Torniolaisia kirjailijoita ovat mm. Valde Aho,Martta Haatainen, Pekka Jaatinen, Allan Jokinen, Mirjam Kälkäjä, Teo Sorri, A W Yrjänä.Mikko Myllylahti on kotosiin Torniosta. Vuonna 1993 ilm. kirjoittaja-antologiasta Uuvanan lumivalkea laulu löytyy lisää kirjoittajia, samoin tältä sivulta:
http://www.tornio.fi/kirjasto/tlaakso/kirja/hakemist.htm
Torniota käsittelevää: Valde Aho: Väylältä Kiveliöön 1997, Mirjam Kälkäjä: Umpistaival la muita novelleja 1989, Kauko Röyhkä: Magneetti 1987, Teo Sorri: Nuuskakairan tarinoita 1 1990 ja osa 2 1991, Taavetti ja Koljatti 1996.
Torniolaisista muisteltua tai torniolaisia muistekijoita; Matti ja Maija Juntti, Mikko Jurvela, Pentti Kehusmaa, Esko Pylkkö, Gunnar Wasastjerna.
Näistä kertovia teoksia...
Helsingin kaupunginmuseon Internet-sivuilla on verkkonäyttely Aurora Karamzinista. Sivuilta löytyy tietoa mm. hänen elämänvaiheistaan:
http://www.helsinki.fi/hum/tthanke/digiv/digiv2/aurora/
Kyllä maanpuolustuskorkeakoulun kandidaatin/maisterin tutkinto vastaa Suomen muissa yliopistoissa suoritettuja kand/maisterin tutkintoja. Kyseessä on ylempi korkeakoulututkinto.
Tietoa asiasta löytyy esim. Kepan sivuilta:
http://www.kepa.fi/toiminta/
Siellä on mm. hyvä artikkeli: Lapsityövoiman käyttö/ Päivi Mattila (Kehitystyön palvelukeskuksen kehityspoliittiset tietolehtiset, no. 10)
http://www.kepa.fi/teemat/tietolehtiset/pdf/010_lapsityo.pdf
Myös ulkoasiainministeriön sivuilta löytyy tietoa;
http://global.finland.fi/, samoin Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskuksen sivuilta:
http://www.sask.fi/
Eduskunnan kirjaston Selma-tietokannasta löytyy yleisempää kirjallisuutta. Mainittakoon, että Eduskunnan kirjasto on ILO.N tallekirjasto ja saa ILO:n julkaisut automaattisesti
http://www.eduskunta.fi/kirjasto/
esim. ILOn julkaisu : Eliminating the worst forms of child labour (Handbook for parliamentarians no. 3/...
Fantasiakirjailija Margaret Weisistä löytyy jonkin verran tietoa seuraavalta nettisivulta:
http://www.risingshadow.net/phpBB2/author.php?author_id=6
Kirjassa 'Ulkomaisia fantasiakirjailijoita' kerrotaan hänestä enemmänkin. Kirjaa voit kysyä lähimmästä kirjastosta.
Oheisesta linkistä esimerkki opettajien välisestä yhteistyöstä Kokkolan Hollihaan koulussa Esi- ja alkuopetuksessa kielikylpyopetuksen eheyttämisestä.
http://www.edu.fi/pageLast.asp?path=498,1329,1330,34802,37379,37381
Haukuputaan kirkonkylän koululla on kokemuksia tietokoneesta eheyttämisen apuvälineenä.
http://hauki.haukipudas.fi/kkala/projekti_kokeilu.shtml
Tampereella mm. Hervannan koululla on kokemuksia maahanmuuttajaryhmien opetuksen eheyttämisestä.
http://www.tampere.fi/koulutus/opetus/ops/mamu/luku2.html
Edu.fi sivuilla on keskustelufoorumi jossa voi keskustella ja ideoida erilaisten työryhmien kanssa. http://www.edu.fi/publicMessageboard.asp?path=498,516,2335
Tarkempia tietoa opetuksen eheyttämisen käytännön kokemuksista saa...
Seuraavilta sivuilta löytyy tietoa Eoin Colferista:
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=authors&auth_cat=2&id=315&lastname=Colfe…
http://www.risingshadow.net/phpBB2/author.php?author_id=87
Ball: Kirkas maa: miten värit syntyvät -kirjassa on myös akryylimaalien historiaa.Teoksessa mainitaan, mm. Andy Warhol, Helen Frankenthaler ja David Hockney akryylimaalareina. - Taide-lehdessä 3/97 s.52-55 on esitelty Robert Lucanderia. Lähes kaikki nykymaalarit ovat maalanneet akryyleillakin, mm. Jorma Hautala, Juhana Blomstedt, Raili Tang, Sinikka Tuominen, Liisa Rautiainen, Jukka Mäkelä.
