko, Matoniemi, Riihilahti, Mikkola, Koivula, Koivuniemi, Ankeriasniemi, Kotaniemi
Vaikka kirjaston tietokannat ovat ilmeisesti jo tuttuja niin annan silti muutamia vinkkejä PIKI-verkkokirjastomme hyötykäyttöön. Ehkäpä asiasanojen käyttäminen tiedonhaussa onkin jo tuttua.
Tämä vastaus tulee nyt Tampereen kaupunginkirjastosta sillä Pirkkalan kirjasto ei ole tämän etätietopalvelun vastaajakirjasto. Joten mainitsemani tietokannat ovat kaikki käytössä Tampereen kaupunginkirjastossa, mutta osa niistä voi löytyä myös Pirkkalasta.
PIKI-verkkokirjastostamme http://kirjasto.tampere.fi/Piki? hakiessa kannattaa tehdä haut etsimästänne aiheesta käyttämällä kahden hakusanan yhdistelmää. Itse tein haun yhdistämällä kahdelle eri asiasanariville kirjoittaen hakusanat Internet ja lapset (kumpikin eri hakuriville). Tulosjoukko oli...
Tieto Alli Tryggin (tai Trygg-Heleniuksen) teoksesta "Ett kalas" (suomeksi "Anttilan Akustan uudet herkut") on Lars Zilliacuksen tutkimuksesta "Hur Finlands folk skulle läras plocka svamp under 1800-talet", joka ilmestyi sarjassa Åbo Akademins bibliotek. Stencilserie 47 (Turku 1993). Zilliacuksen kirjaa voi lainata Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan kirjastosta tai opiskelijakirjastosta (tällöin on hankittava Helsingin yliopiston kirjaston kirjastokortti). Teosta voi myös pyytää kaukolainaksi oman paikkakunnan kirjaston kautta. Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa kaukolaina maksaa 6 euroa.
Alli Tryggin kirjanen saattaa olla hänen arkistossaan, joka on Helsingin yliopiston kirjastossa (Yksityisarkistot, Signum: Coll. 440,...
Kirjan suomalainen kustantaja Tammi on ilmoittanut, että kuudes Harry Potter -suomennos ilmestyy 16.3.2006. Sen jälkeen kirja on kirjastoista lainattavissa todennäköisesti viikon parin kuluessa. Varauksen voi tehdä, kun kirjat näkyvät kirjastotietokannassa eli siis maaliskuun puolenvälin jälkeen.
Kustantaja voi nähtävästi painattaa teokseen minkälaisen tekijänoikeusmerkinnän tahansa eikä sitä varsinaisesti kukaan kontrolloi. Kirjastossamme tällä hetkellä toimivassa lakimiespalvelusssa työskentelevä juristi on, sikäli kuin tiedän, jossain määrin erikoistunut tekijänoikeuskysymyksiin, joten jos mahdollista, voisit ehkä esittää tuon kysymyksen hänelle. Hän on paikalla jouluun saakka keskiviikkoisin klo 19-20 pääkirjastomme yhteiskunta- ja talousosastolla ensimmäisessä kerroksessa. Ajanvarausta ei tarvita.
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kokoelmissa kysymääsi kirjaa ei ole, mutta Helsingin yliopiston kirjastossa se on. Tällä hetkellä se näyttää olevan Opiskelijakirjaston hyllyssä. Ajantasasaisen tiedon löydät täältä:
http://www.helsinki.fi/helka/
Kirjastomme kotisivuilla on Pirkanmaalaista kaunokirjallisuutta / Pirkanmaalaisia nykykirjailijoita tietokanta Internet-osoitteessa http://www.tampere.fi/kirjasto/pirkanmaankirjailijat/junkola.htm. Sen mukaan Aapo Niemi-Junkola asuu Tampereella, mutta yhteystietoja ei anneta kyseisillä sivuilla. En löytänyt yhteystietoja myöskään lakimiesmatrikkeleista, Internet-sivuilta tai kirjailijahakemistoista. Tampereen seudun puhelinluetteloista voisi vielä etsiä yhteystietoja.
Alavieskan, Kalajoen, Nivalan, Oulaisten, Sievin ja Ylivieskan kirjastojen yhteistietokannasta http://tiekko-info.origonet.net/ löytyy kansallispukuja käsittelevää aineistoa. Klikkaa kohtaa Haku ja varauksen teko. Kirjoita ylimpään hakuruutuun hakusanaksi kansallispuvut ja valitse hakutyypiksi asiasana. Klikkaa lopuksi Hae-painiketta. Saat tulokseksi 30 teosta.
Esim.
Kurula, Mervi: Kansallispukuja Suomesta. Gummerus, 2004.
Sirelius, Uuno Taavi: Suomen kansallispukujen historia. Kansallisteos, 1990.
