Opettajan tehtävänä on suunnitella opetus ja siihen kuuluva vuorovaikutusprosessi siten, että opiskelija oppii. Opetustila voi vaikuttaa vuorovaikutukseen.
Pedagogisessa tai opetuksellisessa vuorovaikutuksessa on aina mukana jokin opetuksellinen sisältötavoite, mitä muussa vuorovaikutuksessa taas ei ole.
http://www.dipoli.tkk.fi/ok/p/tehosalkku/mina_opettajana/opettajana_keh…
Vuorovaikutusta on ymmärtäminen, kommunikoiminen, kuunteleminen, palaute, dialogi.
Vuorovaikutus, interaction (lat. inter=välillä, actio=toiminta, toimi), yksilön ja sosiaalisen ympäristön vastavuoroinen vaikutus toisiinsa; interaktio. Toiminta määräytyy tämän vuorovaikutuksen perusteella ja ohjaa yksilön kehitystä.
Pedagoginen, pedagogical (kreik. paidagogos=poikien...
Lainattavissa olevaa aineistoa läytyy kyllä.
Esimerkiksi seuraavat teokset voisivat tarjota tietoa aiheesta:
Antennijärjestelmät, Espoo 2004
Naskali, Veikko: Antennijärjestelmät ja valmistautuminen digiaikaan, Helsinki 2004
Teleasennusopas, Espoo 2005
Yhteisantenniopas : kiinteistöjen antenniverkkojen valmius digi-tv-aikakauteen, Helsinki 2004
Mikäli varaamasi kirja on jossakin HelMet kirjastossa Hyllyssä, saapuu se valitsemaasi noutokirjastoon 2-4 arkipäivän kuluessa. HelMetin Omat tietoni -toiminnoista voit seurata varauksesi tilaa. Voit noutaa varaamasi aineiston, kun varauksen kohdalla lukee Noudettava viimeistään.
Suomessa ei ole yhtä minimipalkkaa, vaan minimipalkat määritetään työehtosopimuksissa jokaiselle alalle erikseen. Kysy työpaikaltasi esim. luottamusmieheltä, minkä työehtosopimuksen mukaan palkkasi määräytyy. Voimassa olevat sopimukset löytyvät netistä ammattiyhdistysten sivuilta. Paljon tietoa työasioista löytyy mm. Suomen nuorisoyhteistyö Allianssin sivuilta:
http://www.alli.fi/tmavain/
Fiona tulee gaelin kielen sanasta fionn, joka tarkoittaa kaunista tai vaaleaa (hiuksista ja ihosta). Nimen maskuliinimuoto on Fionn.
Fionn mac Cumhail oli Irlannin mytologiassa soturi, joka sai kaiken tiedon maailmassa pyydystämällä ja syömällä lumotun "tiedon lohen".
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY
http://www.behindthename.com/
http://en.wikipedia.org/wiki/Fionn_mac_Cumhail
Kyseessä lienee Marjatta Pokelan laulu Piparkakkutalossa, jossa on sanat: "
Minä tahdon jätskiä mielinmäärin popsia, tuuttia ja topsia, suklaamopsia..."
Sanat ja melodia löytyvät peruskoulun laulukirjasta Musica 3-4, v. 1989.
Kyseessä on aaria Una furtiva lagrima Gaetano Donizettin säveltämästä oopperasta Lemmenjuoma (L'elisir d'amore). Mainoksessa aarian lauloi ilmeisestikin Rolando Villazón. Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa ei hänen versiotaan näytä olevan, mutta muiden tenoreiden versioita kylläkin, esim. Luciana Pavarotti (levyllä The Best), Enrico Caruso (Great Opera Arias), Jose Carreras (The Best of Jose Carreras), Placido Domingo (The Young Domingo) ja Andrea Bocelli (Viaggio Italiano). Saat kyseiset cd-levyt esille tekemällä haun HelMet-tietokannassa www.helmet.fi : valitse hakutavaksi sanahaku, kirjoita lainausmerkeissä "una furtiva lagrima" ja rajaa aineistoksi cd-levyt.