J. K. Rowlingista löytyy tietoa Tammen Harry Potter -sivuilta osoitteessa http://www.tammi.net/harrypotter/flash/index.html
J. K. Rowlingista on myös kirjoitettu kirja 'J. K. Rowling : Harry Potterin luoja : elämäkerta', jonka saatavuutta voit tarkastella pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä aineistohausta osoitteessa http://www.helmet.fi
Aiheesta löytyi paljon kirjallisuutta. Tässä muutamia esimerkkejä:
Rossi: Henriksfält, 2004
Sotalapset: tutkimusraportti, 1996
Christoff: Sotalapsien kertomaa, 1990
Kavén: 70000 pientä kohtaloa, 1985
Edvardsen: Sotalapset, 1977
Elämäkertoja:
Kaksi maata, kaksi kotia, 2003
Salin: Tyhjä syli, 2002
Knuutila, Sotalapsi ei unohda, 2000
Christoff: Sotalapsien kertomaa, 1990
Kaunokirjallisuutta:
Vesterberg: Kaksi kotimaata, 2000
Emtö: Sotalapsi 13408, 1986
Videoita ei aiheesta löytynyt.
Juhani on suomalainen muoto Johannes-nimen ruotsalaisesta lyhentymästä Johan. Johannes taas on kreikkalais-latinalainen muoto heprean nimestä Jochanan, joka merkitsee Jahve on armollinen.
Etunimikirjoista löytyy tietoa nimien alkuperästä: mm. Vilkunan Etunimet, Kiviniemen Iita Linta Maria: etunimiopas vuosituhanen vaihteeseen.
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelusta saa tietoa nimien suosiosta:
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Salasanan Anders-verkkokirjastoon saat käymällä kirjastossa ja esittämällä kirjastokorttisi tai henkilöllisyystodistuksesi.
Lainat voi myös uusia puhelimitse, Kokkolan kaupunginkirjaston lainaustoimisto puh. 06-8289560, neuvonta puh. 06-8289561.
Ilmeisesti kyseessä on Grimmin veljesten satu 'Vanha vaari ja pojanpoika'. Satu löytyy mm. kirjasta 'Grimmin sadut', jota voit kysellä lähimmästä kirjastosta.
Ruotsalaisesta nuortenkirjailijasta Måns Gahrtonista ja hänen teoksistaan löytyy tietoa seuraavasta teoksesta, jota voit tiedustella lähikirjastostasi:
Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenkertojia. 1 : Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan, Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2001
Timo Nurmen Uuden suomen kielen sankirjan, Gummerus, 1998 mukaan konvertoida tarkoittaa atk:n yhteydessä " muuntaa toiseen ohjelmaan sopivaksi".
Seuraavassa artikkelissa on tietoa konvertoinnista:
http://www.lib.helsinki.fi/tietolinja/0101/pitkaaikaissailytys.html
Kirjallisuutta:Koskinen, Jussi, Ohjeita tekstitiedostojen siirtoon ja konvertointiin, Jyväskylän yliopisto, 1992. Saatavissa Helsingin yliopiston kirjastosta. Katso saatavuus tiedot Helka-tietokannasta, http://finna.fi
Lyhyt ja kuitenkin suhteellisen monipuolinen katsaus Ruotsin infrastuktuurin löytyy Internetissä Finpron sivuilta:
http://www.finpro.fi/markkinatieto/countryfiles.asp?Section=54&Country=…
Etunimien alkuperää ja merkitystä käsitteleviä kirjoja on paljonkin: mm. Kustaa Vilkunan Etunimet, Eero Kiviniemen Iita Linta Maria: etunimiopas vuosituhannen vaihteeseen ja Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi. Saksasta niitä ei ehkä kuitenkaan löydy.
Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan Esko on vanha suomalainen muoto muinaisskandinaavisesta nimestä Eskil. Eskil-nimen muinainen merkitys on ollut 'jumalan kypärä'.
Nimien suosiosta löytyy tietoa Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelusta:
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Ruotsalaisesta lasten virtuaalikirjastosta löytyy lukuvinkkejä eri ikäisille lapsille. Lukuvinkkisivun osoite on
http://www.barnensbibliotek.net/boktips/cw/
10-11 -vuotiaalle sopivaa luettavaa löytyy otsakkeen Romaner för mellanstadiet -otsikon alta. Monia siellä vinkattuja kirjoja löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista. Luettavaa voi etsiä myös suoraan pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet-aineistohaulla lapsille: http://www.helmet.fi -> På svenska -> Sökprogram för barn.
Tampereen kaupunginkirjastoon ei valitettavasti tule kyseistä sukelluslehteä.
Osoitteessa http://www.kirjastot.fi/ voi tarkistaa muiden Suomen yleisten kirjastojen tilanteen. Siellä olevan maakuntakirjastojen aineistojen monihaun mukaan lehti tulee vain Oulun kaupunginkirjastoon. Lehtien irtonumeroita ei voi
tilata sieltä Tampereelle.
Kenties sivusto http://www.scubadiving.com/ on teille jo tuttu. Sieltä näkee otsikoita ja saa jonkin verran tietoa, mutta vain maksaneet asiakkaat saavat sieltä kaikki palvelut.
Tampereen kaupunginkirjaston kaukopalvelusta voi tilata aineistoa (tässä tapauksessa kopion lehdestä), joka ei kuulu meidän kokoelmiimme. Osoite on http://www.tampere.fi/kirjasto/kauko.htm