Kansallispukukuvasto. Helmi Vuorelma, 1987.
Uusin Koiratytöt -sarjan kirja on nimeltään Jesse ja kohtalokas kurssi. Karisto 2005. Sarjanhan ovat kirjoittaneet Merja ja Marvi Jalo. Aiemmat kirjat ovat nimeltään Jesse löytökoira ja Jesse ongelmakoira. Kansikuvassa on vihreä/valkoisella pohjalla kaunis kultainennoutaja anova katse silmissä ja valkoinen ruokakuppi suussa.
Hei!
Osoitteesta http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=13095&lan=fi löytyy tietoa veden tutkimuksesta ja erilaisista arvoista. Toivottavasti tästä on apua.
Eve-nimi on Evan ja Eveliinan lyhentymä. Eva eli Eeva on lähtöisin Vanhasta testamentista, ja se tulee heprean kielen sanasta 'hawwah', 'elävä, kaikkien elävien äiti'. Eveliina-nimi on katsottu Eevan johdannaiseksi, mutta sitä voidaan pitää myös latinalaisena muotona muinaisgermaanisen Avi-nimen hellittelymuodosta Aveline. (Lähteet: Pertti Lempiäinen: Suuri etunimikirja, Kustaa Vilkuna, Etunimet)
Mielikirjapäivää (Aleksis Kiven päivänä 10.10) koskevia tietoja löydät tapahtumaa organisoivan Lukukeskuksen sivuilta, http://www.lukukeskus.fi/lukukampanjat/mielikirjapaiva/ . Voit tehdä tiedusteluja aiheesta ja siihen liittyvästä materiaalista Lukukeskuksesta. Yhteystiedot ovat seuraavat: Lukukeskus – läscentrum, PL 8 (Linnunlauluntie 7), 00531 Helsinki, puh. 09-774 6110, lukukeskus@lukukeskus.fi.
Ohjeita ruoka-aineallergikoille on mm. näissä kirjoissa:
- Räsänen, Leivonnaisia allergikoille
- Paganus ja Voutilainen, Allergia ja keliakia: ruoka- ja keittokirja
Helmet-aineistohausta saat muitakin kirjoja kirjoittamalla sanahakuun sanat allergia ruokaohjeet. Allergia & astma -lehdessä on usein myös sopivia ohjeita. Esimerkiksi vuoden 2003 lehdessä (nro 6, s. 6-10) on artikkeli nimeltä Ruoka-allergisen joulu.
Runo on todellakin T.S. Eliotin runo ja sen nimi on ”Kissan nimi”. Runo on satukirjassa Satumaailma : 8 : Sateenkaaren portti / toim. ja suom. Aili Palmen. - Helsingissä : Otava,. - 1965. - 212 s. : kuv. sivulla 6.
Ehdottaisin 22.9, jolloin Mauritz viettää nimipäivää ruotsinkielisen almanakan mukaan. Suomeksi se on Maurinpäivä. Tämä päivä on tunnettu Mauritspäivän koko Euroopassa pyhimyksen Mauritiuksen mukaan. Tämä nimi esiintyy eri muodoissa eri kielissa, mm englanninkielinen versio on Morris. Etunimistä löytyy tietoa vaikkapa teoksesta Lempiäinen, Pentti, Suuri etunimikirja.
Voisiko olla kyseessä taiteilija nimeltä Aulis Uotila?
Suomen kuvataiteilijoiden verkkomatrikkelin linkki in tässä:
http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija.asp?haku=1547
Vaapukkamehu on vadelmista tehtyä mehua, vadelmamehua. Vaapukka-sana on murteellinen ja sitä käytetään vadelmasta lähinnä Suomen itäisissä murteissa: Kaakkois-Suomessa ja osassa Savoa (Lähde: Suomen etymologinen sanakirja, 5. osa).
Teoksessa "Kielletyt kirjat", jonka on toimittanut Kai Ekholm, todetaan että teosta uhattiin sensuurilla Yhdysvalloissa v. 1986. Kielletyt kirjat löytyy myös Internetistä, http://www.jyu.fi/library/julkaisut/kielletyt_kirjat/ .
Lewis Carroll, oikealta nimeltään Dodgson, Charles L., oli hyvin innostunut valokuvaamisesta. Hänen suosikkiaiheensa oli nuoret, sievät tyttölapset. Anne Clarkin kirjoittamassa englanninkielisessä elämä-kerrassa "Lewis Carroll. A Biography", joka löytyy Turun kaupunginkirjaston kokoelmista, on moni-puolisesti kuvattu valokuvaharrastusta. Luvussa "Favourite Dress of 'Nothing'" (s. 203-220) ilmenee että lapsia kuvattiin myös alastomina. Vaikka mitään hyväksikäyttöä ei koskaan ole todettu johti tämä seikka eriasteisiin...