Rolando Villazònin levyjä voi kysellä levykaupoista.
Tähän kysymykseen on vastattu aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa.
Aikaisemmin kysymykseen vastannut kirjastonhoitaja oli tiedustellut asiaa kirjasarjan kustantajalta Otavalta, jonka vastauksen liitän tähän.
"Sweet Valley High -kirjoja on todellakin suomennettu 50 sekä lisäksi kuusi erillisen SVH-trillerisarjan kirjaa. Viimeiset suomennokset ilmestyivät 2002 eikä enempää ole luvassa. Sarjan suomentaminen lopetettiin, koska sen
suosio alkoi laskea - mutta myös siksi, että 50-osainen kirjasarja on Suomen oloissa jo todella laaja, ja halusimme antaa tilaa muillekin kirjoille. Tällä hetkellä Otava julkaisee mm. Mary-Kate ja Ashley Olsenin
So little time -sarjaa, josta monet Sweet Valley High -fanitkin ovat innostuneet."
Voit katsoa...
Valitettavasti en löytänyt Vodkaa, komisario Palmu -elokuvan alkutekstimusiikista muuta tietoa kuin että sen on säveltänyt Rauno Lehtinen. Kappaleella ei ole nimeä, eikä sitä tiettävästi ole julkaistu nuotteina. Saman elokuvan muita musiikkinumeroita kyllä löytyy nuotteina. (esim. seuraava numero Kevätkoivu).
Kaasua, komisario Palmu -elokuvan musiikkina on käytetty kolmea eri musiikkinumeroa ja sen lisäksi Osmo Lindemanin sävellyksiä. Osa näistä on luetteloitu Suomen kansallisfilmografia nro. 6:ssa. Kannattaa tarkistaa siitä, mikä ko. kohtauksessa käytettävä musiikki on ja sitten etsiä nuotit. Ainakin kahteen musiikkinumeroista nuotit ovat saatavilla.
So little time sarjan kirjoja on tähän mennessä ilmestynyt 10 kappaletta. Kirjakauppojen ennakkotiedoissa näyttäisi olevan osat 11 ja 12 ja niiden arvioitu ilmestymisaika on alkusyksyllä 2006.
Aapeli on suomalainen muoto nimestä Aabel, joka juontuu heprean nimestä Hevel, 'henkäys'. Raamatussa Aabel oli Aatamin ja Eevan toinen poika. Abel-nimi on Suomessa esiintynyt kalentereissa vuodesta 1646 lähtien, Aapeli vuodesta 1908. Lähde: Kustaa Vilkuna, Etunimet (Otava 2005)
Ainakaan tällä hetkellä ei ole tietoa uusista suomennoksista. Anne McCaffrey on kyllä kirjoittanut huomattavan määrän teoksia - listan löydät esimerkiksi kirjailijan kotisivulta osoitteesta http://www.annemccaffrey.net/books/index.html.
Ann M. Martinin The Babysitter's club -sarjassa on ilmestynyt tähän mennessä yhteensä 24 kirjaa. Niistä viimeisin on vuonna 2005 ilmestynyt Lisa ja äitienpäivän yllätys.
Oskari ja Oskar muodostuvat muinaisgermaanisista sanoista 'ans' = jumaluus ja 'gar' = keihäs eli 'Jumalan keihäs' (vrt. latinalainen muoto Ansgarius ja frankkilainen Ansgar, sana muuntui Pohjoismaissa muotoon Asgeir, josta sittemmin tuli Oscar).
Ensimmäinen pohjoismainen Oskari oli Ruotsin kuningas Oskar I (1799-1859). Oskar-nimen valitsi itse keisari Napoleon entisen kenraalinsa pojan kummina. Nimen hän keksi ihailemistaan 'Ossianin lauluista', joissa esiintyy nimen muinaisiiriläinen muoto Oscur. Ilmeisesti tanskalaiset veivät nimen Englantiin.
