Kielitoimiston sanakirjassa on sanasta vanuttaa seuraavat tiedot:
MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0
vanuttaa
1. käsitellä vars. villaa t. villakangasta t. -vaatetta siten, että se vanuu, huovuttaa; vrt. vanua 1. Villan vanuttaminen huovaksi.
2. venyttää, vaivata tms. Vanuttaa taikinaa.
3. kuv. Kissanpoika joutui lasten vanutettavaksi riepoteltavaksi, retuutettavaksi.
Sitaatti "Harha on totta ja totuus on harhaa, se usvaksi muuttuu ja käsistä karkaa" on Shakespearen näytelmästä Macbeth; ensimmäinen näytös, ensimmäinen kohtaus. Suomentaja on Matti Rossi.
Seuraavat kirjat eivät välttämättä ole muodoltaan varsinaisesti päiväkirjoja, mutta useimmat näistä perustuvat kuitenkin tositapahtumiin. Aiheeltaan kaikki ovat hyvin rankkoja.
Christiane F: Huumeasema Zoo, ilm.suom.1981(teini-ikäisen heroinistin muistelmat)
Deborah Spungen: Nancy , ilm.suom.1984(Sex Pistols- yhtyeen Sid Viciosin tyttöystävän Nancyn hurja tarina tämän äidin Deborah Spungenin kertomana)
Sikes, Gini: 8 ball chicks: vuosi tyttöjengien väkivaltaisessa maailmassa, 1999 (tutkimus tyttöjengeistä, erittäin karua tarinaa)
Mikkanen, Raili: Koukussa, ilm. 1997( tositapahtumiin perustuva kuvaus nuoren tytön huumehelvetistä 90-luvun Suomessa)
Burgess, Melvin: Hepo, ilm.suom. 1999 (romaani, kertoo kahden nuoren ajautumisesta...
Asiasanalla ikäjohtaminen löytyy aineistoa eri kirjastojen tietokannoista.
Esim. Helian tietokannasta, Helibristä saa 6 viitettä,
Linda yhteishakutietokannasta 23 viitettä, Fennicasta 11 viitettä sekä artikkelien viitetietokannoista, Aleksista ja Artosta yhteensä 29 viitettä. Nämä tietokannat ovat käytössä Helian kirjastossa ja siellä on myös opetusalojen mukaisia muita tietokantoja, joita ei ole yleisissä kirjastoissa.
http://finna.fi
Esim. Juuti, Pauli: Ikäjohtaminen (2001)
Esim. Moilanen, Raili: Kestävä johtaminen: ikä- ja työkykyjohtamisen haasteet (2003
http://helibri.amkit.fi/
Esim. Saukkoriipi, Katja: Ikäjohtamisen merkitys ikääntyvän henkilöstön työssä jaksamiseen ja työhyvinvointiin case: Rautakesko Oy
Hessu (=Vuorinen, Helena)
Koska susta tulee nainen?
En halunnut samaa maailmaa.
Nämä ovat Jyväskylän kaupunginkirjaston Pääkirastossa saatavana.
Muut voidaan tilata kaukolainana.
Pukeutumisen historiasta on aikaisemminkin kysytty "Kysy kirjastonhoitaja" palvelussa. Voit etsiä vastauksia arkistosta asiasanoilla "pukeutuminen" tai "muoti" tai "1970-luku".
Lisäksi voit etsiä tietoa pääkaupunkiseudun kirjastojärjestelmästä http://www.helmet.fi/ löydät tietoa 70-luvun muodista Sanahausta asiasanoilla: "muoti" "historia" tai "pukeutuminen" "historia". Rajaa kieleksi suomi.
Tässä muutama hakutuloksen kirja: Kuitunen, Arja-Liisa: Länsimaisen muodin historia antiikista nykyaikaan, 1998
Peacok, John: Länsimainen puku antiikista nykyaikaan, 1990 Lehnert, Gertrud: 1900-luvun muodin historia, 2001
1970-luvun muodista saa myös tietoa sen ajan naisten- ja muotilehdistä. Lisäksi voit käydä etsimässä tietoja muodista Internetistä...