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY
Vilkuna: Etunimet, Otava
Viljami on kutsumamuoto Vilhelmistä, jonka alkuperä on Saksassa. Muinaissaksalainen merkitys Vilhelm-nimelle on 'lujatahtoinen kypäräniekka'. Nimi on erittäin laajalle levinnyt ja on kuulunut monelle kuuluisalle miehelle kuten Wilhelm Tellille, Vilhelm Valloittajalle sekä monille Saksan keisareille. Nimi on levinnyt myös laajalti germaanisen alueen ulkopuolelle, esimerkkeinä ranskan Guillaume, espanjan Guillermo sekä italian Guiglielmo. Toinen merkittävä esikuva Viljamille on englannin William.
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY
Vilkuna: Etunimet, Otava
Eemeli, Eemil ja Emil ovat muodostuneet muinaisroomalaisen Aemilius-ylimyssuvun nimestä. Sukunimi oli muodostettu latinan kielen sanasta 'aemulus', joka tarkoittaa kilpailevaa tai kilpailijaa. Katolisen kirkon pyhimysluettelossa on kolme Aemilius-nimistä varhaiskristillistä marttyyripyhimystä. Ranskassa nimi on muodossa Émile, jota on tehnyt tunnetuksi erityisesti valistusfilosofi Jean-Jacques Rousseaun samanniminen kasvatusopillinen teos (1762).
Almanakassa nimi esiintyi meillä ensi kerran vuonna 1749 muodossa Amilius ja sen jälkeen muodossa Emil. Suomen ortodoksinen kalenteri liittää Eemelin ja Eemilin samankaltaisuuden vuoksi nimeen Emilianos.
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY
Salmi: Latinalais-suomalainen sanakirja, Otava...
Yksityisjuhlien, lähinnä häiden, järjestämiseen liittyviä lehtiä Suomessa ovat ainakin Häät, Mennään naimisiin ja Tehdään häät. Kokousten yms. järjestämisestä löytyi ainoastaan lehti nimeltä Kokouskutsu, Sokos hotellien kokouspalvelulehti, joka on ilmestynyt ainoastaan vuosina 1989-1990.
Tiedot näistä lehdistä löytyivät pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen Helmet-tietokannan (www.helmet.fi) ja Suomen kansallisbibliografia Fennican (http://finna.fi kautta. Joko kokousten järjestämiseen liittyviä lehtiä ei Suomessa ole tai niitä on hyvin vaikea löytää nimeä tietämättä. Löytämäsi Tampere conference city –julkaisu löytyi otsikon tiedotuslehdet alta. Muut sen ryhmän lehdet eivät liittyneet kokousten järjestämiseen.
Juutalaisvainoista löytty runsaasti aineistoa. Valitse HelMet aineistoluettelosta http://www.helmet.fi aihehaku.
Kirjoita hakuruutuun juutalaisvainot. Voit rajata hakutulosta ylhäällä olevasta valikosta kielen, aineiston tai kirjaston mukaan.
DVD-elokuvia löytyy:
Exodus, Lopullinen ratkaisu, Ruusujen katu, Uprising, Viattomien verellä.
Teoksia esim.
Wiesel, Elie: Yö
Appleman-Jurman, Alicia: Alicia, juutalaistyttö
Levi, Primo: Tällainenko on ihminen
Kertèsz, Imre: Kohtalottomuus
Tällainen mahdollisuus on pääkaupunkiseudun kirjastojärjestelmässä. Helmetin omiin tietoihin kirjautumisen jälkeen tulee näkyviin linkki "Muuta tietojasi". Siinä voi ilmoittaa sähköpostiosoitteensa ja ruksata kohdan "Haluan, että kirjasto lähettää ilmoitukseni sähköpostitse". Tällöin myös ensimmäinen myöhästymismuistutus tulee sähköpostiin. Samalta lomakkeelta voi sitten halutessaan muuttaa ilmoitustapaa ja myös muuttaa sähköpostiosoitteen ja puhelinnumeron.
Panu Pekkanen on suomentanut tämän englantilaisen lorun Monday's Child is Fair of Face. Se löytyy mm. Kaarina Helakisan toimittamasta runokirjasta Pikku Pegasos : 400 kauneinta lastenrunoa (Otava, 18.p. 2001)