Sveitsin Ystävät Suomessa ry ylläpitää Fennica-kirjastoa, joka löytyy Suomen Ystävien sivulta, osoitteesta http://www.svff.ch .Bibliotheca Fennica toimii Zürichin Keskuskirjastossa. Suomalaisen kirjastonhoitajan mukaan Sveitsin kirjastojen toiminnasta ei löydy tietoa suomen kielellä. Mutta tarvittaessa hän kertoo Sveitsin kirjstojen toiminnasta suomeksi.Kirjaston yhteystiedot löytyvät kirjaston kotisivulta.
Kirjastot eivät yleensä hanki asiakkaiden käyttöön atk-ohjelmia, koska niihin ei saa lainausoikeuksia. SPSS-tilasto-ohjelma on yleisesti käytössä eri oppilaitoksissa (mm. yliopistoissa), jonne se on hankittu niin henkilökunnan kuin opiskelijoidenkin käyttöön esim. opinnäytetöitä varten. Yleensä käyttäjän on oltava oppilaitokseen rekisteröity opiskelija.
Pääkaupunkiseudun kirjastoista (http://www.helmet.fi/) löytyy kyllä useitakin SPSS-ohjelman käyttöön liittyviä oppaita ja joissakin on mukana harjoituslevyke. Kirjallisuutta SPSS:stä löytyy hakusanalla SPSS.
Tähän mennessä on suomennettuna julkaistu 50 osaa tätä sarjaa. Englanniksi kirjoja on kyllä ilmestynyt enemmän, joten ehkäpä niitä tulevaisuudessa käännetään suomeksi lisää. Kustantaja kirjoilla on ollut Otava. Tällä palautelomakkeella kustantajalta voi kysyä lisätietoja:
http://www.otava.fi/palaute/?n=1
FT Aulikki Salmia Helsingin yliopiston Bio- ja ympäristotieteiden laitokselta arvelee sinun tarkoittavan termiä siirottavakarvainen. Siirottava tarkoittaa suoraan ulospäin suuntautumista; karvat ovat siis suuntautuneet suoraan ulospäin.
Rauman kaupunginkirjaston tietokannasta http://ankkuri.rauma.fi/ löytyivät mm. seuraavat rentoutus-cd:t:
Relax with the sounds of nature: Tropical rain forest. (sisältää luonnon ääniä, todennäköisesti myös linnunlaulua)
African forests and savannas (ääninäytteitä afrikkalaisesta luonnosta)
American forests and lakes (ääninäytteitä amerikkalaisesta luonnosta)
Forests of the Amazon (ääninäytteitä amazonin alueen sademetsien luonnosta)
Kotimaan linnut
Luonto soi 1-3.
Tapanila-nimi on johdettu etunimestä Tapani, joka on suomalainen muoto kreikkalaisesta nimestä Stefanos 'kruunu, seppele'. Ruotsissa nimen muoto on joko Stefan tai Staffan. Staffansby esiintyy Helsingin pitäjän kylän nimenä jo vuonna 1540, suomenkielinen vastine Tapaninkylä tuli käyttöön 1800-luvun lopulla ja vahvistettiin kaupunginosan suomenkieliseksi nimeksi 1959. Nimiasu Tapanila on ollut käytössä 1900-luvun alusta lähtien tarkoittaen ensin vain kylän keskiosaa, myöhemmin koko kylääkin. Tapanilasta käytetään ruotsinkielistä nimeä Mosabacka.
Lähde: Helsingin kadunnimet, 2.korjattu painos 1981.
Kirjassa Helsinki alueittain 2003 todetaan Tapanilan nykytilasta: "Vanha Tapaninkylä jakautuu Tapaninvainion laajaan pientaloalueeseen sekä...
Metsäneläimistä kaupungissa kertovat mm.
Miler: Myyrä kaupungissa (kuvakirja)
Huovi: Suurkontio Tahmapää (lukemaan opettelevien Keltanokka-sarjaa, siinä mm.orava, hirvi ja karhu taajamassa)
Toivola: Kesäpuiston kettu (helppolukuista Kirjava Kukko- sarjaa)
Lindenbaum: Henna ja Hurjat hirvet (hirviryhmä kerrostalossa, kuvakirja)
Laulajainen: Loikkeliinin matka lumen maahan (saturomaani, jossa kenguru päätyy Suomeen ja Helsinkiin ja saa oppaakseen helsinkiläisen Råtan)
Summers: Milla ja Molla (alanimeke: tarina maalaishiirestä ja kaupunkilaishiirestä, kuvakirja. Maalaishiiren ja kaupunkilaishiiren tarinasta on monenlaisia muitakin kuva- ja satukirjaversioita, löytyvät Helmetistä kun hakusanaksi laittaa Maalaishiiri ja kaupunkilaishiiri)
En...
Köyliön kunnankirjaston kokoelmissa Elvi Sinervon Pilvet-runokokoelmaa ei ole, mutta useiden kirjastojen kokoelmissa eri puolella Suomea se on. Käy lähikirjastossasi tekemässä kaukolainapyyntö, niin kirja voidaan tilata muualta Suomesta.
Nuoren Voiman Liitto http://www.nuorenvoimanliitto.fi/nvl/index.html
on valtakunnallinen kulttuuriyhdistys, joka on koonnut piiriinsä kirjallisuuden ja taiteen harrastajia vuodesta 1921 lähtien. NVL:n toimintaan kuuluu kaunokirjallisten tekstien arvostelupalvelu, jonka kautta kriitikot antavat halukkaille palautetta heidän teksteistään. Avostelupalvelun yhteydessä toimii Nuorten Kirjoittajien Klubi sekä Nuorten sanataideryhmä, jotka kokoontuvat säännöllisesti kirjailijavieraan johdolla arvioimaan klubilaisten tekstejä. Lisäksi NVL järjestää kirjoittajakursseja, kulttuuritapahtumia, runo- ja novellikilpailuja. NVL julkaisee runouden verkkoantologiaa Sähköiset säkeet osoitteessa www.electricverses.net. Liiton julkaisema, vuodesta 1908...
Venni nimeä on annettu enimmäkseen pojille, mutta se esiintyy myös tytön nimenä. 2000-luvun alusta Venni-nimi on yleistynyt. Nimien esiintymistä Suomessa voi tarkastella Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelussa, https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1 . Nimen on ymmärretty pojilla olevan Vernerin ja Veinin lempinimi, tytön nimenä taas Venny on ollut yleisempi muoto ja lempinimi Venlasta tai Vendlasta. Rovaniemellä on kaupunginosa jonka nimi on Vennivaara. Erityistä lappilaislähtöistä selitystä en sanalle tiedä. Nämä tiedot löytyvät teoksesta Saarikalle, Anne, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Tietoa etunimistä löytyy myös teoksesta Vilkuna, Kustaa, Etunimet. Siitä on useita painoksia.
Laulun nimi on "Jotkut päivät on kultaa" ja se on alunperin käännöskappale. Alkuperäinen nimi on "Some days are diamonds (some days are stone) ja säveltäjä ja sanoittaja Dick Feller. Suomenkieliset sanat on tehnyt Pekka Myllykoski ja kappaletta esittää yhtye Freud Marx Engels & Jung. Sanat lauluun löytyvät nuotista "Yhteislauluvihko II", joka löytyy Turun musiikkikirjastosta.
Kirjallisuutta Rauman kaupungista ja Raumasta yleensä löytyy jonkin verran, esimerkiksi
Heino, Ulla, Rauma : Idylliä ja tehokkuutta 1875-2000, Rauman kaupunki, 2002 (Pori : Kehitys).
Minun Raumani, (Veikkola, Vesa, Forssell, Johnny-Kai, Rauman kaupunki), Rauman kaupunki, 1992 (Vaasa : Vaasa oy).
Erityisesti kunnallisasioista löytyy tietoa kaupungin vuosikertomuksista, uusin on Rauman kaupungin vuosikertomus 2004, Rauma : Rauman kaupunki, 2005. Rauman kuntaliitoksesta löytyy tietoa teoksesta Haveri, Arto, Muutosprosessit ja johtajuus : kuinka kunnat yhdistyvät?Helsinki : Suomen kuntaliitto, 2000.
Lisäksi muuta tietoa sekä matkailutietoa Raumasta on luettavissa seuraavassa materiaalissa,
Suomalaisia puukaupunkeja: Rauma, [... valokuvat:...
